Annettu 1.10.2007, dnro 334/21/07
Asianomistajana olevan naisen miestuttavan ja entisen esimiehen oli esitutkinnassa epäilty pahoinpidelleen naista tämän asunnossa. Asianomistajan kertoman mukaan mies oli tarttunut häneen kiinni ja kaatanut lattialle, kuristanut kurkusta, takonut hänen päätään lattiaan, lyönyt nyrkillä korviin sekä potkinut päähän ja kylkiin sekä lyönyt rintaan. Pahoinpitelystä asianomistajalle oli aiheutunut mustelmia ja turvotusta kasvoihin, mustelma rintaan, selkä kipeytynyt ja selkänikamaan tullut murtuma. Kihlakunnansyyttäjä jätti pahoinpitelysyytteen epäiltyä vastaan nostamatta riittävän näytön puuttumisen vuoksi. Syyttäjän mukaan asianomistajan kertomuksessa oli ristiriitaisuuksia todistajien kertomusten kanssa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä arvioi esitutkinnassa hankittua näyttöä toisin. Lisäksi oikeudenkäynnillä voitiin odottaa saatavan asiaan lisää selvitystä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että epäillyn syyllisyyden tueksi oli olemassa todennäköisiä syitä ja määräsi, että syyte pahoinpitelysta oli nostettava. Vaikka syyttäjä olikin menetellyt harkintavaltansa puitteissa, apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan tällaisessa todisteiden ristiriitatilanteessa olisi kuitenkin ollut syytä käsitellä asia jo alunperin tuomioistuimessa.
