Syyttäjänvirastoihin saapui viime vuonna noin 84 000 asiaa. Määrä pieneni edellisvuodesta yhteensä n. 1 200 asialla. Ratkaisuja tehtiin yhteensä n. 83 000 asiassa. Lisäksi syyttäjät ratkaisivat n. 172 000 rangaistusmääräysasiaa, joista enemmistö oli ylinopeussakkoja.
Saapuneiden asioiden lukumäärän laskusta huolimatta syyttäjien työmäärä ei ole vähentynyt. "Vaativien ja työläiden asioiden suhteellinen osuus jatkoi kasvuaan ja sen myötä kokonaistyömäärä todellisuudessa kasvoi", valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen toteaa.
Keskimääräinen syyteharkinta-aika oli hieman alle kaksi kuukautta. Käytännössä aika vaihtelee jutun vaativuuden mukaan. Vaativissa asioissa, kuten talousrikoksissa, törkeissä huumausainerikoksissa ja seksuaalirikoksissa, syyteharkinta suoritettiin keskimäärin alle neljässä kuukaudessa. Tavanomaiset asiat, kuten liikennerikokset, käsiteltiin keskimäärin kahdessa viikossa.
Syyttäjillä avoinna olevien vanhimpien asioiden määrä laski. Yli yhden vuoden vanhoja asioita oli 168 (212 kpl vuonna 2012), 9-12 kk vanhoja 530 (781), 6-9 kk vanhoja 1 263 (1 199) ja alle puoli vuotta avoinna olleita asioita 12 133 (11 022). Vuoden 2013 lopussa syyttäjänvirastoissa oli avoinna runsaat 14 000 asiaa.
Yli vuoden vanhoista asioista 52 on edelleen lisätutkinnassa, eli syyteharkintaa niissä ei voi suorittaa loppuun ennen esitutkintaviranomaisilta pyydettyjen tutkimusten valmistumista.
"Kuluvan vuoden alusta syyttäjän on uuden esitutkintalain myötä tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä poliisin kanssa. Tavoitteena on, että syyttäjäaloitteisia lisätutkimuksia ei enää tarvita, vaan jutut ovat aineistonsa puolesta valmiita ratkaistavaksi, kun ne syyttäjälle saapuvat. Kovassa työpaineessa tästä muutoksesta tulee aiheutumaan asioiden käsittelyn hidastumista, minkä arvioin jäävän tilapäiseksi", Nissinen toteaa.
Valtakunnansyyttäjän mukaan olennaista työkuorman hallinnassa on myös resurssien ja lainsäädännön kehitys. Syyttäjiä on Suomessa noin 350. "Rikosjuttujen käsittelyä pitää ennakkoluulottomasti uudistaa ja huolehtia samalla siitä, että rajallisia syyttäjäresursseja käytetään järkevästi. Esimerkiksi todistelu hovioikeudessa voisi perustua käräjäoikeudessa tallennettuun aineistoon. Myös rattijuopumusasiat voitaisiin hoitaa nykyistä yksinkertaisemmin", Nissinen korostaa.
Yleisin syyttäjän ratkaisu asiassa on syytteen nostaminen (70 %), mutta huomattava osa asioista jää myös syyttämättä (13 %) tai syyttäjän päätöksellä loppuun asti tutkimatta (14 %). Syytteistä kirjalliseen menettelyyn ohjataan n. 40 % asioista. Kaikista nostetuista syytteistä hylättiin 6,7 % (5,9 % v. 2012).
Lisätietoja valtakunnallisista tilastoista antaa valtionsyyttäjä Christian Lundqvist p. 029 562 0829.
Lisätietoja paikallisten syyttäjänvirastojen tilastoista saa ko. syyttäjänvirastoista, yhteystiedot osoitteessa https://syyttajalaitos.fi/palvelu-ja-asiointipisteet
