Hyppää sisältöön

Syyteharkinta-asioiden priorisointi, syytemääräys

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 23.8.2013 9.40
Uutinen

Annettu 13.3.2012, dnro 72/21/11

Kantelukirjoituksen johdosta saatettu johtavan kihlakunnansyyttäjän tietoon käsitys syytemääräyksessä tarkoitetun asian priorisoinnista syyteharkinnassa. Kantelija oli tiedustellut, miksi syyttäjänviraston syyttäjä ei ollut nostanut syytettä, vaikka apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen oli yli puoli vuotta aikaisemmin määrännyt syytteen nostettavaksi liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevassa asiassa. Johtavan kihlakunnansyyttäjän selvityksen mukaan asian ottaminen käsittelyyn kuuden kuukauden kuluttua oli normaali käsittelyaika.

Syyttäjäviranomaisilta oli kestänyt yhteensä vuoden ja kolme kuukautta nostaa asiassa syyte. Tuona aikana toisen auton kuljettaja oli joutunut olemaan useita kertoja yhteydessä syyttäjäviranomaisiin syytteen nostamiseksi kolarin toista osapuolta vastaan. Kihlakunnansyyttäjä oli aluksi tehnyt riittämättömään näyttöön perustuvan syyttämättäjättämispäätöksen molempien kuljettajien osalta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisen antaessa syytemääräyksen syyteharkinta-ajan alkamisesta oli kulunut kahdeksan kuukautta. Asia oli suppea ja syytemääräyksessä oli esitetty valmis teonkuvaus. Syytemääräyksestä kävi myös ilmi, että syyttäjän tuli vedota asiassa henkilötodisteluun. Syytteen nostaminen syytemääräyksen antamisen jälkeen oli kestänyt yli kuusi kuukautta, vaikka suoritemäärätilastojen mukaan keskimääräinen syyteharkinta-aika virastossa tavanomaisissa asioissa oli ollut noin kaksi kuukautta.

Tämän vuoksi johtava kihlakunnansyyttäjä olisi perustellusti voinut huolehtia siitä, että hänelle osoitetussa syytemääräyksessä esitetty syyte olisi nostettu vähintäänkin tavanomaisella joutuisuudella ja ettei jutun syyteharkinta-aikaa olisi alettu syyttäjänvirastossa laskea alusta aivan kuin kysymyksessä olisi ollut uusi syyteharkintaan tullut asia.

Ratkaisu