Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.
Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa.
 

Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen Piia Vottonen ja hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n Katri Veranin toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.

Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.

Aina valmiina auttamaan

Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.

Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.

Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.

Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen Ritva Sahavirta sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät Harri Tiesmaa, Sampsa Hakala ja Lilja Limingoja.

Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu

Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.

Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.

Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Osaaminen syvenee tiimeissä

Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.

EU-puheenjohtajuuskausi työllistää

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.

Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista

Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.

Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.

Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.

Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.

Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa.


Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen
Toimittanut Maria Turkia


Tietoa Eurojustista

Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.

Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.

Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.

Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä

Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.

Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.

www.eurojust.europa.eu

Linkkejä

Eurojustin sivuilta www.eurojust.eu löytyy kiinnostavia raportteja eri rikoslajeista. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan

Eurojustissa laadittuja ratkaisukoosteita EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx

Eurojustin vuosikertomus http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf

Intra

KV-asiat > Eurojust

Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.

Twitter

@Eurojust

Akkusastoori: Ammattiasiaa Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Piia Vottonen

Maaperään dumpattavat kemikaalit siirtyvät kasveihin, joita kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ihmisten ravinnoksi. Ilman päästöt kulkeutuvat tuulten mukana kauas, eikä kukaan kykene niitä hallitsemaan. Muovijätteet aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia laajoilla vesialueilla. Luettelo olisi loputon. Ympäristörikosten selvittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä auttaa Eurojust.

Ympäristörikoksia käsitellään Eurojustissa vähän verrattuna muihin rikoslajeihin. Puutteet ympäristörikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa EU:n jäsenmaissa heijastuvat Eurojustissa käsiteltävien ympäristörikosten määrään. Ympäristörikoksia myös hukkuu tilastoitaessa muiden rikosten alle.

Pääosa Eurojustin käsittelemistä ympäristörikoksista on koskenut suojeltujen lajien laitonta kauppaa ja jätteiden laitonta kuljettamista. Eurojust voi auttaa syyttäjiä rikosasioiden käsittelemisessä muun muassa selvittämällä eri maiden lainsäädäntöä, avustamalla oikeusapupyyntöjen toteuttamisessa, koordinoimalla syytetoimia sekä auttamalla järjestämään todistajien kuulemisia jäsenmaiden tuomioistuinten välillä.

Suomen ja muun Euroopan resursseissa on eroa

Joissakin Euroopan maissa ympäristörikosten vakavuus tiedostetaan. Kun olen haastatellut eri maiden syyttäjiä heidän kotimaissaan ilmi tulevista ympäristörikoksista ja rikosvastuun toteuttamisen ominaispiirteistä, on ilmennyt kiinnostavia asioita.

Norjalainen poliisisyyttäjä Thomas Darell työskentelee Finnmarkissa Pohjois-Norjassa erikoisalanaan kalastusrikokset. Kalastus on Norjassa öljyn jälkeen tärkein elinkeino, ja sen suojelemiseen suhtaudutaan tiukasti. Ympäristöä pidetään yhteisenä omaisuutena. Jos joku on saanut luvan käyttää ympäristöä, se katsotaan etuoikeudeksi, jonka rikkomisesta – siis ympäristörikoksesta – voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus. Poliisin tutkijoissa on ympäristörikoksiin erikoistuneita henkilöitä. Haasteena rikollisten kiinni jäämisessä Pohjois-Norjassa ovat maantieteelliset etäisyydet.

Heidi Nummela istuu luentopöydän takana.

Italialainen syyttäjä Maurizio Varanese kertoi, että tyypillisiä ympäristörikoksia heillä ovat jätteen laiton hävittäminen ja järjestäytynyt toiminta liittyen laittomaan jäteliikenteeseen. Jäte"huolto" on monin paikoin järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, ja hyvin usein jätteet päätyvät ulkomaille. Taisteluun ympäristörikoksia vastaan on valjastettu monia viranomais- ja poliisitahoja; erityisesti tämä on karabinieerien alaa.

Hollannin syyttäjän Renske Mackorin mukaan Hollannissa työskentelee noin 15 ympäristörikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Myös poliisissa ja tuomioistuimissa on erikoistuttu alaan. Ympäristörikokset katsotaan osaksi talousrikoksia, ja ne on keskitetty neljään tuomioistuimeen. Hollannissa merkittävä osuus ympäristörikoksista liittyy tavaran kauttakulkuun, kuten laittomiin jätekuljetuksiin ja suojeltujen eläinten salakuljettamiseen (ns. cites-jutut).

Merkittävä, käytännöllinen ja prosessiekonominen ratkaisu Norjassa ja Hollannissa on syyttäjän mahdollisuus määrätä suuriakin yhteisösakkoja oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn. Tästä syntyy huomattavia resurssisäästöjä, sillä usein yhtiöt hyväksyvät sakot välttyäkseen ikäviltä ja pitkiltä oikeudenkäynneiltä.

Kun yhtiö on vastaajana Suomessa, syyttäjä joutuu viemään jutun täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.

Pieni ympäristörikostiimi sai paljon aikaan

Kun aloitin Eurojustissa kansallisena asiantuntijana reilu vuosi sitten, pääsin jäseneksi talousrikostiimiin. Välittömästi ilmoittauduin myös ympäristörikosten alatyöryhmään.

Pienen, 2–4-henkisen ryhmämme toimintaedellytykset olivat rajalliset. Silti ponkaisimme pystyyn vaikuttavan projektiehdotuksen – ja se hyväksyttiin. Ehdotuksemme sisälsi oikeustapausanalyysin Eurojustissa käsitellyistä ympäristörikoksista, kansallisten yhteyshenkilöiden päivittämisen ajan tasalle ja syksyllä 2019 Eurojustissa pidettävän ympäristörikosseminaarin.

Edellinen vastaavantyyppinen seminaari oli pidetty vuonna 2014. Sen jälkeen ympäristörikoksia koskevien yhteydenottojen määrä oli edelleen pysynyt hyvin pienenä, joten tilanneanalyysi oli tarpeen. Tarve tällaiselle seminaarille oli ilmeinen.

Gimbornin-ympäristörikosseminaarin osallistujat seisovat jätevuoren päällä.


Kirjoittanut kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Toimittanut Maria Turkia


Ympäristörikoskoulutusta syksyllä 2019

Viimevuotinen, erinomaisen palautteen saanut ympäristörikoskurssi Saksan Gimbornissa uusitaan 2.–6.9.2019. Kansainvälisen poliisiyhdistyksen IPAn järjestämä kurssi tukee viranomaisten ammattiosaamista ja yhteistyötä. Seminaari sopii motivoituneelle ympäristörikosasiantuntijalle. Viimevuotisesta, erinomaista palautetta saaneesta Gimbornin-kurssista voit lukea täältä. Vastuujärjestäjä oli IPAn Suomen-osasto. Tiedustelut: [email protected]

Lokakuun 29.–30. päivinä 2019 Eurojustissa järjestetään ympäristörikosseminaari yhteistyössä ENPEn kanssa. Lisätietoa ENPEn (Association of European Network of Prosecutors for the Environment) sivuilta: https://www.environmentalprosecutors.eu/

Polamk:ssa järjestetään ympäristörikosseminaari 28.11.2019 – tietoa siitä tulee myöhemmin.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Rikosilmiöt Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Heidi Nummela

Haastattelutilanteisiin kannattaa pyrkiä varautumaan pienellä suunnittelulla. Turun terrorismioikeudenkäynnin toinen syyttäjä Hannu Koistinen kertoo, miten juttuun liittyviin haastatteluihin valmistauduttiin ja miten tilanteet sujuivat.

Hannu Koistinen Valtakunnansyyttäjänviraston aulassa.

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistisen ura syyttäjänä alkoi Rovaniemellä vuonna 2004. Sitä seurasi määräaikaisuus Järvenpäässä, ja vuodesta 2007 hän on taas saanut työskennellyt kotiseudullaan Oulussa.

Viimeiset viitisen vuotta Koistista on työllistänyt Pohjois-Suomen järjestäytynyt rikollisuus (jr) ja ne talousrikosjutut, joita ei ole jaettu erikoissyyttäjille. Ajoittain hänelle on jaettu myös perinteistä päivittäisrikollisuutta.

– Uutta värinää työhön ovat tuoneet sota- ja terrorismirikosten koulutusohjelma sekä juttuihini liittyvät kansainväliset yhteydet. Miellän itseni tietyllä sekatyömiesmentaliteetilla toimivaksi jr-syyttäjäksi, Koistinen sanoo.

Turun terrorismirikosjuttu toi paljon mediahuomiota – miltä se tuntui?

Käräjäoikeuskäsittely osoittautui varsin tapahtumarikkaaksi. Vankilassa pidettyä käsittelyä etänä seurannut lehdistö oli aidosti kiinnostunut salin tapahtumista. Syyttäjiä haluttiin uutisiin kertomaan eri käänteiden merkityksestä. En kumma kyllä tuntenut olevani mediahuomion keskipisteenä vaan lähinnä oppaana kertomassa, mihin asiassa kannattaa kiinnittää huomiota.

Oletko aiemmin esiintynyt julkisesti?

Kamerat ovat olleet läsnä istuntosaliin marssittaessa, mutta tv-haastatteluja en ollut antanut aiemmin. Kohtuullisen harvoin täällä pohjoisessa syyttäjää pyydetään kameroiden eteen, joten tarvetta paeta toimittajia vaatenaulakoiden kautta miestenhuoneeseen ei minulla ole aiemmin ollut. Ja näin kiistän myöskään tehneeni. Ainakaan tietoisesti.

Miten varauduit julkisuuteen?

Jutun syyttäjäryhmässä olimme ennakolta pohtineet tiedotusstrategiaa ja päättäneet ne teemat ja käsittelyn vaiheet, joissa tiedotus- ja kommentointivastuu kuuluu valtakunnansyyttäjälle. Näin median palveleminen ei vienyt liikaa ajatuksiamme pois jutun ajamisesta. VKSV:n viestinnästä saimme kattavasti neuvoja kameroiden edessä esiintymiseen. Kullanarvoisia olivat myös listaukset kysymyksistä, jotka mediaa mahdollisesti kiinnostaisivat.

Miten haastattelut sujuivat? Mikä yllätti?

Oli yllätys, kuinka tiivistä vuorovaikutus median kanssa oli ja kuinka tiuhaan syyttäjiä toivottiin kameroiden eteen. Olin odottanut, että KRP:n varsin avoin tiedottaminen esitutkinnan päätyttyä olisi laimentanut oikeuskäsittelyn uutuusarvoa. Olettamus osoittautui vääräksi. Kun saavuimme syyttäjäparini Sampsa Hakalan kanssa valmisteluistuntoon, odotussali oli täynnä toimittajia, ja kysymystulva alkoi suorassa lähetyksessä. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei minua silloin jännittänyt. Aluksi en muistanut Virve Strengin antamista ohjeista muuta kuin sen tärkeimmän: "Muista hengittää, sillä pääsee jo pitkälle". Muutaman henkäyksen jälkeen puhe alkoikin jo luistaa.

"Mielestäni haastattelutilannetta saa ja ehkä pitääkin vähän jännittää."

Annoimme Sampsan kanssa haastattelut pääosin yhdessä. Se sopi tähän juttuun: saatoimme jakaa aihealueita, joista esitettäviin kysymyksiin kumpainenkin vastaisi. Käytännössä toki eteen tuotu mikrofoni ratkaisi vastausvuoron, mutta silloinkin toinen saattoi täydentää vastausta sivusta. Parivaljakkona toimiminen haastatteluissa oli onnistunut ratkaisu, vaikka myöhemmin saimmekin kuulla hyväntahtoista kuittailua dressmannkaksosista ja lännen revolverisankareista.

Miltä kaikki näyttää nyt jälkikäteen?

Kun katsoin tv-lähetykset läpi, oli outoa kuulla omaa ääntään ja nähdä omia, tiedostamattomia maneerejaan. Mielestäni kuitenkin onnistuimme Sampsan kanssa välittämään ajatuksemme tv-yleisölle selkeästi ja pitämään puheenvuoromme lyhyinä ja kirkkaina.

Aivan viimeisissä haastatteluissa esitettyihin miltä nyt tuntuu -kysymyksiin en oikein osannut lähteä mukaan, ja se kyllä näkyi. Tilanne tuntui olevan yhä päällä, eivätkä vastaukset tulleet luontevasti. Jos vielä päädyn vastaavaan tilanteeseen, täytynee jo valmiiksi miettiä sopivaa syyttäjäjargonia tyyliin "laitettiin vain pitkä päätyyn ja luisteltiin perään, ei Kärppien tasoista joukkuetta vastaan muutoin pärjää".

Kuuluuko mielestäsi syyttäjän työhön julkisuudessa esiintyminen?

Väistämättä se kuuluu syyttäjän työhön. Tarkkana täytyy kuitenkin olla, ettei tutkinnanjohtajan ja syyttäjän kommenteissa edes tahattomasti mennä julkisuudessa prosessaamisen puolelle.

Tiedotusvälineitä kiinnostavissa jutuissa on tärkeää etukäteen miettiä tiedotusvastuut ja -strategiat prosessin eri vaiheisiin. Suomalaisessa järjestelmässä on aktiivisen tiedottamisen vaiheita turhankin paljon. Poliisi tiedottaa tutkinnan aikana ja esitutkinnan valmistuttua, syyttäjä tiedottaa syytteen nostamisesta parhaimmillaan vain muutama päivä esitutkinnan valmistumisen jälkeen, ja tuomioistuin tiedottaa tuomiosta. Useassa prosessin vaiheessa syyttäjältä ollaan kommentteja vailla.

Millaisesta koulutuksesta olisi apua median kanssa toimimiseen?

Laitoksen ulkopuolelta tuleva esiintymiskouluttaja ei välttämättä pysty sisäistämään niitä lähtökohtia, joista syyttäjä joutuu kommenttejaan antamaan. Ostopalveluna hankittu konsultointi tarvitsee rinnalleen laitoksen sisäisen vertaistuen. Mutta minkään koulutuksessa annetun valmiin mallin mukaan ei kannata yrittää toimia – silloin haastattelu voi tuntua jähmeältä ja epämukavalta.

Miten neuvoisit syyttäjää, jotka kokemattomana huomaa yhtäkkiä olevansa kameroiden edessä?

Kunhan yrittää olla oma itsensä, hyvä siitä tulee. Tärkeintä on, että sanoma välittyy selkeänä. Mielestäni haastattelutilannetta saa ja ehkä pitääkin vähän jännittää.

Kohtaamani toimittajat eivät ole olleet lainkaan ikäviä ja hankalia, päinvastoin. Suorissa lähetyksissä kannattaa välttää kaikkea kikkailua, mutta muuten luotan siihen, että toimitukset editoivat lähetyksistä pois syyttäjän mahdolliset nolot hetket – niiltä ei haastatteluissa aina voi välttyä.

VKSV:n viestinnästä kannattaa pyytää apua valmistautumiseen. Seuraavassa nyrkkisääntöjä, joihin minulla ei ole tekijänoikeuksia. Näistä saimme Sampsan kanssa apua omaan koitokseemme:

  • Mieti etukäteen, mitä haluat ja voit sanoa jutun tiimoilta ja toisaalta, mistä et voi puhua.
  • Valmistaudu kertomaan asian pääkohdat tiivistetysti.
  • Jokaiseen kysymykseen ei tarvitse vastata, mutta on hyvä perustella, miksi et tiettyyn kysymykseen voi kommentoida.
  • Puhu selkeästi ja kansantajuisesti. Vakavasti puhuen jargonia on syytä välttää.
  • Älä puhu liian laveasti, koska toimittajat kaipaavat uutisia varten napakoita kommentteja.
  • Älä ihmettele, jos samaa asiaa kysytään monta kertaa – toimittajat joutuvat ehkä hakemaan sinulta omaan lähetykseensä sopivaa kommenttia.
  • Puhu toimittajalle, älä kameralle.

Niin, ja muista tosiaan hengittää, sillä pääsee jo pitkälle.

 

Akkusastoori: Ammattiasiaa Töissä Syyttäjälaitoksessa Henkilöstö Blogikirjoittaja: Maria Turkia

SiSulaiset eli Sisä-Suomen syyttäjänviraston väki pistäytyi Pietarissa 25.–27.4.2018. Virkistystyöryhmä oli järjestänyt kiinnostavan matkaohjelman, johon mahtui koulutusta, nähtävyyksiä ja mukavaa yhdessäoloa.

Sisä-Suomen syyttäjänviraston odotettu koulutus- ja virkistysmatka Pietariin toteutui huhtikuun lopussa. Bussimatkalla Helsinkiin meitä viihdytettiin hauskalla matkavisalla. Opimme muun muassa, mikä on vodkan perinteinen kerta-annos Venäjällä ja mikä on Ahvenanmaan maakuntakala.

Länsisatamasta jatkoimme Ms. Princess Anastasialla kohti Pietaria. Saimme nauttia buffetin antimista ja toistemme huikeasta seurasta. Samalla opiskelimme hieman venäjää, kuten miten puhutella reipasta matkanjohtajaamme KiS Jari Kukkoa venäjäksi (петух eli petuh).

Sisä-Suomen syyttäjänviraston väki Iisakin kirkon edustalla Pietarissa.

Katselimme nähtävyyksiä

Aamun valjetessa Äiti Venäjällä nautimme runsaan laiva-aamiaisen. Suurin osa meistä oli nukkunut hyvin, mutta osa oli ryhtynyt tutkimaan tarkemmin hytin materiaaleja – löydökset saattoivat kuulemma vaikuttaa unen laatuun.

Maihintulotarkastuksessa opimme, että boarding card on Venäjällä kultaakin arvokkaampi VIP-passi maahan. Parituntisen, vaiheikkaan passintarkastuksen jälkeen pääsimme onnellisesti aloittamaan kiertoajelun bussilla.

Innokas ja asiantunteva matkaoppaamme esitteli meille keisarinajan palatseja. Selvisi muun muassa, missä Dostojevski ja Mannerheim olivat Pietarissa asuneet. Pysähdyimme myös Iisakin kirkolle, jonka rakentaminen kesti peräti neljä vuosikymmentä. Kivipaasineen ja kullattuine kupoleineen se olikin vaikuttava. Pääsimme ihastelemaan myös Neva-joen rantamaisemia loisteliaine Eremitaaseineen samoin kuin kuuluisaa Verikirkkoa.

Opimme venäläisiä viranomaiskäytäntöjä

Maittavan lounaan jälkeen poliisiyhdysmies Arttu Granat kertoi meille Suomen konsulaatissa yhteistyöstä Venäjän viranomaisten kanssa. Kuulimme muun muassa, että tutkintavankeus Venäjällä kestää keskimäärin 1,5 vuotta, ja vankilaolot ovat hieman karummat kuin Suomessa. Myös rangaistuskäytäntö on huomattavasti ankarampi kuin meillä – esimerkiksi 10 gramman amfetamiinin salakuljetus voi tuoda 12 vuotta vankeutta.

10 gramman amfetamiinin salakuljetus voi tuoda 12 vuotta vankeutta.

Selväksi kävi myös, että rikoksesta epäillyn kannattaa osata venäjää, koska tulkkaus ei ole taattu tutkinnan tai ainakaan sen alkuvaiheen aikana. Jos turistilta anastetaan lompakko, rikosilmoituksen teko voi olla melko turhaa: venäläiset viranomaiset eivät halua niin sanottuja kylmiä juttuja tilastojansa rumentamaan.

Granatin mukaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa on haasteita, mutta tilanne on paranemaan päin. Työsarkaa kuitenkin riittää, mistä kertoo se, että Suomella on peräti neljä poliisiyhdysmiestä Venäjällä.

Rentouduimme ja nautimme toistemme seurasta

Konsulaatista jatkoimme hotelliimme Vasilin saarelle lepäämään ja rentoutumaan. Hotellin kylpyläosastolta löytyi muun muassa Snow Sauna: lumella vuorattu huone, jonka lämpötila oli -15 astetta. Moni meistä kehui kylpylän palveluja rentouttaviksi. Joku ehti testaamaan myös hotellin kuntosalin.

Buffetillallisen jälkeen halukkaat lähtivät vielä tutustumaan lähiympäristöön. Iltaa istuttiin Vasilin saarella sijaitsevassa ravintolassa.

Perjantaiaamuna ohjelmassa oli vapaa-aikaa. Osa meistä jäi nauttimaan hotellin kylpyläpalveluista, osa suuntasi kaupungille katsomaan nähtävyyksiä ja shoppailemaan. Pääkatu Nevski Prospektilta löytyi liikkeitä ja kahviloita joka makuun.

Hotellilla nautitun lounaan jälkeen lähdimme kohti rautatieasemaa. Junaa odotellessa oli mahdollisuus tehdä viime hetken tuliaishankinnat lähimyymälöissä. Rajamuodollisuudet junassa sujuivat huomattavasti sutjakammin kuin Pietarin satamassa.

Virkistystyöryhmän ahkera panostus ja huolelliset matkajärjestelyt tuottivat tulosta. Matka oli kaikin puolin onnistunut. Koulutuksellinen anti oli innostavaa ja aidosti mielenkiintoista. Ehdimme myös virkistäytyä ja rentoutua loistavassa seurassa kauniissa Pietarissa.

Kiitos kaikille ihanille matkaseuralaisillemme ja erityiskiitos virkistystyöryhmälle!

Näkymä Nevski Prospektilta verikirkolle.

Kuvat Pasi Vainion arkisto

Akkusastoori: Työhyvinvointi

Anna-Riikka Ruuth tietää mitä tahtoo. Hän rakastaa työtään, joka on mielekkäintä silloin, kun se on haastavinta. Työtahti on kova, mutta urheilu antaa levon.

Kihlakunnansyyttäjä Anna-Riikka Ruuth.

Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Anna-Riikka Ruuth, kihlakunnansyyttäjä Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. Olen ollut syyttäjänä 10 vuotta, joista viimeiset kuusi huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjänä. Alueeseeni kuuluvat myös lääke- ja dopingrikokset sekä muuntohuumeet.

Miksi olet juuri huumesyyttäjä?

Päätin sen jo opiskeluni alussa, ja päivääkään en ole katunut! Tartuin tilaisuuteen heti, kun tuli mahdollisuus lähteä syyttäjäksi isoon huumejuttuun. Ihan ilman taivutteluja ei määräys irronnut, mutta onneksi esimiehilläni oli uskallusta heittää nuori syyttäjä kehiin. Kun sain 2011 vakituisen viran, aloin tehdä pelkkiä huumejuttuja. Huumesyyttäjä ei pääse leipiintymään, koska jutut ovat yhä kiinnostavampia ja haasteellisempia.

Mikä on innostavinta työssäsi?

Haastavat huume- ja JR-jutut. Mitä isompi ja vaikeampi juttu, sitä mielekkäämpää työ on! Pystyn vielä 10 vuoden jälkeenkin syttymään niin kuin alkuaikoina. Myös tutkijat, joiden kanssa olen vuosia tehnyt yhteistyötä, ovat yhtä motivoituneita. Huumerikollisuus on myös niin kansainvälistä, että olen päässyt verkostoitumaan ulkomaille – ennen kaikkea Espanjaan. Lisäksi opettaminen syyttäjien, poliisien ja Tullin kursseilla on ollut mukavaa vaihtelua.

Mikä on haastavinta?

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Isoja juttuja tulee syyteharkintaan viikko pari ennen määräpäivää, ja siinä ohessa pitää istua käräjiäkin 3–5 päivää viikossa. Haluan kuitenkin tehdä työni laadusta tinkimättä. Välillä väsyttää, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Sitä en kuitenkaan panisi pahakseni, jos istuntoja olisi vähemmän. Meillä lähes kaikki isot jutut istutaan kahdesti, kun esimerkiksi Espanjassa oikeudenkäynti videoidaan alioikeudessa, ja muutoksenhakutuomioistuimessa asia tutkitaan alioikeuden aineiston perusteella.

Mikä sinua motivoi ja palkitsee?

Parasta on, että voin rehellisesti sanoa rakastavani työtäni. Ongelmana on melkein ollut se, ettei tämä ole aina edes tuntunut työltä. Vaikka työ on vaatinut paljon, se on myös antanut. Suullista palautetta ei liikaa saa, joten täytyy olla tyytyväinen, jos työläs juttu menee tuomioistuimessa hyvin. Työ on monipuolista, ja saan olla monen sidosryhmän kanssa tekemisissä. Usein tämä on myös hektistä, mutta minulle sopii se, ettei papereita tarvitse jäädä pyörittelemään pitkäksi aikaa.

Mikä on yllättänyt syyttäjän työssä?

Ainakaan en tee kahdeksasta neljään -työtä, jollaiseksi valtion virkamiehen arki yleensä mielletään. En edes haluaisi olla sidottu mihinkään kellokorttiin, koska huumesyyttäjä elää tilanteen mukaan. Näiden määräaikojen kanssa ei kysellä, riittääkö virka-aika.

Mihin voit työssäsi vaikuttaa?

Työni on itsenäistä, ja voin pääasiassa suunnitella sen siten kuin haluan. Esimieheni ovat suhtautuneet myönteisesti etäpäiviin, jolloin työrauha on ihan erilainen kuin konttorilla. Huumesyyttäjänä olen saanut jonkin verran vaikuttaa siihen, mitä juttuja minulle tulee. Osallistun myös tiiviisti esitutkintayhteistyöhön, koska haluan, että kaikki hoidetaan kerralla kunnolla.

Mikä on ajankohtaista työssäsi?

Huumepuoli on muuttunut valtavasti kaupan siirryttyä nettiin. Tämä tuo yhä uusia haasteita tutkinnalle ja syyttäjälle. Postitullin takia meillä Vantaalla on käytännössä kaikki uudet huumausaineet ja muuntohuumeet, eikä niistä ole oikeuskäytäntöä. Koeponnistuksia pitää siis tehdä. Nyt minulla on paljon fentanyyliä ja sen johdannaisia koskevia juttuja.

Millaiseksi arvelet työsi muuttuvan tulevaisuudessa?

Minulla tämä riippuu pitkälti siitä, saanko jatkaa erikoissyyttäjänä. Syyttäjän työ ylipäätään varmasti muuttuu sähköisen aineiston myötä. Se ainakin on varmaa, että työtahtini hidastuu, jos pitää luopua paperipöytäkirjasta ja alleviivaustussista!

Millaisesta lisäkoulutuksesta hyötyisit?

Tarvitsisin lisää tietoa muuntohuumeista, koska niihin liittyvät yleensä suurimmat ongelmat. Ict-taitojen lisäämisestä ei myöskään olisi haittaa.

Miten kehittäisit syyttäjälaitoksen työhyvinvointia?

Lisäisin päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Toivon, että kentän syyttäjiä kuunneltaisiin enemmän. Esimerkiksi me määräaikaiset erikoissyyttäjät olemme nyt todella pitkään odottaneet kohtaloamme, ja epätietoisuus tulevasta on varmasti monen mielessä.

Koska mielestäni ulkona liikkuminen on paras tapa irtautua töistä, viimevuotista Suomi 100 - liikuntatapahtumaa voisi kehittää niin, että mahdollisimman moni pääsisi liikkumaan yhdessä toisten kanssa. Työhyvinvoinnista täytyy ehdottomasti pitää huolta.

Mitä harrastat ja kuinka palaudut työstressistä?

Helppo kysymys: urheilemalla! Olen hurahtanut maantiepyöräilyyn ja lisäksi hiihdän sekä käyn lenkillä ja kuntosalilla. Urheilu on minulle kuin lepoa, se vie ajatukset pois töistä. Kun koko ajan jokin juttu painaa päälle, ja käräjäpäiviä on yleensä vähintään 100 vuodessa, niin eihän tätä jaksa, jos ei ole kunnossa. Lisäksi tykkään penkkiurheilla, matkustella ja testata uusia kakkureseptejä.

Määrittele itseäsi muutamalla sanalla

Fysioterapeuttiani lainatakseni: "Urheiluhulluus on ainoa oikea hulluus."

Anna-Riikka pyöräilyretkellä Rodoksella selaamassa puhelinta.


Kuvat Anna-Riikka Ruuthin kotialbumi

Akkusastoori: Ammattiasiaa Työhyvinvointi Töissä Syyttäjälaitoksessa Rikosilmiöt Henkilöstö Blogikirjoittaja: Maria Turkia