Syyttäjälaitos

Kun rikoksen esitutkinta on valmistunut, poliisi (tai muu esitutkintaviranomainen*) siirtää asian syyttäjän käsiteltäväksi.

Syyttäjä tekee syyteharkinnan eli hän analysoi poliisilta saamansa materiaalin ja päättää joko nostaa syytteen tai jättää syytteen nostamatta.

Jos syyttäjä nostaa syytteen, rikosasia käsitellään käräjäoikeudessa sovittuna oikeudenkäyntipäivänä tai mahdollisesti asianomistajan ja epäillyn suostumuksella kirjallisessa menettelyssä. Jos oikeudenkäyntipäivä ei ole vielä tiedossa, kun syyte nostetaan, käräjäoikeus ilmoittaa siitä myöhemmin. Huomioi, että kun asia on siirtynyt käräjäoikeuteen, kaikki rikosasiaan liittyvät kysymykset pitää suunnata käräjäoikeudelle.

Jos syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, hän tekee syyttämättäjättämispäätöksen ja lähettää sen kaikille asianosaisille tiedoksi.

Lue lisätietoa rikosasian käsittelystä.

*Muita esitutkintaviranomaisia ovat Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Tulli.

Keskimäärin syyteharkinta kestää 2–3 kuukautta. Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen. Jotkut yksinkertaiset rikosasiat syyttäjä saattaa ratkaista hyvin nopeasti ja toiset vievät paljon enemmän aikaa.

Syyteharkinnan kestoon vaikuttaa moni tekijä kuten syyttäjien yleinen työmäärä, miten paljon rikosasiassa on selvitettävää tai joutuuko syyttäjä pyytämään lisätietoa syyteharkintaa varten.

Tietyt rikosasiat syyttäjän pitää lain mukaan hoitaa muita nopeammin. Näitä ovat esimerkiksi asiat, joiden syyteoikeus on vanhentumassa tai tapaukset, joissa rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias.

Syyttäjä voi peruuttaa päätöksensä jättää syyttämättä, jos hän saa uutta tietoa, joka vaikuttaa asiaan.

Syyttäjä on tehnyt päätöksen saamansa esitutkintamateriaalin perusteella. Ole ensin yhteydessä poliisiin* ja pyydä asian esitutkintapöytäkirja. Tarkista, että tiedot siinä ovat oikein.

Tämän jälkeen voit olla yhteydessä ratkaisun tehneeseen syyttäjään ja toimittaa hänelle mahdolliset puuttuvat tiedot.

*jos esitutkinnan on tehnyt joku muu kuin poliisi, ole yhteydessä siihen esitutkintaviranomaiseen, joka esitutkinnan on tehnyt. Muita esitutkintaviranomaisia ovat Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Tulli.

Oikeudenkäyntiin ei ole aina pakko osallistua paikan päällä tuomioistuimessa. Etäyhteys voi olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun välimatkat ovat pitkiä. Voit kysyä etäyhteyden mahdollisuutta kyseessä olevasta tuomioistuimesta. Tuomioistuinten yhteystiedot

Muihin oikeudenkäyntiin liittyviin kysymyksiin vastaa käräjäoikeus.

Poliisi päättää ajokiellon pituudesta. Poliisi yleensä odottaa, että syyttäjä tekee päätöksen sakkoasiaan ja päättää ajokiellon pituuden sen jälkeen. Sen pituus on kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään viisi vuotta.

Jos poliisi on määrännyt sinut väliaikaiseen ajokieltoon syyttäjän käsittelemään sakkoasiaan eli rangaistusmääräykseen liittyen, asia etenee näin: 

Poliisi antaa sinulle sakon (sakkovaatimus). Sen jälkeen poliisi toimittaa sakkovaatimuksen syyttäjälle ja syyttäjä tekee päätöksen sakosta eli syyttäjä antaa rangaistusmääräyksen.

Syyttäjä voi antaa rangaistusmääräyksen aikaisintaan kahden viikon kuluttua siitä, kun sakkovaatimus on annettu sinulle. Tämä johtuu siitä, että sakon saaneella on aina kaksi viikkoa aikaa toimittaa lisäselvitys sakkoasiaan liittyen.

Joissakin poikkeustapauksissa ajokortin voi saada takaisin ennen kuin syyttäjä on ratkaissut sakkoasian. Tästä voit olla yhteydessä poliisiin.  

Voit lukea lisää ajokiellosta Poliisin sivuilta.

Mikäli haluat valittaa saamastasi rangaistus-, rikesakko- tai sakkomääräyksestä, tee valitus kirjallisesti tekopaikan käräjäoikeuteen.

Sakkovaatimuksesta ei voi valittaa, mutta voit antaa asiasta selvityksen syyttäjäalueelle, mikäli asian ratkaisemiseen liittyy jokin merkittävä seikka.

Lisätietoa sakkoasioista löydät Sakkomenettely-sivulta sekä Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.

Löydät Tuomioistuinlaitoksen sivuilta sakkomenettelyn mukaisen valituskaavakkeen.