Syyteharkinnan suorittaminen, näytön arvioiminen
Annettu 24.6.2010, dnro 33/21/10
Kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt riittämättömään näyttöön perustuvan syyttämättäjättämispäätöksen kahta epäiltyä pahoinpitelyä koskevassa asiassa. Kantelukirjoituksen johdosta apulaisvaltakunnansyyttäjä on pyytänyt poliisia toimittamaan lisätutkintaa ja määrännyt sen jälkeen syytteen nostettavaksi yhdestä pahoinpitelystä.Kihlakunnansyyttäjän tietoon on saatettu syyteharkintaratkaisu ja apulaisvaltakunnansyyttäjän käsitys, jonka mukaan syyttämättäjättämispäätöksestä ei käynyt selkeästi ilmi syyteharkinta-asian laatu eikä päätöksessä ollut avoimesti kuvattu syytettä tukevaa näyttöä. Syyteharkinnassa ei ollut myöskään huolehdittu siitä, että esitutkinta-aineisto olisi ollut kattava siltä osin, kuin aineiston perusteella oli tehty johtopäätöksiä. Päätöksen selkeyttä oli heikentänyt myös se, että kihlakunnansyyttäjä oli käsitellyt molempia epäiltyjä rikoksia yhdessä sekaisin ja kirjoittanut sekä tapahtumatiedot että perustelut yhdeksi kappaleeksi noudattamatta kappalejakoa. Kappalejako olisi helpottanut sen hahmottamista, missä kohdissa kihlakunnansyyttäjä kirjoittajana siirtyi asiasta tai näkökulmasta toiseen.