Syyttäjälaitos
Syyttäjälaitos
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576
2024-03-19T06:29:33Z
2024-03-19T06:29:33Z
Aluesyyttäjä Marie Pihlström: ”Syyttäjä ajaa meidän kaikkien etua ja tulee väliin, kun merkittäviä yhteiskuntanormeja on rikottu”
Kaisa Härkisaari
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=178320434
2023-09-27T10:55:02Z
2023-09-20T10:47:00Z
<p>Marie Pihlström tuli syyttäjäksi vuonna 2015 Helsingin hovioikeudesta. </p>
<p>– Tuomioistuinpuolella työskennellessäni mietin usein, että miksi syyttäjä ei kysy tätä tai tuota tai miksei hän esitä lisäselvitystä tuosta asiasta.</p>
<p>Syyttäjällä on rikosasiaa käsittelevistä viranomaisista laajin rooli. Syyttäjä voi pyytää esitutkintaa tekeviltä viranomaisilta tutkintatoimia ja osallistua esitutkintaan. Syyttäjän tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että esitutkinta on hoidettu asianmukaisesti.</p>
<p>Oikeudenkäynti eli pääkäsittely on syyttäjävetoinen. Pihlström huomasi hovioikeuden esittelijänä kaipaavansa juuri tätä vaikutusvaltaa. </p>
<blockquote>
<p>Hain syyttäjäksi, koska halusin olla vaikuttamassa vastaanotettavaan näyttöön ja siihen, miten juttu ohjautuu tuomioistuimelle.</p>
</blockquote>
<p>Tuomioistuintyöskentelystä syyttäjän työ eroaa Pihlströmin mukaan ennen kaikkea työn monitahoisuuden vuoksi.</p>
<p>– Tuntuu, että minulla on enemmän palloja ilmassa yhtä aikaa. Vaikka minulla ei lukumääräisesti ole hirvittävää määrää juttuja, niin niissä mitä on, tapahtuu koko ajan jotain. Esitutkintaviranomaisia ja muita sidosryhmiä on useita ja pidän kaikkiin tiiviisti yhteyttä, hän kertoo. </p>
<h2>Eniten työssä on auttanut yliopistossa opittu kriittinen ajattelu</h2>
<p>Pihlström on erikoistunut talousrikoksiin ja noin puolet hänen käsittelemistään jutuista liittyy talouselämään. Lisäksi hän hoitaa ympäristö-, työ- ja virkarikoksia. </p>
<p>– Olen myös merioikeustiimissä eli toimin syyttäjänä merioikeuteen menevissä jutuissa. Tämä on uusin erikoistumisalani, ja se on mukavalla tavalla erilainen. Meret ja merillä työskentely ovat ihan oma maailmansa, ja niin on niihin liittyvä sääntelykin.</p>
<p>Pihlströmin mielestä syyttäjän työ edellyttää kykyä kriittiseen ajatteluun. </p>
<p>– Tällä en tarkoita pelkästään todistajien kertomusten arviointia kriittisesti, vaan ennen kaikkea kriittisyyttä esitettyjä lähtötilanteita ja väitteitä kohtaan, tulivatpa ne miltä taholta tahansa. Kriittisyyden pitää olla tasapuolista ja sitä tarvitaan myös omaa työtä kohtaan. </p>
<p>Syyttäjän työ on Pihlströmistä tärkeää siksi, että syyttäjä osallistuu yhteiskunnan suojelemiseen.</p>
<p>– Ajattelen, että yhteiskuntamme, eli ympäristö ja siinä elävät ihmiset, ovat suojelemisen arvoisia. Minusta on tärkeää, että on jokin valtiota ja meitä kaikkia edustava taho, joka tulee väliin, kun merkittäviä yhteiskuntanormeja on rikottu. </p>
<p><img data-fileentryid="179744814" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Marie+Pihlstr%C3%B6m+kopio+2.jpg/5abbb16a-41a0-f19d-b13d-4b627084f26c" /></p>
<p>Pihlström on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011.</p>
<h2>Kaksikielisyys tuo tehtävään myös kansainvälisyyttä</h2>
<p>Muista oikeushallinnon töistä syyttäjän rooli eroaa Pihlströmin mielestä siten, että syyttäjänä saa olla koko ajan siellä, missä tapahtuu. Laaja esitutkintayhteistyö antaa mahdollisuudet vaikuttaa rikosasiaan poliisin ensimmäisistä tutkintatoimista korkeimpaan oikeuteen asti. </p>
<p>Pihlströmin tehtävään kuuluu myös matkustamista ja kansainvälisyyttä. Hän on kaksikielinen ja työskentelee sekä suomeksi että ruotsiksi. </p>
<p>– Erikoistumisalojeni ja kielitaitoni vuoksi syytän aika paljon eri tuomioistuinten toimipaikoissa pääkaupunkiseudulla. Erikoistumisalani ovat kansainvälisiä, joten teen keskimäärin pari ulkomaan työmatkaa vuodessa. Palasin juuri Ruotsin syyttäjälaitoksen ihmiskauppaseminaarista Göteborgista, missä olin puhumassa Suomen mallista työperäisen ihmiskaupan tutkinnassa ja syyttämisessä. Lisäksi kouluttaudun ahkerasti. </p>
<h2>Työyhteisö tukee arjessa ja siellä on syntynyt myös tärkeitä ystävyyssuhteita</h2>
<p>Työ on antanut Pihlströmille ennen kaikkea samanhenkiset sosiaaliset piirit ja tuonut hänen elämään samalla tavalla ajattelevia ihmisiä.</p>
<p>– Olen saanut työkavereista myös hyvin läheisiä sydänystäviä, joiden kanssa jaan vapaa-aikani. </p>
<p>Syyttäjä tekee päätökset itsenäisesti, mutta työkavereilta saa tarvittaessa eri näkökulmia asiaan. He auttavat myös jaksamaan ajoittain kuormittavaa työtä. </p>
<blockquote>
<p>Keskustelu kahvikupin ääressä voi ratkaista monta asiaa. Työnantajan puolelta jaksamisessani on ratkaisevaa hyvä johtaminen ja loistava lähiesimies, jolla on erinomaiset työyhteisötaidot.</p>
</blockquote>
<p>Syyttäjän työstä kiinnostuneita Pihlström kannustaa tekemään töitä oman päämäärän eteen. </p>
<p>– Syyttäjänä voi erikoistua moneen oikeudenalaan rikosoikeuden ohella, joten kannattaa kuunnella itseään ja esittää toiveita myös työnantajalle.</p>
Kaisa Härkisaari
2023-09-20T10:47:00Z
Apulaissyyttäjä ja entinen poliisi Mika Tepponen: Työ valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikostiimissä sinetöi uran uuden suunnan
Kaisa Härkisaari
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=169612965
2023-07-27T09:46:25Z
2023-07-27T09:30:00Z
<p><strong>Mika Tepponen</strong> aloitti apulaissyyttäjänä Porissa vuoden 2023 alussa. Takana oli 20 vuoden ura poliisina, ja hakeutuminen Syyttäjälaitokseen tuntui luontevalta jatkumolta virkauralla. </p>
<p>– Olen opiskellut poliisin työn ohessa Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Poliisin työn kautta minulle oli jo muodostunut jonkinlainen käsitys syyttäjän työstä, mutta komennuksella valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikostiimissä sain siitä vielä paremman kuvan, Mika Tepponen kertoo.</p>
<p>Yhteistyö syyttäjien kanssa ja työskentely valtakunnansyyttäjän toimistossa olivat hänelle erittäin positiivisia kokemuksia. Ne kannustivat Tepposta hakeutumaan itsekin syyttäjäksi.</p>
<p><img data-fileentryid="169612977" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Mika+Tepponen.jpg/38f43b7d-5a21-3645-1426-d80437acfa20" /></p>
<h2>Poliisirikostiimi käsittelee poliiseja koskevat rikosepäilyt</h2>
<p>Poliisirikostiimi työskentelee valtakunnansyyttäjän toimistossa. Tiimiin kuuluu syyttäjiä, heitä avustavia poliiseja ja osastosihteeri. Poliisirikostiimi on pieni yksikkö, ja yhteistyö on tiivistä. </p>
<p>– Kahden vuoden komennukseni aikana sain työskennellä erittäin ammattitaitoisten, motivoituneiden ja ennen kaikkea hauskojen ihmisten kanssa. Tiimin hyvä henki ja välitön, luottamukseen perustuva ilmapiiri pitivät työn erittäin mielekkäänä ja työtehon hyvänä, Tepponen kuvailee. </p>
<p>Poliisin rooli poliisirikostiimissä on valtaosin tiedon keräämistä ja siirtämistä. Poliisin toimintaa koskevia ilmoituksia tulee paljon, ja juttujen kirjo on laaja.</p>
<p>– Oli kiinnostavaa lähestyä tuttua poliisin työtä eri näkökulmasta. Turhauttavinta sen sijaan oli moneen kertaan ratkaistujen asioiden käsitteleminen yhä uudelleen. Tällaisten juttujen perkaaminen syö uskomattoman paljon työaikaa. Mutta se kuuluu niihin töihin, jotka vain pitää tehdä. </p>
<p>Valtakunnansyyttäjän toimistossa työskentely mahdollisti Tepposelle myös Syyttäjälaitoksen koulutuksiin osallistumisen, ja hän pyrki hyödyntämään hyvää koulutustarjontaa. Syyttäjälaitoksen koulutuksiin ja poliisirikostiimin itse järjestämiin koulutuksiin osallistuminen antoi kuvaa myös laajemmin syyttäjän työstä.</p>
<h2>Tuutorit auttavat uuden uran alkutaipaleella </h2>
<p>Poliisirikostiimin komennuksen päätyttyä Tepponen aloitti apulaissyyttäjänä. Se on yleensä ensimmäinen askel syyttäjän uralla, ja apulaissyyttäjällä on vielä vähäisesti kokemusta syyttäjän työstä. </p>
<p>– Syyttäjänä aloittaminen on ollut mielenkiintoista. Vaikka rikosasiat ovat aiemman ammatin myötä varsin tuttuja, syyttäjän työ kohdistuu eri vaiheeseen rikosprosessia. Työssä on ollut paljon uuden oppimista, perehtymistä ja oman näkemyksen kalibrointia, Tepponen kertoo. </p>
<p>Uuteen tehtävään perehtymisessä on hänen mukaansa auttanut erityisesti ansiokas tuutoritoiminta. Tuutorit ovat jaksaneet kärsivällisesti auttaa ongelmien ratkomisessa omien töidensä ohella. Myös toimipaikan muut syyttäjät ovat ottaneet erittäin hyvin vastaan, ja kaikki ovat tarjonneet apuaan. </p>
<p>– Kun lähdin poliisirikostiimistä, myös siellä syyttäjät muistuttivat mahdollisuudesta kysyä tarvittaessa neuvoa. Enpä ole törmännyt yhteenkään syyttäjään, joka olisi kieltäytynyt auttamasta. </p>
<blockquote>
<p>Syyttäjän työ on poliisin työhön verrattuna paljon itsenäisempää.</p>
</blockquote>
<p>– Työ syyttäjänä on vastuullista, ja siihen kytkeytyy paljon lainkäyttövaltaa. Työhön on toki ohjeistusta, mutta päätöksenteko on täysin itsenäistä. </p>
<p>Syyttäjällä ei ole työaikaa, joten omaan työntekoon voi vaikuttaa. Se antaa vapautta oman vapaa-ajan järjestelyihin. </p>
<p>Jos syyttäjän työ kiinnostaa, Tepponen kannustaa hoitamaan opinnot kunnolla. </p>
<p>– Siitä on hyötyä ja todennäköisesti apua myös rekrytoinnissa. Myös harjoittelumahdollisuudet kannattaa käyttää opiskeluvaiheessa. Syyttäjän työ on mielenkiintoista ja itsenäistä, mutta työmäärää ei saa pelätä.</p>
Kaisa Härkisaari
2023-07-27T09:30:00Z
Aluesyyttäjä Rita Härmälä: ”Syyttäjän työ on aivan keskeinen oikeusjärjestelmälle”
Kaisa Härkisaari
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=157368431
2023-04-19T09:57:26Z
2023-04-19T09:31:00Z
<p>Rita Härmälälle syyttäjän työ on arvovalinta. </p>
<p>– Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on minulle keskeinen arvo, jonka puolesta haluan toimia. Syyttäjänä sitä saakin toteuttaa monessa. Lisäksi olen kokenut syyttäjän roolin hyvin mielekkääksi, koska jutuissa saa olla aktiivisesti mukana, jopa esitutkinnan alkumetreiltä aina viimeiseen tuomioistuinpäätökseen asti.</p>
<p><img class="yja-image--responsive og-image" data-fileentryid="157369066" data-original-heigth="917" data-original-width="733" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Rita+H%C3%A4rm%C3%A4+pysty+res150jpg+kopio.jpg/10d95a92-ff4b-ce87-5e05-b1457d3ad006" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Härmälä on opiskellut kaksikielisen oikeustieteen maisterin tutkinnon ja lisäksi oikeuspsykologiaa avoimessa yliopistossa.</p>
<p>Härmälä on työskennellyt Syyttäjälaitoksessa noin kolme vuotta. Hän aloitti harjoittelijana valtakunnansyyttäjän toimistossa Helsingissä. </p>
<p>– Jatkoin harjoittelua vielä Espoon ja Helsingin toimipaikoissa. Harjoittelun aikana valmistuin opinnoistani ja suureksi ilokseni sain jatkaa töitä, ensin apulaissyyttäjänä ja sen jälkeen aluesyyttäjänä Helsingissä.</p>
<h2>Uran alussa syyttäjä pääsee käsittelemään rikosaiheita laidasta laitaan</h2>
<p>Syyttäjälaitoksessa kannustetaan syyttäjiä työskentelemään uran alussa erilaisten juttutyyppien parissa, jotta aloittelevalle syyttäjälle kertyy vankka perusosaaminen. Tämän jälkeen syyttäjä voi erikoistua tiettyihin teemoihin. </p>
<p>– Käsittelen kaikenlaisia rikoksia, mutta ylivoimaisesti tyypillisin rikosnimike on pahoinpitely. Kuulun yksikköön, jonka juttukanta on painottunut henkilöihin kohdistuneisiin rikoksiin, joten lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia tulee enimmäkseen hoidettua.</p>
<p>Tulevaisuudessa Härmälää kiinnostaisi työskennellä naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan, seksuaalirikosten, viharikosten sekä kansainvälisten asioiden parissa. </p>
<p>– Haluaisin myös oppia lisää poliisi- ja virkarikoksista.</p>
<h2>Empaattiset esihenkilöt ja osaavat lähikollegat ovat korvaamaton tuki</h2>
<p>Syyttäjän työ on itsenäistä, mutta haastavien kysymysten kanssa ei tarvitse jäädä yksin.</p>
<p>– Pallottelen eri ratkaisuvaihtoehtoja usein syyttäjäkollegoiden ja etenkin osaavien tutoreidemme kanssa. Meillä on myös paljon harjoittelijoita, joista on iso apu syytteiden ja syyttämättäjättämispäätösten luonnostelussa.</p>
<p>Monet laajat ja monimutkaiset rikoskokonaisuudet keskittyvät Etelä-Suomen syyttäjäalueelle, missä Härmälä työskentelee. Suuritöiset syyteharkinnat ja oikeusjutut hoidetaan pari- tai tiimityönä. </p>
<p>– Syyttäjäparityössä kaksi syyttäjää ajaa juttua yhdessä. Lisäksi meillä on syyttäjäryhmiä isommille juttukokonaisuuksille. Syyttäjäparin käyttö on myös hyvä tapa opettaa aloittelevaa syyttäjää. Silloin aloittavan syyttäjän pariksi tulee kokeneempi syyttäjä. </p>
<p>Työhön kuuluu paljon vakavia ja raskaita asioita. Härmälä sanoo, että ilman kollegoiden tukea ja myötäelämistä hän ei voisi kuvitellakaan, miten työtä jaksaisi hoitaa. </p>
<p>– Omalle polulleni on myös siunaantunut kompetentteja ja empaattisia esihenkilöitä, joilta olen saanut korvaamatonta tukea sekä vaikeina hetkinä että läpi ajoittain kiireisen arjen.</p>
<p>Työyhteisö on Härmälän mukaan yksi työn parhaista puolista.</p>
<p>– Se on upea ja kannustava ja antaa iloa haastavillakin hetkillä. </p>
<h2>Seuraa meitä somessa, jos syyttäjän työ kiinnostaa</h2>
<p>Syyttäjän työ vaatii Härmälän mielestä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, punnita eri vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä vaihtoehtojen välillä.</p>
<p>– Lisäksi syyttäjällä pitää olla kyky mukautua eri tilanteisiin ja reagoida muutoksiin joskus hyvinkin nopeasti.</p>
<p>Jos syyttäjän työ kiinnostaa, Härmälä kannustaa seuraamaan Syyttäjälaitoksen somekanavia</p>
<p>– Esimerkiksi Instagram-tililtämme löytyy esimerkkejä syyttäjän työpäivistä. Meille saa myös laittaa viestiä ja kysellä vierailuaikaa. Olemme järjestäneet vierailuita opiskelijajärjestöille eri toimipaikkoihin. </p>
Kaisa Härkisaari
2023-04-19T09:31:00Z
Syyttäjänsihteeri Reija Karjalainen: Sihteeritiimissä jokainen saa äänensä kuuluviin
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=151856010
2023-03-02T11:29:02Z
2023-03-02T11:08:00Z
<p><strong>Reija Karjalainen on ollut mukana kehittämässä yhtenäisiä toimintatapoja Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle. Siinä avainasemassa on ollut avoin keskustelu, jossa jokaisen mielipide on tärkeä.</strong></p>
<p><img data-fileentryid="151856375" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Reija+Karjalainen+kuva+Tuuli+Nikki.jpg/d941cab7-0989-c516-fdfb-6032c5d181e2" /></p>
<p><em>Reija Karjalaisen mielestä hyvä syyttäjän ja sihteerin yhteistyö rakentuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Kuva: Tuuli Nikki</em></p>
<p><strong>Reija Karjalainen</strong> työskentelee syyttäjänsihteereiden tiiminvetäjänä ja syyttäjänsihteerinä Pohjois-Suomen syyttäjäalueella Oulussa. Syyttäjälaitokseen hän päätyi töihin vuonna 2017 työharjoittelun kautta, jolloin Karjalainen aloitti syyttäjänsihteerinä. Tiiminvetäjän tehtävässä hän on toiminut reilut kolme vuotta. </p>
<p>Karjalainen on valmistunut ns. oikeustradenomiksi ammattikorkeakoulusta ja opiskelee nyt töiden ohella hallintotieteitä Vaasan yliopistossa.</p>
<h2>Sihteerit työskentelevät tiiviinä ryhmänä</h2>
<p>Pohjois-Suomen syyttäjäalueella työskentelee 15 syyttäjänsihteeriä. Sihteerit on muodollisesti jaettu kahteen tiimiin, joista toista Karjalainen vetää. Käytännössä sihteerit työskentelevät kuitenkin yhtenä tiiminä, ja Karjalainen tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä toisen tiiminvetäjän kanssa. Näin alueen sihteereiden töiden tasaaminen ja sijaistuksien järjestäminen on helpompaa. Yhtenä tiiminä toimiminen on luontevaa, kun kaikki sihteerit työskentelevät saman tavoitteen eteen. </p>
<p>– Sihteereiden tiiviin yhteistyön avulla olemme saaneet työprosessit yhtenäisiksi koko Pohjois-Suomen syyttäjäalueella. Tämä työ aloitettiin jo ennen organisaatiouudistusta, kun Lapissa ja Oulussa oli itsenäiset syyttäjänvirastot. Yhtenäisiin toimintatapoihin tähtäävät muutokset ovat olleet rankkoja, mutta nyt työ tuottaa hedelmää ja asiat sujuvat todella hyvin, Karjalainen kertoo.</p>
<p>Karjalainen korostaa sihteereiden työn tärkeyttä Syyttäjälaitoksen tehtävien hoidossa. Syyttäjien tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta, ja sihteerit ovat omalla työpanoksellaan edistämässä tätä tavoitetta. Sihteereiden tuella syyttäjät voivat keskittyä työnsä ydinasioihin, eli esitutkintayhteistyöhön, syyteharkintaan ja syytteiden ajamiseen oikeudenkäynnissä.</p>
<p>– Hyvä syyttäjän ja sihteerin yhteistyö rakentuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. On tärkeää, että molemmat pitävät kiinni yhteisesti sovituista toimintatavoista. Tällöin asiat hoituvat vaivattomasti ja ennakoiden, Karjalainen kuvaa.</p>
<h2>Pohjoinen on sähköisen käsittelyn edelläkävijä</h2>
<p>Pohjois-Suomen syyttäjäalue on hyvin laaja ja sen toimipaikat ovat ympäri Kainuuta, Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Pitkät välimatkat eivät ole kuitenkaan esteenä toimivaan tiimityöhön. Pohjoisessa asiakirjat kulkevat sähköisessä muodossa. Syyttäjäalue on aktiivisesti valmistautunut rikosasioiden sähköiseen käsittelyyn pilotoimalla AIPA-tietojärjestelmää. </p>
<p>– Alueellamme kaikki sihteerit ovat voineet tehdä etätöitä jo ennen koronaa, joten yhteydenpito toimii hyvin Teamsilla ja Skypellä. Viikoittaiset sihteeripalaverit ovat tärkeitä ja pidettyjä tiedonkulun kannalta. Sihteereiden kesken on todella hyvä yhteishenki, Karjalainen kehuu. </p>
<p>Karjalaisen mielestä tiiminvetäjän työssä korostuvat hyvät viestintä- ja tunnetaidot.</p>
<p>– Meillä on panostettu siihen, että jokainen sihteeri saa äänensä kuuluviin ja he voivat matalalla kynnyksellä kertoa mielipiteitään esimerkiksi työprosesseista. Tiiminvetäjänä tähtään siihen, että jokainen tiimin jäsen tuntee itsensä merkitykselliseksi omassa tehtävässään ja osana koko sihteeritiimiä, Karjalainen painottaa. </p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3><b>Syyttäjänsihteerin työ </b></h3>
<p>• Pohjois-Suomen syyttäjäalueella on noin 55 syyttäjää, joita avustaa 15 sihteeriä. Pohjois-Suomen syyttäjäalueella syyttäjät ja sihteerit työskentelevät työpareina lukuun ottamatta nopeaa käsittelyä (NOTO).</p>
<p>• Syyttäjänsihteerit kirjaavat rikosasian vaiheita järjestelmiin, tekevät rekisteritarkistuksia, tilaavat selvityksiä, seuraavat määräaikoja ja tarvittaessa avustavat syyttäjiä muillakin tavoin.</p>
<p>• Syyttäjänsihteerit hoitavat myös asiakaspalvelua.</p>
<p>• Syyttäjänsihteereillä on omia vastuu- ja erikoistehtäviä. Perustehtävää täydentävät tiiminvetäjän, koulutussihteerin, ict-yhdyshenkilön, arkistovastaavan, kv-sihteerin ja digivalmentajan tehtävät. Lisäksi Syyttäjälaitoksessa on johdon sihteereitä ja nopean käsittelyn (NOTO) sihteereitä.</p>
</div>
Virve Streng
2023-03-02T11:08:00Z
Apulaissyyttäjä Johan Jansson: ”Uravalinta on tuntunut oikealta”
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=141114711
2022-11-23T13:27:25Z
2022-11-23T10:26:00Z
<p>Johan Jansson tekee omaan arvomaailmaansa sopivaa työtä, jolla on merkitystä. Hän pitää työn itsenäisyydestä ja siitä, että saa keskittyä nimenomaan juridiikkaan. ”Syyttäjänä ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään”, hän sanoo.</p>
<p><img alt="Apulaissyyttäjä Johan Jansson" class="yja-image--responsive" data-fileentryid="141114736" data-original-heigth="513" data-original-width="770" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Johan+Jansson.jpg/6d7c95c2-85b4-40b1-814d-4b8f2e497d1a" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Apulaissyyttäjä Johan Janssonin mielestä Syyttäjälaitos tarjoaa mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa. Kuva: Kaisa Härkisaari</p>
<p><strong>Johan Jansson</strong> työskentelee apulaissyyttäjänä Länsi-Suomen syyttäjäalueella. Yhdeksän kuukauden mittainen apulaissyyttäjäkausi on yleisin reitti aluesyyttäjän tehtäviin. </p>
<p>– Kipinän syyttäjän työhön sain jo opiskeluaikana Helsingin yliopistossa, kun osallistuin syyttäjän työn käytännön kurssille. En tuntenut vetoa esimerkiksi liikejuridiikkaan, vaan minua kiinnostivat rikos- ja prosessioikeus. Syyttäjän työssä vetosi etenkin salityöskentely, Jansson kertoo.</p>
<p>Vielä paremmin Jansson tutustui syyttäjän työhön, kun hän pääsi kesäharjoitteluun silloiseen Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valmistumisensa jälkeen Jansson työskenteli talous- ja velkaneuvonnassa, kunnes aloitti apulaissyyttäjänä toukokuussa 2022.</p>
<p>– Syyttäjän työ sopii luonteelleni, joten uravalinta on tuntunut oikealta. Pidän siitä, että tässä työssä saa keskittyä juridiikkaan. Ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään. Syyttäjän tehtävänä on arvioida käsittelemäänsä asiaa objektiivisesti ja esiintyä neutraalisti. Myös työn itsenäisyys on iso etu, Jansson kuvaa.</p>
<h2>Perehdytys tehtäviin on ollut hyvää</h2>
<p>Apulaissyyttäjänä Janssonin päivät täyttyvät syyteharkinnasta, oikeuden istunnoista ja niihin valmistautumisesta, sakkoasioiden ratkaisemisesta summaarisessa sakkomenettelyssä ja sakkovalituksiin vastaamisesta. Myös monenmoiseen selvitystyöhön menee yllättävän paljon aikaa, kun kaikki on vielä uutta.</p>
<p>Janssonin mielestä perehdys tehtäviin on ollut hyvää. Aloittaessaan apulaissyyttäjänä hänelle nimettiin heti oma tuutori, jonka kanssa yhdessä Jansson laati ensimmäiset päätöksensä. Tuutori oli mukana seuraamassa myös Janssonin ensimmäistä oikeudenkäyntiä.</p>
<p>– Ensimmäinen istunto olikin jännä paikka! Se tuli eteen jo toisella työviikollani. Olin valmistautunut oikeudenkäyntiin yötä myöten, vaikka käsiteltävät asiat olivat melko yksinkertaisia. Jo seuraavana päivänä jouduin taas istuntoon – ja nyt täysin yllättäen, kun sijaistin toista syyttäjää. Se oli hyvä tulikoe, sillä ymmärsin, että kyllä näistä selvitään hieman vähemmälläkin valmistautumisella, Jansson kertoo.</p>
<h2>Apulaissyyttäjä saa sopivasti haastetta</h2>
<p>Janssonille jaettavien juttujen taso on sovitettu apulaissyyttäjän osaamiseen sopivaksi. Ne ovat melko yksinkertaisia, mutta niissä on kuitenkin oppimisen kannalta sopivasti haastetta. Koska Jansson on kaksikielinen, hän hoitaa jonkin verran myös ruotsinkielisiä juttuja.</p>
<p>Istuntopäiviä hänellä on keskimäärin kerran viikossa. Istunnoissa on yllättänyt se, miten paljon oikeudenkäynnin osapuolia ja todistajia kuullaan etäyhteyksin.</p>
<p>– Usein paikalla istuntosalissa olemme vain minä ja notaari. Oikeudenkäynnin todellisuus näyttää siis aika erilaiselta kuin yleensä kuvitellaan.</p>
<p>Jansson ei itse ole vielä osallistunut oikeudenkäyntiin etänä, mutta aikoo kokeilla etäsyyttämistä. On tärkeää opetella käyttämään uutta tekniikkaa, sillä koronan aikaan yleistyneet etäoikeudenkäynnit ovat tulleet jäädäkseen.</p>
<h2>Tukena oppimisessa ovat tuutori ja kollegat</h2>
<p>Jansson on työskennellyt apulaissyyttäjänä nyt reilut puoli vuotta, ja opeteltavaa riittää edelleen. Tukena oppimisessa ovat tuutorin lisäksi kollegat, joilta on ollut helppo saada apua kinkkisiin kysymyksiin. </p>
<p>Lisäksi kaikki apulaissyyttäjät käyvät läpi uusille syyttäjille järjestettävän koulutuksen, jossa käsitellään mm. syyttäjän roolia rikosprosessissa, päätöksentekoa, salityöskentelyä ja julkisuuskysymyksiä. Syyttäjälaitoksen henkilökunnalle on myös koottu runsaasti perehdyttämisaineistoa eOppiva-alustalle.</p>
<p>– Olen oppinut tunnistamaan, mitä en vielä osaa. Jatkuvan perehdytyksen kannalta olisi hyvä olla enemmän läsnä työpaikalla Turussa, mutta perhesyistä olen siellä vain kahtena päivänä viikossa. Onneksi yhteyden kollegoihin saa myös etänä. Kolme päivää viikossa työskentelen Helsingissä valtakunnansyyttäjän toimiston tiloissa. Myös sieltä löytyy tarvittaessa apua. Paljon tässä työssä on myös sellaista, minkä oppii vain tekemällä, Jansson toteaa.</p>
<h2>”Toivon, että saan jatkaa syyttäjän uraa”</h2>
<p>Janssonin apulaissyyttäjyys päättyy tammikuun lopussa, mutta hän toivoo saavansa jatkaa syyttäjän uraa myös sen jälkeen. Hän tuntee edelleen tämän työn sopivan omaan persoonaansa ja arvoihinsa.</p>
<p>– Syyttäjänä voin tulla yhden juridiikan kokonaisuuden hyväksi asiantuntijaksi. Tässä työssä pitää hallita rikos- ja prosessioikeus sekä pakkokeinot.</p>
<p>Janssonin mielestä hyvän syyttäjän ominaisuuksia ovat tehokkuus, rauhallisuus ja hyvä ilmaisutaito. Jos juristi tunnistaa itsessään nämä ominaisuudet, syyttäjän ura on varteenotettava vaihtoehto.</p>
<p>– Suosittelen sankoin joukoin hakeutumaan syyttäjäksi, sillä tarjolla on mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa, Jansson sanoo. </p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>Apulaissyyttäjä</h3>
<p><br />
Jos syyttäjäksi valittavalla henkilöllä ei ole riittävästi syyttäjä- tai tuomarikokemusta, hänet voidaan aluksi nimittää määräaikaiseksi apulaissyyttäjäksi yhdeksän kuukauden ajaksi. <br />
<br />
Tänä aikana apulaissyyttäjä suorittaa Syyttäjän startti -koulutusohjelman, jonka avulla hän perehtyy syyttäjän työhön. Apulaissyyttäjäjakson jälkeen hänet voidaan nimittää aluesyyttäjän määräaikaiseen tai pysyvään virkasuhteeseen. </p>
<p>Apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita täytetään ensisijaisesti kolme kertaa vuodessa tapahtuvan keskitetyn haun avulla (ns. hakijapooli). Seuraava haku käynnistyy helmikuussa 2023.<br />
</p>
</div>
Virve Streng
2022-11-23T10:26:00Z
Johtava aluesyyttäjä Leena Hurmala-Kanerva haluaa panostaa alaistensa hyvinvointiin
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=141107086
2022-11-23T13:26:00Z
2022-11-23T07:46:00Z
<p><strong>Johtava aluesyyttäjä Leena Hurmala-Kanerva uskoo inhimilliseen tehokkuuteen. ”Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä tehokkaasti” on ollut mottona, kun hän on etsinyt ratkaisuja Pohjois-Suomen syyttäjäalueen vaikeaan työtilanteeseen. </strong></p>
<p><img class="yja-image--responsive" data-fileentryid="141107348" data-original-heigth="510" data-original-width="770" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Hurmala-Kanerva8790_web.jpg/b5ac7399-0058-e146-73ca-abd4a6a852a4" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Leena Hurmala-Kanervan mukaan päälliköllä tulee olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. Kuva: Tanja Pohjaranta</p>
<p><strong>Leena Hurmala-Kanerva</strong> työskentelee johtavana aluesyyttäjänä Pohjois-Suomen syyttäjäalueella. Hän on toiminut erilaisissa syyttäjän tehtävissä jo vuodesta 1998 ja esihenkilönä vuodesta 2007. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti kaksi vuotta sitten.</p>
<p>Kun Hurmala-Kanerva tuli Pohjois-Suomen syyttäjäalueen päälliköksi, tilanne oli hyvin vaikea. Syyttäjien työtilanne oli erittäin ruuhkautunut, ja sairauspoissaoloja oli paljon. Nyt tilanne näyttää valoisammalta, kun jutturuuhkaa on saatu purettua ja henkilöstö voi hyvin. Syyttäjälaitoksessa tehtiin hiljattain työtyytyväisyystutkimus, ja parhaat tulokset saatiin Pohjois-Suomen syyttäjäalueelta. Miten tämä on onnistunut?</p>
<p>– Olen aina ollut sitä mieltä, että vain hyvällä esimiestyöllä henkilökunta saadaan voimaan hyvin ja tekemään parhaansa. Apulaispäälliköt eli lähiesimiehet ovat tärkeimmässä roolissa siinä, että työntekijät jaksavat. Minun tehtäväni on tukea apulaispäälliköitteni työtä ja ohjata heitä suorittamisen johtamisessa inhimillisin keinoin, Hurmala-Kanerva kertoo.</p>
<h2>Parasta työssä on palveleminen ja keskusteleminen</h2>
<p>Syyttäjäaluetta johtavan päällikön tehtäväkenttä on kirjava. Siihen kuuluu mm. hallinnollisten asioiden ratkaisemista, virkanimitysasioita, taloussuunnittelua, toimintaohjeiden antamista, alueen ohjausryhmän ja yhteistoimintatoimikunnan vetämistä sekä laajaa sidosryhmäyhteistyötä esitutkintaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa. Lisäksi Hurmala-Kanerva on ollut jo vuosia aktiivisesti kehittämässä rikosasioiden nopeaa käsittelyä (NOTO) sekä syyttäjänsihteeritoimintoja.</p>
<p>– Työpäivät ovat erittäin vaihtelevia. Niihin kuuluu palavereja, keskusteluja ja kirjoittamistyötä. Tällä hetkellä paljon aikaani vie tietojärjestelmähanke AIPA, jonne rikosasioiden käsittely siirtyy ensi vuonna. Olen mukana suunnittelemassa järjestelmän käyttöönottoa alueella, henkilökunnan koulutusta ja yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa, Hurmala-Kanerva kuvaa. </p>
<p>Hänen mielestään parasta työssä on ihmisten palveleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen. Se voi johtaa esimerkiksi uusiin, parempiin tapoihin tehdä työtä.</p>
<p>Pohjoisen vaikeaan työtilanteeseen on haettu ratkaisuja tekemällä muutoksia työprosesseihin ja työnjakoon. Syyttäjien työtä tukemaan on perustettu myös erilaisia osaamistiimejä. Onnistumisen iloa Hurmala-Kanervalle tuo se, että hän saa olla luomassa oloja, joissa työtä on hyvä tehdä.</p>
<p>– Haasteellista on saada työkuorma kaikille tasaiseksi niin, ettei kukaan uuvu. Taiteilen tuon kanssa joka päivä, kun resurssit ja työmäärä eivät aina kohtaa. </p>
<p>Pohjois-Suomen syyttäjäalueen johto on saanut työpajoissa apua henkilöstön psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisemiseen työterveyshuollon ammattilaisilta.<br />
<br />
– Tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ajoissa työntekijöiden kuormittuminen ja löytää oikeat työkalut suorittamisen johtamiseen inhimillisesti mutta tehokkaasti, Hurmala-Kanerva kertoo.</p>
<h2>Fyysinen etäisyys ei estä hyvää johtamista</h2>
<p>Maantieteellisesti laaja syyttäjäalue kattaa noin puolet Suomesta. Alueeseen kuuluvat Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat. Hurmala-Kanervan virkapaikka on Oulussa, mutta hän käy säännöllisesti myös Rovaniemellä ja satunnaisemmin alueen muissa toimipaikoissa. Paljon hän työskentelee myös etänä kotonaan Somerolla.</p>
<p>– Olen koko syyttäjäurani tehnyt hybridityötä. Alussa välineet olivat aivan eri tasoa kuin nykyisin, mutta kyllä syyteharkinta ja muu keskittymistä vaativa työ onnistui silloinkin etänä. Etätyö on auttanut minua jaksamaan työssä, koska olen joutunut aina matkustamaan 65–110 kilometriä suuntaansa päästäkseni työpaikalle. Jokainen etäpäivä on ollut myös ekoteko, koska olisin joutunut tekemään matkat omalla autolla, Hurmala-Kanerva toteaa.</p>
<p>Vaikka syyttäjäalueen toimipaikat ovat kaukana toisistaan, Hurmala-Kanerva kokee, ettei se ole ollut esteenä hyvälle johtamiselle. Välimatkoista huolimatta hän huolehtii siitä, että viestintä alueen henkilökunnalle on aktiivista ja yhtäaikaista ja että hän päällikkönä on hyvin tavoitettavissa. Tämä on onnistunut hyvin myös etänä.</p>
<p>– Olen pitänyt tärkeänä sitä, että olen jutellut jokaisen työntekijäni kanssa henkilökohtaisesti. Se on tapahtunut pääasiassa Skypellä ja Teamsilla. Näin olen saanut alennettua kynnystä ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa ja olen myös itse saanut johtamisen kannalta äärimmäisen tärkeää tietoa.</p>
<h2>On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään</h2>
<p>Hurmala-Kanervan mielestä hyvä päällikkö osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja organisoida. Hänellä pitää olla myös kykyä johtaa alaistensa suorittamista ja osaamista työhyvinvointia unohtamatta. Lisäksi johtava aluesyyttäjä tarvitsee laajaa osaamista sekä syyttäjien että syyttäjänsihteerien tehtävistä, samoin sidosryhmien tuntemusta. Myös joustavuus on tärkeää.<br />
<br />
– Päälliköllä tulee olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään, jos se on tarpeen, Hurmala-Kanerva toteaa.</p>
<p>Päällikkö joutuu väistämättä myös selvittämään ristiriitoja ja ottamaan esille vaikeita asioita, jolloin vaaditaan jämäkkyyttä ja rohkeutta. </p>
<p>– Itse menen yleensä viivyttelemättä myös haasteellisia tilanteita kohti. Minulle on tärkeää löytää ratkaisu nopeasti.</p>
<p>Entä millaisia terveisiä Hurmala-Kanerva haluaa lähettää syyttäjän uraa pohtivalle juristille?</p>
<p>– Syyttäjän työ on äärimmäisen mielenkiintoista ja monipuolista. Tässä työssä saa olla osana rikosketjua koko laajuudessaan. Syyttäjän työn kautta voi myös edetä hyvin erilaisiin tehtäviin – myös johtotehtäviin. Kannustankin nuorempia kollegoitani pohtimaan, olisiko johtaminen jossain vaiheessa osa omaa työnkuvaa, Leena Hurmala-Kanerva sanoo.</p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>Syyttäjäalueet</h3>
<p>Syyttäjälaitos on jaettu viiteen syyttäjäalueeseen: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Ahvenanmaa. Syyttäjäalueilla on yhteensä 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.<br />
<br />
Syyttäjäaluetta johtaa johtava aluesyyttäjä. Hänen apunaan toimivat apulaispäälliköt. </p>
<p>Syyttäjäalue vastaa syyttäjäntehtävien järjestämisestä alueellaan käsiteltävissä rikosasioissa. Lisäksi syyttäjäalue</p>
<p>• kehittää alueensa syyttäjäntoimintaa valtakunnansyyttäjän toimiston ohjauksessa<br />
• vastaa syyttäjäntoiminnan tuloksellisuudesta<br />
• valvoo syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta ja<br />
• huolehtii viranomaisyhteistyöstä.</p>
</div>
<p> </p>
Virve Streng
2022-11-23T07:46:00Z
Kaisa Härkisaari viestii Syyttäjälaitoksesta somessa ja nettisivuilla
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=136713569
2022-11-04T13:27:22Z
2022-10-14T09:11:00Z
<p><strong>Viestintäasiantuntija Kaisa Härkisaaren mukaan viestintä ei ole vain tiedonvälitystä vaan myös piilossa olevan tiedon löytämistä. Siksi viestintäasiantuntijan on tärkeää olla siellä, missä ihmiset kohtaavat.</strong></p>
<p><img alt="Henkilö hymyilee kameralle ja aurinko paistaa kirkkaasti kohti hänen kasvojaan" class="yja-image--responsive " data-fileentryid="138823695" data-original-heigth="513" data-original-width="769" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Kaisa+parvekkeella+2.jpg/86bcc9ee-4315-09cf-eb20-1d85f676d18a" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Olen onnekseni päässyt työyhteisöön, jossa on paljon viisaita, hauskoja ja ystävällisiä ihmisiä, Kaisa Härkisaari toteaa. Kuva: Tommi Hatinen</p>
<p>Viestintäasiantuntija <strong>Kaisa Härkisaari</strong> aloitti uuden työnsä Syyttäjälaitoksessa 16.3.2020 – samana päivänä, kun tiukat koronarajoitukset otettiin käyttöön ja Suomi siirtyi poikkeusoloihin.</p>
<p>– Se oli kieltämättä erikoinen aika aloittaa. Koko toimisto siirtyi etätöihin, ja meni useita kuukausia, ellei jopa vuosi, ennen kuin tapasin kaikki kollegat kasvotusten. Alussa piti vielä säästää kaistaa, eikä etäkokouksissa pidetty kameraa päällä. Uudet työkaverit olivat minulle vain ääniä kuvakkeen takana, Härkisaari kertoo.</p>
<p>Sittemmin väki on palannut konttorille, vaikka etätöitäkin tehdään edelleen laajasti. Nyt, kun kollegoihin on päässyt tutustumaan ihan kasvokkain, Härkisaari on saanut huomata, että parasta työssä ovat työkaverit.</p>
<p>– Olen onnekseni päässyt työyhteisöön, jossa on paljon viisaita, hauskoja ja ystävällisiä ihmisiä.</p>
<p>Maahanmuuttoviraston viestinnässä työskennellyt Härkisaari haki töihin Syyttäjälaitokseen, koska halusi edetä urallaan ja päästä erilaisten aiheiden pariin.</p>
<p>– Syyttäjälaitos vaikutti sopivasti haastavalta, äärimmäisen mielenkiintoisten ja tärkeiden asioiden parissa toimivalta organisaatiolta. Siirtymä valtion virastosta toiseen oli aika sujuva, koska moni asia ja järjestelmä on sama. Aiheet olivat kuitenkin ihan uudet, Härkisaari toteaa.</p>
<h3>Viestinnän tehtävissä on hyödyksi sosiaalinen ja utelias luonne</h3>
<p>Syyttäjälaitoksessa on kolmihenkinen viestintätiimi, jolle kuuluu sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tehtäviä. Tiimi huolehtii mm. mediayhteistyöstä, ulkoisten ja sisäisten verkkosivujen ylläpidosta sekä sisällöntuotannosta Syyttäjälaitoksen some-kanaviin.</p>
<p>– Pienessä viestintätiimissämme teemme jokainen kaikenlaisia viestinnän tehtäviä ja sijaistamme toisiamme. Minulle kuuluvat visuaaliset asiat: kuvat, videot ja kuvitukset. Lisäksi minulla on päävastuu Syyttäjälaitoksen nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien sisällöstä ja niiden kehittämisestä, Härkisaari kertoo.</p>
<p>Hänen mielestään viestinnän tehtävät sopivat henkilölle, jolla on sosiaalinen ja utelias luonne. Toisin kuin yleensä ajatellaan, viestintä ei ole vain tiedonvälitystä vaan myös piilossa olevan tiedon löytämistä.<br />
<br />
– Vaikka teen paljon etätöitä, koen, että viestintäasiantuntijan on tärkeää olla myös siellä, missä ihmiset tapaavat. Saatan esimerkiksi bongata kahvipöytäkeskustelusta aiheen, josta pitäisi viestiä henkilöstölle. Tai sitten saan kuulla teemasta, josta puhutaan pian julkisuudessa, ja osaan ennalta valmistautua tiedusteluihin.</p>
<h3>Tilanteet viestinnässä vaativat nopeaa reagointia</h3>
<p>Viestintätiimissä työskentelylle on ominaista, että päivät ovat hyvin vaihtelevia. Tehtävien kirjo on laaja, ja eteen tulee tilanteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Tyypillisen työpäivän kuvailu on hankalaa, koska sellaista ei oikeastaan ole. </p>
<p>– Viestinnän työtä kuvaa parhaiten, jos kerron, millaisia asioita kuluvaan viikkoon on kuulunut. Olen kirjoittanut ammattiesittelyjä nettisivuja varten ja tehnyt valtakunnansyyttäjän läksiäisten kutsupohjat. Pidin kesäharjoittelijoille esittelyn minulle kuuluvista viestinnän asioista ja otin heistä kuvan intrajuttua varten. Olen vastannut toimittajien kyselyihin ja jutellut tuohtuneen kansalaisen kanssa. Olen päivittänyt Twitter- ja LinkedIn-tilejämme sekä tehnyt päivittäin koosteen siitä, mitä meistä on kirjoitettu mediassa. Paljon muutakin ehdin tämän lisäksi tehdä.</p>
<p>Onnistumisen iloa Härkisaari kokee työssään silloin, kun pienillä viestintäteoilla on yhdessä iso vaikutus. </p>
<p>– Esimerkiksi kun viestin toistuvasti intrassa, jotta saan koko organisaation käyttämään uutta asiakirjapohjaa. Tai rakennan työnantajakuvaa yksi LinkedIn-postaus kerrallaan. Työ on hidasta ja vaatii toistoja, mutta sitten tulee se päivä, kun huomaa, että muutos on tapahtunut.</p>
<h3>Työ viestinnässä palkitsee</h3>
<p>Yksi ammatillinen onnistuminen on Härkisaarelle ollut saavutettavuuden haltuunotto. Hän on vastuussa Syyttäjälaitoksen tuottaman materiaalin saavutettavuudesta julkisilla verkkosivuilla. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä ja tarkoittaa esimerkiksi verkkopalvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. </p>
<p>– En tiennyt saavutettavuusasioista aluksi paljonkaan, opiskeltavaa oli reilusti. Muiden virastojen viestintäkollegoista on ollut tässä suuri apu. Niinpä viestintäasiantuntijan kannattaa olla myös siellä, missä muut viestintäammattilaiset kohtaavat, Härkisaari toteaa.</p>
<p>Harmaita hiuksia nopeaan tempoon tottuneelle viestijälle aiheuttaa byrokratia, jota vaaditaan joskus paljon, ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu.</p>
<p>– Olen aika nopea liikkeissäni. Kotona haluaisin lähteä heti maalikauppaan, kun olen päättänyt, että seinä maalataan. Sama into on päällä töissä. Olen hyvin kehitysintoinen, ja kun huomaan muutoksen tarpeen, haluaisin tarttua toimeen heti, Härkisaari kertoo.</p>
<p>– Toisaalta työ viestinnässä palkitsee kärsimätöntäkin. Pieniä pikavoittoja tulee, kun eteen ilmaantuvia pikkuongelmia saa ratkaistua heti. Niistä saan energiaa pitkäjänteisempien projektien läpivientiin.</p>
<p>Koska viestintäasiantuntijan työ on pitkälti tietotyötä ja ajankohtaisten tapahtumien seuraamista koneen ääressä, työpäivän jälkeen Härkisaari pyrkii tekemään jotain ihan muuta. </p>
<p>– Liikun, laulan ja ulkoilen – ja pysyn poissa Twitteristä! </p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>Viestintä Syyttäjälaitoksessa</h3>
<p>Syyttäjälaitoksen viestintätiimi huolehtii mm. Syyttäjälaitoksen verkkosivuista, somekanavista, mediatiedottamisesta, julkaisuista, esittelymateriaalista, visuaalisesta ilmeestä sekä kielenhuollosta.</p>
<p>Viestintätiimiin kuuluvat viestintäpäällikkö, viestintäasiantuntija ja viestintäassistentti. Tiimi työskentelee valtakunnansyyttäjän toimistossa.</p>
<p>Syyttäjäalueilla sisäisessä viestinnässä avustavat johdon sihteerit.</p>
<p><strong>Syyttäjälaitos viestii:</strong><br />
<a href="http://www.syyttajalaitos.fi">www.syyttajalaitos.fi</a><br />
Twitter @syyttajalaitos<br />
LinkedIn Syyttäjälaitos</p>
</div>
Virve Streng
2022-10-14T09:11:00Z
Hyvä syyttäjä on utelias eikä pelkää tehdä päätöksiä
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=135854114
2022-11-04T13:28:23Z
2022-10-06T10:21:00Z
<p><strong>Aluesyyttäjä Jesse Jokinen on viihtynyt Syyttäjälaitoksessa mielenkiintoisen ja merkityksellisen työn sekä hyvän työyhteisön vuoksi. ”Juristin työtä on paljon erilaista, mutta koen, että tällä työllä on vaikutusta”, hän sanoo. </strong></p>
<p><img alt="Jesse Jokinen seisoo seinän edessä ja katsoo kameraan" class="yja-image--responsive og-image " data-fileentryid="135853645" data-original-heigth="467" data-original-width="769" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Jesse+Jokinen+ammattiesittely+valokuva.jpg/0b688a8d-58eb-6f60-5339-d34b49533487" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Jesse Jokisen mukaan hyvällä syyttäjällä on uteliaisuutta ja kiinnostusta ottaa asioista selvää. Kuva: Kaisa Härkisaari</p>
<p><br />
Aluesyyttäjä<strong> Jesse Jokisen</strong> mielestä syyttäjän työ on sopivan haastavaa.</p>
<p>– Parasta on se, että mikään päivä ei varsinaisesti ole samanlainen kuin edellinen. Aina joutuu opettelemaan ja keksimään uutta sekä käyttämään aivojaan ja argumentoimaan niiden asioiden puolesta, joita ajaa. Työ on monipuolista ja siinä joutuu välissä koville, eli työ on haastavaa, hän kuvailee. </p>
<p>Jokinen on työskennellyt syyttäjänä vuodesta 2017. Hänen varsinainen toimipaikkansa on Turussa, mutta loppusyksystä 2021 hän aloitti valtakunnansyyttäjän toimistossa AIPA-projektissa. AIPA on tietojärjestelmä, johon Syyttäjälaitoksen rikosasioiden käsittely ennen pitkää siirtyy. Järjestelmä on yhteinen tuomioistuinten kanssa. </p>
<p>– AIPA-projektipäällikön työ on muodostunut sisältämään kaikkea AIPAan liittyvää maan ja taivaan väliltä ja vähän AIPAn vierestäkin. Olen suunnitellut ja toteuttanut koulutuksia, kirjoittanut ohjeita, keskustellut jatkuvasti henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, tehnyt budjettilaskelmia, ohjelmoinut apuohjelmia ja ties mitä muuta. Kyseessä on varsin laaja tehtäväkenttä, joka elää koko ajan ja edellyttää paitsi substanssin tuntemusta myös halua selvittää ja opetella uusia asioita, Jokinen kertoo.</p>
<h3>Syyttäjän työllä on vaikutusta </h3>
<p>Syyttäjänä Jokinen on ollut mukana henkilöön kohdistuvien rikosten ja ympäristörikosten tiimeissä. Jatkossa hän haluaisi näiden lisäksi paneutua ainakin kyberrikoksiin.</p>
<p>– Työ on minusta merkityksellistä. Juristin työtä on paljon erilaista, mutta koen, että tällä työllä on vaikutusta – jos ei aina yhteiskuntaan kokonaisuutena, niin lähes aina ainakin jonkun ihmisen elämään, Jokinen sanoo. </p>
<p>Syyttäjälaitoksessa hänet on pitänyt ennen kaikkea työn sisältö ja hyvä työyhteisö. </p>
<p>– En osaa oikein sanoa, mikä minut ajoi tähän työhön, mutta on helpompi sanoa, mikä minut on täällä pitänyt. Työ on kokonaisuutena erittäin mielenkiintoista, ja työyhteisö ja työilmapiiri ovat aina olleet hyviä. Virkamies ei voi kilpailla palkalla, mutta muilla asioilla voi, Jokinen kertoo.</p>
<h3>Syyttäjällä pitää olla rohkeutta, nopeutta ja uteliaisuutta</h3>
<p>Syyttäjältä vaaditaan erityisesti rohkeutta tehdä päätöksiä, tarvittaessa hyvin nopeasti.</p>
<p>– Täytyy kyetä tekemään jokin ratkaisu ja pystyä nopeisiin liikkeisiin. Esimerkiksi jostakin mielen sopukoista pitää kaivaa vastaus johonkin kysymykseen aika nopeallakin aikataululla, vaikka kesken istunnon, Jokinen havainnollistaa.</p>
<p>Työ onneksi opettaa, ja päätösten tekemisestä tulee taito. Sen lisäksi hyvä syyttäjä on Jokisen mukaan kiinnostunut asioista ja ilmiöistä. </p>
<p>– Tärkeintä on ehkä se, että syyttäjällä pitää olla todella paljon uteliaisuutta ja kiinnostusta ottaa asioista selvää. Muuten jämähtää helposti paikoilleen. Jutut ovat aina erilaisia, ja niissä on usein jokin sellainen näkökulma, jota ei ole tullut ennen vastaan. Täytyy olla sen verran uteliaisuutta, että selvittää, miten juuri kyseistä asiaa pitäisi arvioida, hän sanoo. </p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>AIPA</h3>
<p>• AIPA on Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishanke.<br />
• AIPAssa kehitetään Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten työmenetelmiä siirtymällä sähköisiin työtapoihin. <br />
• Uusia työtapoja tukemaan luodaan uusi tietojärjestelmä, jonka kehittämisessä on mukana syyttäjiä Syyttäjälaitoksen eri alueilta. <br />
• AIPAn myötä myös asiakkaiden sähköisen asioinnin mahdollisuudet paranevat.</p>
</div>
Virve Streng
2022-10-06T10:21:00Z
Henkilöstöhallinnon asiantuntija Mira Tammerluoto: Parasta on työskentely hyvässä tiimissä
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=134786395
2022-11-04T13:29:20Z
2022-09-27T12:20:00Z
<p><strong>Henkilöstöhallinnon asiantuntija Mira Tammerluoto pitää monipuolisista ja haastavista työtehtävistään. Hän arvostaa sitä, että saa kehittää omaa työtään ja koko tiimin toimintaa.</strong></p>
<p><img alt="Mira Tammerluoto seisoo aurinkoisessa portaikossa ja katsoo ylöspäin kameraan. Hänellä on pitkät hiukset ja vaalea paita. " class="yja-image--responsive og-image " data-fileentryid="134786722" data-original-heigth="513" data-original-width="769" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Mira+Tammerluoto+pieni+96+pix+ja+600+jotain.jpg/20eb54d9-6db1-87ff-f1f8-cc7241e238de" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Meillä on hyvä ilmapiiri ja tuemme toisiamme päivittäisessä työssämme, Mira Tammerluoto kertoo. Kuva: Kaisa Härkisaari</p>
<p><strong>Mira Tammerluoto</strong> työskentelee henkilöstöhallinnon asiantuntijana valtakunnansyyttäjän toimistossa. Syyttäjälaitoksessa henkilöstöhallinnon tehtävät on keskitetty valtakunnalliseen tiimiin, jonka jäsenet työskentelevät eri puolilla Suomea.</p>
<p>Tammerluoto on työskennellyt nykyisessä tehtävässään kolme vuotta. Ennen Syyttäjälaitosta hän työskenteli henkilöstösihteerinä poliisissa.</p>
<p>Syyttäjälaitoksessa Tammerluotoa työllistävät eniten rekrytointiin liittyvät tehtävät, kuten hakuilmoitusten ja päätösasiakirjojen laatiminen. Päivittäisiä tehtäviä ovat myös uusien palvelussuhteiden perustamiseen ja palkkaukseen liittyvät toimet. Tammerluoto esimerkiksi tilaa turvallisuusselvityksiä Suojelupoliisista sekä tekee vuosilomiin ja palveluaikaan liittyviä laskelmia. Lisäksi Tammerluoto kehittää henkilöstöhallinnon tiimin toimintaa entistä yhtenäisemmäksi muun muassa laatimalla toimintaohjeita tiimin käyttöön. </p>
<p>Työ edellyttää laajaa tuntemusta mm. valtion virkamieslaista sekä valtion virka- ja työehtosopimuksesta.</p>
<p>– Työni vaatii tarkkuutta, joustavuutta, kykyä havainnoida asioita, asiakaspalvelutaitoja ja itsenäistä työskentelyä mutta toisaalta myös tiimityöskentelytaitoja, Tammerluoto kuvailee.</p>
<p>Tammerluodolla on sihteerin ammattitutkinto, ja hän on suorittanut myös matkailupalvelujen tuottajan opinnot. Poliisissa työskennellessään Tammerluodon työn painopiste siirtyi henkilöstöhallinnon tehtäviin, ja ala tuntuu nyt omalta. Tällä hetkellä hän opiskelee töiden ohella ammattikorkeakoulussa oikeustradenomiksi. Työnantaja tukee opiskelua esimerkiksi siten, että Tammerluoto saa käyttää työaikaa opintoihinsa.</p>
<h3>Tehokasta tiimityötä etänä</h3>
<p>Vaikka Tammerluoto asuu kohtalaisen lähellä toimipaikkaansa, hän työskentelee pääosin etänä, kuten myös muut tiimin jäsenet. Etätyö tuli tutuksi jo ennen koronaa. </p>
<p>– Vaikka olemme hajallaan ympäri Suomea, työt sujuvat hyvin ja joustavasti. Olemme päivittäin yhteydessä toisiimme Teamsilla ja Skypellä. Muutaman kerran vuodessa kokoonnumme tiimin kanssa saman pöydän ääreen, Tammerluoto kertoo.</p>
<p>Tammerluoto kokee, että parasta hänen työssään ovat vaativat ja vaihtelevat tehtävät sekä työn itsenäisyys. Hän arvostaa myös sitä, että pystyy itse vaikuttamaan työnsä sisältöön ja kehittämään koko tiimin toimintaa.</p>
<p>– Työ pitää virkeänä, kun aina tulee jotakin uutta ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Tärkeintä on kuitenkin työskentely hyvässä tiimissä. Meillä on hyvä ilmapiiri, ja tuemme toisiamme päivittäisessä työssämme, Tammerluoto toteaa.</p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>HEHA-tiimi</h3>
<p>Syyttäjälaitoksen henkilöstöhallinnon tiimissä hoidetaan keskitetysti mm.<br />
• rekrytointiin liittyvät tukitehtävät<br />
• palvelussuhteen perustamiseen liittyvät tehtävät<br />
• palvelusaikalaskenta<br />
• sairauspoissaoloihin liittyvät korvausten hakemiset yhteistyössä Palkeiden kanssa<br />
• raportointi henkilöstöhallinnon asioissa</p>
<p>Valtakunnalliseen tiimiin kuuluu viisi jäsentä, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea.</p>
</div>
Virve Streng
2022-09-27T12:20:00Z
Suomen pohjoisin syyttäjä Anita Haapakoski viihtyy nopeassa käsittelyssä: ”Olen ylpeä työstäni”
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=134779786
2022-11-04T13:30:28Z
2022-09-27T09:47:00Z
<p><strong>Sodankylässä työskentelevällä Anita Haapakoskella on pitkä ja monipuolinen ura. Työ rikosasioiden nopeassa käsittelyssä ja etätyöt antoivat konkarille uutta virtaa.</strong></p>
<p><img alt="Kukkapaitaan pukeutunut Anita Haapakoski istuu ulkona keskellä vihreitä puita " class="yja-image--responsive og-image " data-fileentryid="134780385" data-original-heigth="400" data-original-width="600" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Haapakoski+kuva+Jenni+R%C3%A4tty%C3%A4+pienennetty.jpg/9db38172-bb72-324c-8599-13959c4d0f38" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Meiltä löytyy yhteishenkeä ja meillä on hyvä tehdä tärkeää työtä osaavien esimiesten tuella, toteaa aluesyyttäjä Anita Haapakoski. Kuva: Jenni Rättyä</p>
<p>Jo opiskeluaikanaan <strong>Anita Haapakoski</strong> oli asettanut tavoitteekseen saada vakituinen työpaikka napapiirin pohjoispuolelta. Lapin käräjäoikeudessa suoritetun auskultoinnin jälkeen Sodankylän nimismiespiirissä avautui sopivasti apulaisnimismiehen virka, johon kuului muun muassa syyteasioiden hoitaminen. Haapakoski sai paikan.</p>
<p>– Olin tuolloin raskaana, mutta maaherra <strong>Asko Oinas</strong> oli sitä mieltä, että on hyvä, että Lappiin tehdään lapsia, ja hän allekirjoitti nimityskirjani.</p>
<p>Kun nimismiesjärjestelmä lakkautettiin vuonna 1997, Haapakoski jatkoi uraansa Sodankylässä johtavana kihlakunnansyyttäjänä.</p>
<p>– Halusin syyttäjänvirastoon, koska pidin syyttäjän työstä enemmän kuin poliisipäällikön tai ulosottopäällikön työstä. Seuraavassa organisaatiouudistuksessa en hakeutunut enää johtotehtäviin, koska pidän enemmän syyttäjän perustyöstä kuin hallinnollisista tehtävistä, Haapakoski kertoo.</p>
<h3>Merkityksellistä työtä rikosvastuun toteuttajana </h3>
<p>Nykyisin Haapakoski työskentelee aluesyyttäjänä Pohjois-Suomen syyttäjäalueella. Hän viihtyy työssään, joka on itsenäistä sekä vaatii ajatustyötä ja ongelmanratkaisutaitoa. Työ on myös vastuullista ja vaikuttavaa.</p>
<p>– Syyttäjän työ on tärkeä osa rikosprosessia. Koen, että teen merkityksellistä työtä rikosvastuun toteuttajana, hän toteaa. </p>
<p>Haapakosken virkapaikka on Rovaniemellä, mutta hän työskentelee Sodankylässä ja on täten Suomen pohjoisin syyttäjä. Koronan myötä lisääntynyt etätyö on poistanut matkustustarpeen lähes täysin. Haapakoski hoitaa etäyhteydellä myös kaikki käräjäoikeuden ja hovioikeuden pääkäsittelyt. </p>
<p>– Nautin siitä, ettei minun tarvitse enää tuhlata aikaa ajamalla autolla paikasta toiseen. Ennen virkamatkat olivat usein varsin raskaita, kun esimerkiksi palasin käräjiltä satojenkin kilometrien päästä iltapimeässä, lumisateessa, väistellen poroja ja hirviä liukkaalla tiellä.</p>
<h3>Tavanomaisten rikosten erikoissyyttäjä</h3>
<p>Tällä hetkellä Haapakoski toimii rikosasioiden nopeassa käsittelyssä (NOTO), eli hän hoitaa niin sanottuja tavanomaisia rikosasioita. Näitä ovat esimerkiksi rattijuopumus- ja liikennerikokset sekä vähäisemmät omaisuus- ja väkivaltarikokset. Pohjoisessa NOTO-jutut ratkaistaan yleensä alle kahdessa viikossa. </p>
<p>– Teen syyteharkintaratkaisuja ja toimin syyttäjänä istunnoissa. Lisäksi teen esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tutkinnanjohtajien esityksestä ja annan pikahaasteita. NOTOssa haastehakemuksia ja syyttämättäjättämispäätöksiä valmistuu useita päivässä. Nautin saadessani paljon näkyvää aikaan, Haapakoski kuvailee työtään NOTOssa.</p>
<p>On ehkä yllättävää, että hänen kaltaisensa kokenut syyttäjä viihtyy nykyisessä toimenkuvassaan. NOTOa kun on helposti pidetty aloittelevan syyttäjän tehtävänä, koska käsiteltävät rikosasiat ovat nopeasti ratkaistavia. Haapakoski on kuitenkin kokenut tehtävän mielekkääksi. </p>
<p>– Suhtauduin aluksi itsekin hieman varauksella siihen, että siirtyisin nopeaan käsittelyyn lähes kaiken kokeneena, eläkeikää lähestyvänä syyttäjänä. Yllättäen kävikin niin, että siirtyminen tavanomaisten juttujen ratkaisemiseen yhdistettynä etätyöhön sai minut uuteen vauhtiin ja jaksamiseen. </p>
<p>Haapakoski kokee, että tässä tehtävässä hän voi hyödyntää pitkää kokemustaan, sillä NOTOssa työtavat pitää muokata sellaisiksi, että valtaosa koko syyttäjäalueen syyteasioista voidaan hoitaa muutaman syyttäjän ja sihteerin voimin.</p>
<p>Haapakosken mukaan nopeassa käsittelyssä syyttäjältä vaaditaan erityisesti kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja käyttää eri seuraamusvaihtoehtoja tarkoituksenmukaisesti. Myös tietynlaista suurpiirteisyyttä tarvitaan, jotta asiat saadaan joutuisasti ja sulavasti päätökseen.</p>
<p>– Työ NOTOssa vaatii jatkuvaa kehittämistä, sidosryhmäyhteistyötä ja luovaa ajattelua. Ajattelen olevani tavanomaisten rikosten erikoissyyttäjä. Olen ylpeä työstäni, Haapakoski toteaa.</p>
<h3>Poroja, kullankaivuuta ja metsästysrikoksia</h3>
<p>Suomen pohjoisimman syyttäjäalueen rikosasioissa on omat erityispiirteensä. Haapakoski on käsitellyt esimerkiksi asiaa, joka koski saamelaisten kalastusoikeuksia Tenojoen vesistössä. Mieleenpainuva oli myös tapaus, joka koski kullankaivuuta Lemmenjoen kansallispuistossa. Siinä hovioikeus teki katselmuksen paikan päälle. </p>
<p>– Siinä ei auttanut muu kuin laittaa asiakirjat rinkkaan, rinkka selkään ja kävellä kairaan. Seuraavana päivänä kävelimme toiselle kaivospiirille. Yöpymisen sain järjestettyä itselleni erääseen poromiesten kämppään. Hovioikeus yöpyi alueen ainoassa varaustuvassa, Haapakoski muistelee.</p>
<p>Lapissa hän on saanut runsaasti kokemusta erilaisten metsästysrikosasioiden hoitamisesta. Hän on ollut mukana myös työryhmässä, joka on luonut törkeää metsästysrikosta koskevia säännöksiä.</p>
<p>– Suurpetojen salakaatoasiat ovat usein työläämpiä hoidettavia kuin ihmisiin kohdistuvat henkirikokset, joita niitäkin on riittänyt pohjoisella alueella.</p>
<p>Oman leimansa pohjoisen juttuihin antavat luonnollisesti myös porot. </p>
<p>– Lapissa lienee enemmän poroja kuin ihmisiä. Poro voidaan anastaa tappamalla se ja viemällä pois. Poro voidaan anastaa myös leikkaamalla sen korviin toisen henkilön poromerkki, jolloin toteutuu myös väärennysrikos. Poronhoitolaki on vanha, ja sen tulkinta on aiheuttanut eräitäkin harmaita hiuksia, Haapakoski kuvailee.</p>
<p>Lapissa syyttäjän työhön kuuluu toisinaan yhteistyö naapurivaltioiden viranomaisten kanssa. Haapakosken uralle on sattunut esimerkiksi linnunmunien salakuljetusjuttu. Siinä päädyttiin lähettämään syytepyyntö Norjaan, jossa hoidettiin myös Suomen puolella tapahtunut luonnonsuojelurikos. Venäjällä Haapakoski on käynyt neuvottelemassa virka-avusta laitonta maahantuloa koskevassa asiassa.</p>
<p>Pohjois-Lapin erityispiirteenä voidaan pitää myös sitä, ettei siellä ole juuri myymälävarkauksia, moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ynnä muita kaupungeille tyypillisiä massarikoksia.</p>
<h3>Mistä on hyvä syyttäjä tehty?</h3>
<p>– Huolellisuus, tarkkuus, päätöksentekokyky, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, vastuullisuus, paineensietokyky, esiintymistaito, kielitaito, rohkeus, itsenäisyys, riippumattomuus…. Haapakoski luettelee pitkän listan ominaisuuksia, joita hyvällä syyttäjällä hänen mielestään on. Listaa voisi kuulemma vielä jatkaakin.</p>
<p>Haapakosken mukaan syyttäjän ura ei ole oikea valinta, jos asioihin suhtautuu liian tunnepitoisesti. </p>
<p>– Elämän raadollisuus tulee tässä työssä väistämättä esille. Mielestäni syyttäjä tarvitsee kykyä ottaa asiat asioina suuremmin tunteilematta.</p>
<p>Jos syyttäjän työ kiinnostaa, Haapakoski kannustaa hakemaan rohkeasti paikkoja. Toisin kuin Haapakosken uran alussa, nykyisin perehdytys on hyvin järjestetty, ja kollegoilta saa aina apua.</p>
<p>– Meiltä löytyy yhteishenkeä ja meillä on hyvä tehdä tärkeää työtä osaavien esimiesten tuella.</p>
<p>Jos työ käy raskaaksi, Haapakoski palautuu harrastusten avulla. Hän on huomannut, että etenkin etätyössä on vaarana, että liikunta jää liian vähäiseksi ja työpäivät pitenevät huomaamatta. Haapakosken harrastuksia yhdistää ulkoilma: Hän on harrastanut jo pitkään muun muassa metsästystä, kalastusta ja kullankaivuuta. </p>
<p>– Myös vanhemmuus, isovanhemmuus, puoliso ja ystävät tuovat merkitystä elämään ja saavat unohtamaan työasiat, Haapakoski summaa.</p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>Rikosasioiden nopea käsittely (NOTO)</h3>
<p>• NOTOssa käsitellään sellaiset syyteharkinta-asiat ja esitutkinnan rajoittamisesitykset, jotka ovat nopeasti ratkaistavissa ja joiden ratkaiseminen ei vaadi syyttäjältä aineistoon tutustumisen lisäksi mainittavaa oikeudellista pohdintaa taikka erityisosaamista. <br />
• NOTOn tehtäviin kuuluvat kaikki näiden asioiden syyttäjäntehtävät, myös esitutkintayhteistyön tekeminen, syyttäjähaasteiden antaminen virastoaikana ja istuntojen hoitaminen.<br />
• NOTOssa ratkaistaan noin puolet kaikista Syyttäjälaitoksen jutuista.<br />
• Nopean käsittelyn syyttäjät hoitavat tavanomaisia rikosasioita päätoimisesti. Tällä pyritään parantamaan syyttäjien ratkaisujen laatua ja yhdenmukaisuutta koko maassa, mikä parantaa kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi nopean käsittelyn tavoitteena on, että muille syyttäjille jäisi enemmän aikaa hoitaa vaativia juttuja. <br />
• Nopean käsittelyn syyttäjät toimivat tehtävässä määräaikaisesti.</p>
</div>
Virve Streng
2022-09-27T09:47:00Z
Syyttäjän työssä näkee oikeudenmukaisuuden toteutumisen
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=134663550
2022-11-04T13:31:53Z
2022-09-26T12:39:00Z
<p><strong>Syyttäjä joutuu työssään pohtimaan mitä erilaisimpia kysymyksiä ja tekemään vaikeitakin päätöksiä.<br />
– Se vaatii rohkeutta ja vastuunkantokykyä, sanoo aluesyyttäjä Aleksi Turunen. </strong></p>
<p><img alt="Aleksi Turunen seisoo Helsingin oikeustalon edessä, aurinko paistaa taustalla ja luo jyrkän varjon. Aleksi on varjossa ja oikeustalo auringossa." class="yja-image--responsive og-image " data-fileentryid="134664121" data-original-heigth="513" data-original-width="769" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Aleksi+Turunen+300pix+1000lev.jpg/c010d2ef-bb39-8db3-bd32-b5adaa768627" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Ilman syyttäjää rikosprosessi ei menisi loppuun asti, toteaa aluesyyttäjä Aleksi Turunen. Kuva: Kaisa Härkisaari</p>
<p>Aluesyyttäjä <strong>Aleksi Turunen</strong> kokee, että syyttäjän työ palkitsee, sillä siinä näkee oman työnsä jäljen.<br />
Helsingissä työskentelevä Turunen hakeutui syyttäjäksi, sillä häntä kiinnosti rikos- ja prosessioikeus.</p>
<p>– Koen intohimoa rikosoikeutta ja rikollisuuden ilmiöitä kohtaan. Niiden parissa työskentely on tässä työssä parasta. Syyttäjänä saa olla jutussa mukana läpi koko rikosprosessin ja lopuksi näkee vielä lopputuloksen, joka on yleensä oikeudenmukainen, Turunen sanoo. </p>
<p>Turunen on työskennellyt Syyttäjälaitoksessa noin viisi vuotta. Yksi vuosi meni harjoittelijana, minkä jälkeen hän on toiminut neljä vuotta aluesyyttäjänä. Enemmistö Syyttäjälaitoksen syyttäjistä on juuri aluesyyttäjiä. Tittelin takana erikoistumisalat ja työtehtävien sisältö vaihtelevat. Aleksi Turunen tekee töitä henkilöt-tiimissä, joka keskittyy henkilöihin kohdistuviin rikoksiin. </p>
<p>– Tällä hetkellä minua työllistävät seksuaalirikokset ja etenkin lapsiin, mutta myös aikuisiin kohdistuvat väkivaltarikokset, Turunen kertoo. </p>
<h3>Syyttäjä on rikosprosessin veturi</h3>
<p>Rikosprosessi etenee karkeasti näin: On esitutkinta, sitten syyteharkinta, sen jälkeen tuomioistuinkäsittely ja lopuksi tuomion täytäntöönpano. Jokaisesta vaiheesta vastaa eri viranomainen. Syyttäjän rooli on näistä laajin. Hän on mukana koko prosessin ajan ja tekee koko ajan yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.</p>
<p>– Olen mukana esitutkinnasta oikeudenkäyntiin. Ilman syyttäjää rikosprosessi ei menisi loppuun asti, Turunen sanoo.</p>
<p>Yksinkertaistettuna syyttäjän työ on tehdä syyteharkintaa sen jälkeen, kun joku esitutkinnasta vastaava viranomainen – poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli tai Puolustusvoimat – on tehnyt esitutkinnan. </p>
<p>– Minun käsittelemissäni tapauksissa esitutkinnan tekee käytännössä lähes aina poliisi, joskus myös Puolustusvoimat, sillä olen myös sotilasrikossyyttäjä. Minä päätän esitutkintamateriaalin perusteella, onko rikoksesta näyttöä eli vienkö jutun käräjille vai jätänkö syyttämättä, Turunen selventää. </p>
<h3>Hyvä syyttäjä kantaa rohkeasti vastuuta</h3>
<p>Syyteharkinta on usein vaikeiden päätösten tekemistä. Syyttäjä voi konsultoida kollegaa, mutta tekee lopulta päätöksen itsenäisesti ja riippumattomasti.</p>
<p>– Syyttäjänä pitää pystyä tekemään päätöksiä, joihin voi liittyä epävarmuutta. Juttuja ei voi jäädä loputtomasti vatvomaan, vaan ne pitää saada eteenpäin. Se vaatii rohkeutta ja vastuunkantokykyä, Turunen sanoo. </p>
<p>Työssä joutuu pohtimaan mitä erilaisimpia kysymyksiä. Esimerkiksi sitä, millainen väkivalta jättää minkäkin vamman ja ovatko mahdolliset vammat voineet aiheutua jostain muustakin kuin väkivallasta.</p>
<p>– Tai mitä kaikkea temppuja tietokoneella ja tietotekniikalla voidaan tehdä ja saada aikaan.</p>
<p>Rikosasioista käsittelevän syyttäjän pitää miettiä myös kemian periaatteita, eri huumausaineiden vaikuttavia aineita, niiden tavanomaisia käyttöannoksia ja vaikutuksia ihmiseen. </p>
<p>– Lisäksi syyttäjä pohtii fysiikan lainalaisuuksia ja pyrkii selvittämään, mitä ajoneuvojen kolarin jälkeiset sijainnit kertovat kolarista. Tai hän käyttää apunaan psykologiaa ja selvittää, miten ulkopuolisilla todistajilla voi olla samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavat muistikuvat tai miksi ne painottuvat eri asioihin, Turunen kertoo. </p>
<h3>Jos haluaa tehdä työtä rikosoikeuden parissa, Syyttäjälaitos on ensisijainen näköalapaikka</h3>
<p>Turunen päätyi käsittelemään henkilöihin kohdistuvia rikoksia, koska ne kiinnostivat enemmän kuin talousrikokset.</p>
<p>Syyttäjän työ saattaa olla hyvinkin liikkuvaista, ja töitä voi tehdä myös etänä.</p>
<p>– Minä työskentelen pääasiassa toimistolla. Sekä käräjä- että hovioikeus löytyvät samasta talosta, joten työaikana matkustamista ei juuri ole, Turunen sanoo.</p>
<p>Hän suosittelee syyttäjän työtä kaikille, joita vetää puoleensa käytännön työ rikosoikeuden parissa. </p>
<p>– Jos tämä urapolku kiinnostaa, kannattaa osoittaa mielenkiintoa syyttäjän työhön esimerkiksi suorittamalla rikos- ja prosessioikeuden valinnaisia opintoja ja muita kursseja, jotka liittyvät syyttäjän työhön. </p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>Syyttäjien erikoistuminen</h3>
<p>• Syyttäjät voivat työskennellä kaikenlaisten juttujen parissa tai erikoistua tiettyyn teemaan.<br />
• Usein uran alussa perehdytään laajasti eri aiheisiin ja erikoistutaan vähän myöhemmin. <br />
• Erikoistumisaloja ovat erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset (esim. seksuaalirikokset ja lapsiin kohdistuvat rikokset), turvallisuutta vaarantavat rikokset (mm. huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus) sekä talousrikokset.<br />
• Syyttäjälaitos järjestää erikoistumisaloihin koulutusta. </p>
</div>
Virve Streng
2022-09-26T12:39:00Z
Syyttäjänsihteeri tekee yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=134364692
2023-03-02T11:40:48Z
2022-09-23T10:50:00Z
<p><strong>Tuulia Takaselle on tärkeää olla mukana varmistamassa rikosprosessin sujuvuutta. ”Parasta työssäni on vastuullisuus ja joustavuus.”</strong></p>
<p><img alt="Tuulia Takanen istuu kirjastossa, hänen takanaan on kirjoja hyllyssä. Hänellä on pitkät vaaleat hiukset ja hän katsoo suoraan kameraan" class="yja-image--responsive og-image " data-fileentryid="134364699" data-original-heigth="400" data-original-width="600" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Tuulia+Takanen+pienennetty.jpg/c7062c66-f9ad-e6fa-b2cf-fcc4c15f18e6" style="width: 100%; height: auto;" /></p>
<p>Tuulia Takanen kokee, että Syyttäjälaitos on työnantajana reilu ja vakaa. Kuva: Lauri Laavakari</p>
<p>Etelä-Suomen syyttäjäalueella Espoossa työskentelevä <strong>Tuulia Takanen</strong> on ollut syyttäjänsihteerinä vuodesta 2018. Sitä edelsi oikeustradenomiopintoihin kuuluva harjoittelu Syyttäjälaitoksessa. </p>
<p>– Hakeuduin Syyttäjälaitokseen, koska oikeusasiat ovat aina kiinnostaneet minua. Tunnen myös olevani parhaimmillani tällaisessa sihteeri- ja assistenttihommassa. Tämä sopii minulle ja tätä tykkään tehdä.</p>
<p>Syyttäjänsihteerin työ käsittää perinteisiä sihteerin tehtäviä oikeushallinnon aiheiden parissa. </p>
<p>– Roolini on kaikkein tärkein syyteharkinnan alkuvaiheessa, kun asiakirjat saapuvat meille, sähköisinä tai paperisina. Käytännössä se tarkoittaa asiakirjojen kirjaamista järjestelmään, asianosaisten vireilläolohakuja, papereiden etsimistä, päätösten lähettämistä ja oikeuden istuntojen kokoamista syyttäjälle, Takanen luettelee. </p>
<p>Syyttäjänsihteeri tekee myös paljon yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Syyttäjälaitoksessa tämä tarkoittaa yleensä poliisia ja muita esitutkintaviranomaisia. Lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen, Maahanmuuttoviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. </p>
<h2>Kun yhteistyö sujuu, molemmat saavat keskittyä rauhassa töihinsä</h2>
<p>Hyvä yhteistyö syyttäjän ja sihteerin välillä on Takasen mielestä sellaista, että molemmat saavat tehdä oman työnsä rauhassa, mutta yhteistyö toimii.</p>
<p>– Parasta tehtävissäni on se, että ne ovat todella vastuullisia, mutta työssä on myös joustavuutta. Pääsen kehittämään itseäni ja hyödyntämään taitojani.</p>
<p>Takanen tuntee tekevänsä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. </p>
<p>– Suomessa pidetään tärkeänä toimivaa ja turvattua rikosprosessia, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat. Minulle on merkittävää, että pystyn olemaan siinä mukana ja varmistamaan, että prosessi toimii mahdollisimman hyvin, hän sanoo.</p>
<p>Takanen on myös sihteereiden tiiminvetäjä, ja siihen liittyvät tehtävät työllistävät häntä eniten.</p>
<p>– Tiiminvetäjän tehtäviin kuuluu työn organisointia, sihteerityön kehittämistä sekä asioiden ja ongelmien ratkaisemista. Kaikkea, minkä avulla sihteerien ja syyttäjien työ sujuu mahdollisimman mutkattomasti, Takanen kertoo.</p>
<h2>Hyvä sihteeri haluaa tukea toisten työtä</h2>
<p>Tuulia Takasen mukaan sihteerin työssä on hyvä olla oma-aloitteinen ja kestää painetta. </p>
<p>– Asiat voivat muuttua nopeastikin, eikä työpäivä aina mene niin kuin on suunnitellut. Työhön tulee usein keskeytyksiä.</p>
<p>Takasen mielestä sihteeri onnistuu työssään parhaiten, jos hänellä on halu auttaa ja tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja huolellisesti.</p>
<p>Tulevaisuudennäkymistä Takanen mainitsee, että etätyö lisääntyy sihteereilläkin.</p>
<p>– Tällä hetkellä voin tehdä osan työstäni etänä. Meillä kuitenkin liikkuu edelleen runsaasti papereita, minkä vuoksi on tarpeen tulla toimipaikalle. </p>
<p>Takanen suosittelee Syyttäjälaitosta työpaikkana siksi, että täällä voi tuntea tekevänsä tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. </p>
<p>– Koen myös, että Syyttäjälaitos on työantajana reilu ja vakaa, hän toteaa.</p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3>Syyttäjänsihteerin työ </h3>
<p>• Syyttäjänsihteereillä ei ole ns. omia syyttäjiä, vaan kaikki avustavat kaikkia. Esimerkiksi Espoon toimipaikassa syyttäjiä on keskimäärin 40 ja sihteereitä viisi. Sihteereillä on lisäksi tiiminvetäjä.<br />
• Syyttäjänsihteerit kirjaavat rikosasian vaiheita järjestelmiin, tekevät rekisteritarkistuksia, tilaavat selvityksiä, seuraavat määräaikoja ja tarvittaessa avustavat syyttäjiä muillakin tavoin.<br />
• Syyttäjänsihteerit hoitavat myös asiakaspalvelua.<br />
• Syyttäjänsihteereillä on omia vastuu- ja erikoistehtäviä. Perustehtävää täydentävät tiiminvetäjän, koulutussihteerin, ict-yhdyshenkilön, arkistovastaavan, kv-sihteerin ja digivalmentajan tehtävät, Lisäksi Syyttäjälaitoksessa on johdon sihteereitä ja nopean käsittelyn (NOTO) sihteereitä.</p>
</div>
Virve Streng
2022-09-23T10:50:00Z
Miten syyttäjälaitos vastaa suvaitsemattomuutta ja vihaa lietsovaan puheeseen ja poliittisen väkivallan uhkaan?
Kaisa Härkisaari
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=62227347
2021-02-24T11:02:35Z
2021-02-24T10:02:00Z
<p><br />
<strong>Kirjoituksen tarkoituksena on tarkastella syyttäjälaitoksen ja etenkin valtakunnansyyttäjän roolia ja asemaa vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa poliittinen väkivalta ja siihen sisältyvä terrorismi on muodostunut uhkatekijäksi. Mitä keinoja syyttäjälaitoksella on vastata näihin kansallisiin ja kansainvälisiin uhkiin?</strong></p>
<p><strong>Vihapuhe on poliittisen ääriajattelun toteutus ja poliittisen väkivallan katalysaattori. Vihapuhetta torjumalla torjutaan terrorismia ja muuta poliittista väkivaltaa, niin oikeistolaista, vasemmistolaista kuin uskonnollistakin väkivaltaa. Huolehtimalla siitä, että rikosvastuu toteutuu myös vihapuheen osalta syyttäjälaitos voi osaltaan pyrkiä ehkäisemään poliittista väkivaltaa. </strong></p>
<p><strong>Kirjoituksen tarkoituksena on myös oikoa tiettyjä julkisuudessa esiintyneitä virheellisiä ja harhaanjohtavia valtakunnansyyttäjän ratkaisutoimintaan liittyviä käsityksiä. Valtakunnansyyttäjä tekee ratkaisunsa yksinomaan oikeudellisin perustein objektiivisuusperiaatetta noudattaen. Valtakunnansyyttäjä ei suosi tai sorra ketään.</strong></p>
<h2>Poliittisen väkivallan voimistuminen</h2>
<p>Poliittinen ja uskonnollinen väkivalta sekä niiden uhka ovat globaaleja ongelmia. Muitakaan vakavia uhkia ei tarvitse etsimällä etsiä: kyberturvallisuuteen kohdistuvat uhat, hybridivaikuttaminen ja koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavat ympäristöongelmat, vain joitakin mainitaksemme.</p>
<p>Maailmanlaajuiset koronan kaltaiset pandemiat sekä niiden yhtenä juurisyynä pidetty järjestelmällinen luonnon tuhoaminen, biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos asettavat koko planeetan elinkelpoisuuden vaakalaudalle. (Viite 1, viitelista tekstin lopussa) Viime mainituilla on myös yhteys ensin mainittuun. Vähenevät luonnonvarat, kuivuus sekä pula puhtaasta vedestä ja ruuasta saavat aikaan kasvavaa pakolaisuutta, sen seurauksena maahanmuuttovastaisuutta ja jopa väkivaltaisuutena purkautuvaa vastakkainasettelua. <br />
Poliittinen väkivalta on voimistunut kaikkialla maailmassa. Tästä kertovat huolestuttavat uutiset idästä ja lännestä. Väkivallan ja mellakoinnin syyt ovat moninaiset, oikeusvaltion ja demokratian puolesta tai sitä vastaan. Jopa Yhdysvalloissa, jota on totuttu pitämään vanhana ja vahvana demokraattisena valtiona, demokratia on saanut kovan iskun. Demokratiaa halveksivalla retoriikalla on vakavat seuraukset.</p>
<p>Poliittisen vihapuheen ja väkivallan voimistumiselta ei Suomessakaan olla turvassa, vaikka toisin haluaisimmekin uskoa. Kehitys meillä seurailee kansainvälistä kehitystä. Poliitikkoihin on viime aikoina kohdistunut väkivaltaa tai sen uhkaa. Valtioneuvoston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisiin päättäjiin kohdistuva vihapuhe, uhkailu mukaan lukien, on yleistä. Suurin osa kuntapäättäjistä ja eduskunnassa työskentelevistä katsoi myös vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Lehtitiedot vahvistavat tutkimustuloksia. (2) Niiden mukaan kansanedustajiin kohdistunut vihapuhe on yleistynyt ja koventunut. Demokraattiset keinot eivät enää tunnu riittävän. Ylilyöntejä tapahtuu sanoin ja teoin. Tällöin voidaan kysyä, eikö se, mitä tapahtui Yhdysvalloissa, voisi tapahtua myös meillä ja muualla Euroopassa. </p>
<p>Valtakunnansyyttäjän toimisto on hyvin tietoinen siitä, että terroristijärjestö Isilin uhka länsimaissa ei ole kadonnut minnekään, vaikka Isilin kokemat tappiot Syyriassa ja Irakissa sekä kalifaatin tuhoutuminen ovat jonkin verran heikentäneet sen toimintakykyä. (3) Historiallista kehitystä tarkastellen jihadistinen liikehdintä on voimistunut Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana kansainvälisiä kehityssuuntauksia seuraillen. Tutkijoiden mukaan toisin kuin 2010-luvun alussa jihadismista on tullut Suomessa yhä syvemmälle juurtunut ja näkyvyyttä saanut ilmiö. Se heijastuu turvallisuuteemme monin tavoin.</p>
<p>Tutkijat kritisoivat myös jihadismin ja poliittisen väkivallan tutkimuksen jälkeenjääneisyyttä. Sen vuoksi julkisuuteen on päässyt pesiytymään virheellisiä käsityksiä jihadismista ilmiönä. Esimerkiksi Isilin juuret ulottuvat luultua kauemmaksi menneisyyteen, ja jihadistinen liikehdintä ylipäätään ja sen taustaideologia ovat osoittautuneet uskottua elinvoimaisemmiksi. (4) Jihadismia koskevan luotettavan sekä riittävän laaja-alaisen ja syvällisen tiedon merkitys turvallisuuspoliittisen päätöksenteon kannalta on kiistaton.<br />
Poliittisen (poliittisessa tarkoituksessa tapahtuvan) väkivallan käytön ja sillä uhkaamisen hyväksyviin äärisuuntauksiin lukeutuu radikaalin islamismin eli jihadismin ohella myös väkivaltainen oikeisto- ja vasemmistoradikalismi. Suojelupoliisin arvion mukaan oikeistolaiset ja vasemmistolaiset ääriliikkeet eivät kuitenkaan vuonna 2019 uhanneet kansallista turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä. Äärioikeistolainen rikollisuus ilmeni pääasiassa yksittäisinä pahoinpitelyinä, laittomina uhkauksina ja kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Äärivasemmistoon liittyviä rikoksia kirjattiin muun muassa nimikkeillä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja vahingonteko. (5) </p>
<p>Poliittinen ja uskontoon perustuva väkivalta ja terrorismi saatetaan yleisessä kielenkäytössä samaistaa toisiinsa puhujan motiiveista riippuen. Kaikki poliittinen väkivalta ei kuitenkaan ole terrorismia. Terrorismista voidaan puhua eri yhteyksissä eri merkityksessä. Esimerkiksi poliittisessa kontekstissa sillä voi olla toisenlainen merkitys kuin juridisessa. Terrorismitutkijoiden mukaan terrorismilla tarkoitetaan poliittista ja uskonnollista väkivaltaa, johon sisältyy viesti ja jolla pyritään saamaan aikaan yhteiskunnallinen tila, joka merkitsee muutosta aiempaan. Terrorismi on muun ohella suunnitelmallista väkivaltaa tai sillä uhkaamista, jolla pyritään painostamaan ihmisiä psykologisesti tarkoituksin saavuttaa poliittisia päämääriä. </p>
<h2>Vihapuhe poliittisten ääriliikkeiden työkaluna</h2>
<p>Vihapuhe ja valhe ovat tulleet osaksi normaalia kielenkäyttöä. Vihaan ja väkivaltaan lietsova samoin kuin sitä vähemmän vakavakin vihapuhe kuuluvat olennaisena osana poliittisten ääriliikkeiden keinovalikoimaan. Etenkin oikeistoradikaalien ääriliikkeiden vihapropagandaa motivoivat suvaitsemattomuus, halveksunta ja viha tiettyjä vähemmistöryhmiä, kuten maahanmuuttajia ja muslimeja sekä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Seksuaalivähemmistöihin kohdistuvalle vihapuheelle taustatukea antavat fundamentalistiset uskonnolliset liikkeet. Myös valtaosa valtakunnansyyttäjän käsiteltäviksi tulevista vihapuhetapauksista on äärioikeistolaisen ajattelumaailman ilmentymiä. </p>
<p>Vihapuhe on poliittisen esktremismin toteutus ja poliittisen väkivallan katalysaattori, minkä vuoksi vihapuheen kitkeminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Torjumalla vihapuhetta torjutaan terrorismia ja muuta poliittista väkivaltaa, niin oikeistolaista, vasemmistolaista kuin uskonnollistakin väkivaltaa. Vihapuheen torjunnan korostaminen ei siis suinkaan tarkoita terrorismin vastaisen taistelun vähättelyä, vaikka julkisessa keskustelussa viittauksia tähän suuntaan onkin esitetty. Päinvastoin.<br />
Lisäksi on huomioitava, että jihadismin keskeisenä strategiana on hyödyntää kaikenlaisia yhteiskunnallisia ja valtiollisia väkivaltaisia konflikteja, vihanpitoa ja tyytymättömyyttä päämäärien saavuttamiseksi.</p>
<p>Eri valtioissa tapahtuva kapinointi ja kumouksellisuus, kansakuntien jakautuminen vastakkaisiin, vihamielisiin leireihin ja sitä seuraava poliittinen väkivalta, demokraattisista vaikuttamiskeinoista luopuminen ja mellakointi ovat kasvualusta myös väkivaltaiselle islamismille. Tämä ei koske vain islamilaisia valtioita ja niiden alueilla toimivia jihadistiryhmiä vaan myös länsimaisia demokratioita, joihin edellä mainitut globaalit terroristiverkostot ulottavat toimintansa. Epävakaat yhteiskunnalliset olot ja etenkin oikeistoradikaalinen liikehdintä sekä muslimiväestöön kohdistuva vihapropaganda ja muu viharikollisuus ovat oiva kasvualusta väkivaltaiselle islamismille. (6) Tämän vuoksi vihapuheen torjunta on tärkeää.</p>
<p>Merkille pantavaa on, ettei jihadistista vihapropagandaa koskevia esitutkintoja ole tullut valtakunnansyyttäjän tietoon. Toistaiseksi vihapuhe on ollut etupäässä oikeistoradikaalia ulkomaalais- ja maahanmuuttovastaista, juutalaisfobistista ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta. Jihadistinen viestintä avoimessa sosiaalisessa verkossa on viime vuosina vaikeutunut huomattavasti muun muassa viranomaisten ja teknologiayritysten tehokkaiden vastatoimien ansiosta. Sen seurauksena jihadistinen propaganda ja värväystoiminta on osaksi siirtynyt hyödyntämään salattuja verkkoyhteyksiä. (7)</p>
<h2>Rikosvastuun toteuttaminen </h2>
<p>Syyttäjälaitoksen ja valtakunnansyyttäjän mahdollisuuksia torjua väkivaltaista poliittista ekstremismiä rajaavat luonnollisestikin sen institutionaaliset tehtävät. Syyttäjälaitoksen keinovalikoima on rajallinen mutta sitäkin tärkeämpi. Syyttäjä vastaa vihapuheeseen, poliittiseen väkivaltaan ja sen uhkaan toteuttamalla rikosvastuuta. Esitutkintayhteistyö poliisin kanssa on osa tätä.</p>
<p>Valtakunnansyyttäjän toimisto ja syyttäjäalueet huolehtivat henkilöstönsä koulutuksesta ja ammattitaidon ylläpitämisestä. Osaava ja asiantunteva henkilöstö on koko Syyttäjälaitoksen tukiranka ja edellytys sille, että Syyttäjälaitos suoriutuu hyvin yhteiskunnallisesta tehtävästään. Muita keinoja poliittisen ekstremismin torjunnassa on lainsäädännön kehittämiseen osallistuminen. Syyteharkintaa tekevillä ja rikosjuttuja ajavilla syyttäjillä on hyvät mahdollisuudet havaita lainsäädännön epäkohtia ja puutteita, jotka haittaavat rikosvastuun tehokasta toteutumista. </p>
<p>Rikosvastuun toteuttamisen merkityssisältöä on syytä selventää. Rikosvastuuta toteutetaan esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jossa syyttäjä ajaa syytettä. Syyttäjä päättää, onko epäillyn rikoksen tueksi riittävästi näyttöä ja onko asiassa nostettava syyte.</p>
<p>Rikosvastuun normipohja löytyy Syyttäjälaitoslain 9 §:stä. Sen mukaan syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Tässä tehtävässä syyttäjää sitoo oikeusvaltion perusperiaatteisiin kuuluva laillisuusperiaate. Syyttäjän ratkaisujen tulee olla lainmukaisia. Periaate on lausuttu julki Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentissa. Sen mukaan julkisen vallan tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.</p>
<p>Syyttäjää sitoo myös rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate. Perustuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. </p>
<p>Syyttäjä ei siis lakia tulkitessaan saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle. Laki on kuitenkin lähes aina tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi hallituksen esitykset ja muut lainvalmisteluasiakirjat, kuten valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, ovat keskeisiä ja painavia oikeuslähteitä. Niiden avulla pyritään selvittämään, mitä lainsäätäjä on esimerkiksi tietyillä ilmaisuilla tarkoittanut ja millainen menettely on rangaistavaa. Syyttäjä ei tulkitse lakia oman tahtonsa vaan lainsäätäjän tahdon mukaisesti.</p>
<p>Syyttäjän on myös näytettävä toteen kaikki rangaistussäännöksen faktakuvaukseen kuuluvat seikat. Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan syyttäjän näyttövaatimus eri rikostyyppien osalta on myös samantasoinen huolimatta siitä, että tiettyjen rikostyyppien, kuten terrorismirikosten, näyttövaikeudet ovat suuria. Jos rangaistussäännös uhkaa tämän vuoksi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, tulee lainsäätäjän pohtia, onko rangaistussäännöstä muutettava. Näyttövaikeudet eivät kuitenkaan yksinomaan ratkaise, tuleeko säännöstä muuttaa tai säätää mahdollisesti uusi, helpommin toteen näytettävä rangaistussäännös. </p>
<p>Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa määrittelee myös syytteen nostamisen ja syyttämättä jättämisen edellytykset. Elävän elämän ja lainsäännösten soveltamistilanteiden monimuotoisuuden vuoksi kyseisiä säännöksiä on kuitenkin mahdotonta laatia siten, etteivät ne jättäisi syyttäjälle minkäänlaista harkintavaltaa. Kyse on siten siitä, miten harkintavaltaa käytetään. Oikeusvaltiossa syyttäjän samoin kuin muidenkin viranomaisten harkintavallan käyttö on jatkuvan kontrollin alla.</p>
<p>Syyttäjää sitoo tehtävässään objektiivisuusperiaate. Syyttäjän tulee noudattaa tasapuolisuutta, kun hän tekee esitutkintaan ja syyteharkintaan kuuluvia ratkaisujaan. Myös epäillyn syyllisyyttä vastaan puhuvat seikat on selvitettävä. Syyttäjän työskentelyn johtavana päämääränä tulee olla oikean ratkaisun ja oikeudenmukaisen seuraamuksen tavoitteleminen. (8)</p>
<p>Syyttäjä on myös toimissaan ja ratkaisuissaan itsenäinen ja riippumaton. Riippumattomuuden sisältöä ei tässä lyhyessä kirjoituksessa ole mahdollista käsitellä syvällisemmin. Riittäköön, kun todetaan, että sillä tarkoitetaan riippumattomuutta niin muista viranomaisista, kuten poliisista ja tuomioistuimesta, poliittisista ja yhteiskunnallisista vallankäyttäjistä kuin rikosasian vastaajasta ja asianomistajastakin. Myöskään valtakunnansyyttäjä ei voi yksittäisessä rikosasiassa antaa syyttäjälle sitovia ohjeita ottamatta asiaa itse ratkaistavakseen. </p>
<h2>Valtakunnansyyttäjän roolista vihapuheen ja poliittisen väkivallan torjunnassa</h2>
<p>Lainsäätäjä on antanut valtakunnansyyttäjälle keskeisen roolin terrorismin ja muun poliittisen väkivallan torjunnassa. Sananvapauslain 24 §:n 1 momentin mukaan valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta ja tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta. Tämä koskee myös rikoslain 34 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua, terroristisessa tarkoituksessa tehtyä julkista kehottamista rikokseen. Kyseisen luvun 7 §:n mukaan valtakunnansyyttäjällä on yksinomainen syyteharkintavalta myös muissa luvussa mainituissa terroristisessa tarkoituksessa tehdyissä rikoksissa. (9)</p>
<p>Sananvapaus on oikeusvaltion ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. Jotta oikeus tietojen ja mielipiteiden ilmaisemiseen ja vastaanottamiseen toteutuisi asianmukaisesti ja tasa-arvoisesti, lainsäätäjä on halunnut jättää syytteen nostamisesta päättämisen sananvapausrikoksissa valtakunnansyyttäjän tehtäväksi.<br />
Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan sitä voidaan rajoittaa toisten perusoikeuksien suojelemiseksi. Sananvapauden rajat ylittävä ilmaisu on rangaistavaa tiettyjen rangaistussäännösten mukaisesti. Valtakunnansyytäjällä on siten varsin keskeinen rooli, kun on määriteltävä, mikä on rangaistavaa vihapuhetta ja mikä sananvapauden piiriin kuuluvaa viestintää. Tämä merkitsee myös sitä, että valtakunnansyyttäjän rooli vihapuheen ja siitä käyttövoimansa saavan poliittisen väkivallan ehkäisemisessä korostuu.</p>
<p>Mittavan pakolais- ja maahanmuutto-ongelmansa kanssa kamppailevassa Euroopan unionissa vihamielisestä retoriikasta on sen jäsenmaissa tullut etenkin oikeistolaisen äärilaidan vakiintunut ja tärkeä työkalu. Ilmiö on havaittu myös meillä. Euroopan suvaitsemattomuuden ja rasismin vastaisen komission (ECRI) vuosiraportin 2019 mukaan äärinationalistinen, muukalaisvastainen ja rasistinen retoriikka on voimistunut edelleen ja tunkeutunut kaikkialle sosiaaliseen mediaan. Komissio on ilmaissut huolensa muun ohella etenkin antisemitismin voimistumisesta, joka ilmenee jopa vakavana juutalaisiin kohdistuvana väkivaltana. Kuten aiempinakin vuosina, väkivallan on laukaissut uusnatsien sekä muiden poliittisten ja uskonnollisten ääriliikkeiden harjoittama myrkyllinen viharetoriikka. (10) ECRI on toistuvasti vuosiraporteissaan kehottanut unionin jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kaikkinaisen syrjinnän kitkemiseksi.</p>
<p>Kun vihapuhe ja poliittisen väkivallan uhka Euroopassa ja muualla maailmassa voimistuu ja yleistyy, valtakunnansyyttäjä ei voi tulkinnoillaan ryhtyä venyttämään sananvapauden rajoja. Myös tuomioistuimet ovat pääsääntöisesti hyväksyneet valtakunnansyyttäjän tulkinnan siitä, onko asianomaisessa tapauksessa ollut kyse rangaistavasta vihapuheesta. Valtakunnansyyttäjän syytemääräyksen perusteella nostettuja syytteitä ei ole juuri hylätty. </p>
<p>Kun otetaan huomioon valtakunnansyyttäjän kaksoisrooli kansalaisten demokraattisten oikeuksien turvaajana ja toisaalta rangaistavan vihapuheen määrittelijänä sekä edellä mainittu lähtökohta, käy ymmärrettäväksi, miksi valtakunnansyyttäjän ratkaisut ovat vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa nousseet erityisen poliittisen ja yhteiskunnallisen mielenkiinnon kohteiksi. Eri intressitahot kritisoivat ratkaisuja varsin voimakkaasti ja ymmärtävät ne monesti väärin tavalla, joka sopii yhteen kyseisten intressiryhmittymien tavoitteiden kanssa. Ryhmittymät saattavat myös kokea, että ratkaisuillaan ja laintulkinnoillaan huolimatta niiden lainmukaisuudesta valtakunnansyyttäjä vaikeuttaa ryhmien toimintaa. Tällainen vaikutelma valtakunnansyyttäjän ratkaisujen politisoimisesta syntyy julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella.</p>
<p>Koska valtakunnansyyttäjällä on yksinomainen syyteharkintavalta sananvapaus- ja terrorismirikoksissa, hänellä on myös yksinoikeus ja velvollisuus esitutkintalaissa tarkoitettuun esitutkintayhteistyöhön poliisin kanssa. Sananvapausasioissa tätä esitutkintayhteistyötä tekevät suurelta osin aluesyyttäjät valtakunnansyyttäjän määräyksestä. </p>
<p>Yhteistyö esitutkintaviranomaisten kanssa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtakunnansyyttäjä ensisijaisesti päättäisi esitutkinnan aloittamisesta. Poliisin tutkinnanjohtajalla on ensisijainen vastuu esitutkinnan toimittamisesta. Tutkinnanjohtaja päättää, onko asiassa aloitettava esitutkinta tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esitutkintalain (3:8.1) mukaan syyttäjä päättää Suomen rikoslain soveltamispiiriin kuuluvan rikoksen esitutkinnan aloittamisesta, jos rikoksen tutkiminen edellyttää valtakunnansyyttäjän syytemääräystä. Näin ollen valtakunnansyyttäjä päättää, onko esimerkiksi ulkomailla tapahtuneeksi epäillyn terrorismirikoksen osalta aloitettava esitutkinta. </p>
<p>Esitutkintalain (5:2.1) mukaan syyttäjällä on oikeus määrätä poliisi toimittamaan esitutkinta, jos poliisi on päättänyt olla toimittamatta sitä ja syyttäjä on harkinnut, että esitutkinta olisi toimitettava. Tämä syyttäjälle annettu valta liittyy syyttäjän asemaan rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta viime kädessä vastaavana viranomaisena.</p>
<p>Kun syyttäjää tai valtakunnansyyttäjää pyydetään käynnistämään esitutkinta, kyse ei ole muutoksenhausta tai kantelusta poliisin päätökseen. Syyttäjä ei ole tutkinnanjohtajaan nähden esimiesasemassa eikä viranomainen, jolle poliisin päätöksestä voi kannella tai jolta voi hakea muutosta päätökseen. Valtakunnansyyttäjä ei ole toimivaltainen tutkimaan poliisin menettelyä yleisen laillisuusvalvonnan kannalta. Poliisin toiminnan laillisuuden valvonta kuuluu Poliisihallitukselle ja poliisin organisaatioon kuuluville laillisuusvalvonnasta vastaaville tahoille sekä kaiken viranomaistoiminnan laillisuuden valvonnasta huolehtiville eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille. </p>
<p>Edellä sanottu tarkoittaa myös sitä, että rikosilmoitus sananvapausrikoksista tulee säännönmukaisesti tehdä poliisille, ei siis valtakunnansyyttäjän toimistoon. Esitutkinnan toimittaminen Suomessa kuuluu esitutkintaviranomaisille. Valtakunnansyyttäjä ei ole esitutkintaviranomainen. Kansalaisilla vaikuttaa olevan asiasta jonkin verran epäselvyyttä, koska tutkintapyyntöjä sananvapausasioissa saapuu toistuvasti valtakunnansyyttäjän toimistoon. </p>
<p>Esitutkintakynnys ylittyy, kun asiassa on syytä epäillä rikosta eli kun rikoksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. (11) Esitutkintakynnyksen ylittymisen edellyttämä rikostodennäköisyys on siis suhteellisen alhainen.</p>
<p>Tutkintakynnyksen ylittymistä koskevassa harkinnassa, kuten syyteharkinnassakin, on kyse sekä näytön arvioinnista että lainsoveltamisesta. Viimeksi mainitussa kyse on siitä, onko tapahtuneeksi epäilty menettely rikos eli laissa rangaistavaksi säädetty teko. Lainsoveltaminen on oikeudellista harkintaa, joka tehdään oikeudellisin perustein kansallisia ja kansainvälisiä oikeuslähteitä (lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, oikeusperiaatteet, oikeuskirjallisuus jne.) soveltaen.</p>
<p>Esitutkinnan aloittamiselle on aina oltava perusteet. Esitutkintakynnyksen ylittymistä harkittaessa on huomioitava, ettei ketään saa aiheettomasti asettaa epäillyn asemaan. Riittävää ei ole, että yhtä lailla muillakin sattumanvaraisesti valituilla henkilöillä olisi ollut mahdollista tehdä rikokseksi epäilty teko. Poliisilla on siis oltava jo jonkinlaisia todisteita sen tueksi, että nimenomaan kyseinen henkilö on epäilty.<br />
Kun kyseessä on vakava rikollisuus, kuten terrorismi, rikoksen selvittämis- ja torjuntaintressit ovat varsin suuret. Toisaalta riski perusoikeuksien loukkauksiin saattaa tällöin myös kasvaa, mikä on huomioitava, kun henkilöitä asetetaan rikoksesta epäillyn asemaan. Tämä huomioiminen ei tarkoita sitä, että esitutkintakynnys terrorismirikoksissa olisi muuta rikollisuutta korkeampi. (12) </p>
<p>On kuitenkin syytä korostaa, ettei syyttäjää sido esitutkintalaissa säädetty esitutkintapakko. Toisin kuin poliisin, syyttäjän ei ole pakko käynnistää esitutkintaa, vaikka asiassa olisikin syytä epäillä rikosta. Syyttäjän ratkaisuun vaikuttaa aina se, tulisiko hän nostamaan asiassa syytteen. Jos esimerkiksi jo harkintavaiheessa on heti selvää, ettei esitutkinnassa tultaisi saamaan syytekynnyksen ylittävää näyttöä epäillystä rikoksesta, esitutkintaa ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää. </p>
<h2>Valtakunnansyyttäjä ei suosi eikä sorra ketään </h2>
<p>Kun valtakunnansyyttäjä harkitsee, onko esitutkinta käynnistettävä tai syyte nostettava, häntä sitovat samat periaatteet kuin muitakin syyttäjiä: laillisuusperiaate, rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate ja objektiivisuusperiaate. Kansalaisten taholta on esitetty epäilyksiä ja väitteitä siitä, että valtakunnansyyttäjä tekisi ratkaisunsa poliittisin perustein. Näitä väärinkäsityksiä on syytä oikoa.</p>
<p>Valtakunnansyyttäjä tekee ratkaisunsa yksinomaan oikeudellisin perustein objektiivisuusperiaatetta noudattaen. Valtakunnansyyttäjä ei suosi eikä sorra mihinkään kansanryhmään eikä poliittiseen puolueeseen kuuluvia yksittäisiä henkilöitä, ei myöskään mitään vähemmistöryhmää, poliittista puoluetta, etujärjestöä, yhteiskunnallista instituutiota, organisaatiota eikä muutakaan yhteiskunnallista tahoa.<br />
Mediassa käydyn keskustelun perustella vaikuttaa siltä, että valtakunnansyyttäjän oikeudellisia ratkaisuja halutaan politisoida ja käyttää niitä työkaluna omien intressien toteuttamiseksi. Pelkkä ajatuskin siitä, että valtakunnansyyttäjä määräisi esitutkinnan aloitettavaksi tai syytteen nostettavaksi vain tiettyjen puolueiden poliitikkoja tai äänestäjiä tai tietyn uskonnollisen vakaumuksen omaksuneita vastaan, on absurdi. Sananvapauden ylittämistä koskeva harkinta tapahtuu oikeuslähteiden avulla ja tiettyjen oikeudellisten tulkintaperiaatteiden eli metodinormien ohjaamana. </p>
<p>Konkreettisia rangaistavan vihapuheen arvioinnissa huomioitavia seikkoja eli arviointikriteereitä ovat tietojen totuudenmukaisuus, mielipiteenilmaisujen ulkonainen halventavuus, kirjoituksessa käsitellyn teeman yhteiskunnallinen merkittävyys, tekstin painottuminen julkisen vallan arvosteluun, kirjoittajan tarkoitus (vilpittömässä tiedonvälitystarkoituksessa esitettyjä lausumia ei voida pitää halventavina), ilmaisujen yksittäisluontoisuus, tekstikonteksti kokonaisuudessaan, viestin lähettäjän vaikutusvalta ja viestin vastaanottajakunnan laajuus. Johtavana tulkinnallisena lähtökohtana on ihmisarvo, sen ytimenä oleva ihmisten synnynnäinen yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus.</p>
<p>Edellä sanottu käy ilmi myös valtakunnansyyttäjän ratkaisuista, jotka mainitussa suhteessa noudattavat kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Myöskään paljon väärinkäsityksiä aiheuttanut Raamatun lauseiden siteeraaminen ei ole rikos, ellei niitä käytetä perustelemaan esittäjän omia, toista henkilöä tai kokonaista kansanryhmää halventavia mielipiteitä.</p>
<p>Kysymykseen siitä, milloin viestit ylittävät sananvapauden rajat ja muuttuvat rangaistavaksi vihapuheeksi, on kuitenkin mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Tämä ratkeaa tapauskohtaisen ja huolellisen kokonaisarvioinnin perusteella. (13) Suoranaiseen vihaan ja väkivaltaan yllyttäminen jää kuitenkin säännönmukaisesti sananvapauden ulkopuolelle.</p>
<p>On myös syytä todeta, että valtakunnansyyttäjä ei tee ratkaisujaan yksin vaan valtionsyyttäjän esittelystä. Esittely on menettelyä, jossa asiaa pohditaan. Mitä vaativampi asia on, sitä perusteellisempaa käsittelyä se edellyttää. Selvää myös on, että valtakunnansyyttäjän toimistossa käydään muutoinkin jatkuvaa juridista keskustelua siitä, miten lainsäätäjän tahto esille tulevissa ongelmallisissa lainsoveltamistilanteissa toteutuisi parhaiten. </p>
<p>Syyttäjälaitos pyrkii institutionaalisten tehtäviensä puitteissa ehkäisemään yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia kehityssuuntauksia. Syyttäjälaitoksen keinot ovat kuitenkin rajalliset. Rikosoikeudellinen kontrollijärjestelmä on viimesijainen keino, kun muut toimet ovat epäonnistuneet. Tarkoituksellinen vastakkainasettelu sekä vihamielinen ja väkivaltainen ilmapiiri ovat uhka sananvapaudelle ja demokraattisesti toimivalle yhteiskunnalle. Tämän uhan torjuminen on kaikkien yhteinen asia. </p>
<p>Raija Toiviainen <br />
valtakunnansyyttäjä</p>
<p>Anu Mantila<br />
valtionsyyttäjä<br />
</p>
<p>Viitteet:</p>
<p>1. Ks. esim. Ihmiskunta tienristeyksessä – YK:n jättiraportti maapallon tilasta: Tarvitaan kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11543430 ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuore ympäristöraportti. https://unric.org/fi/ykn-uusi-ymparistoraportti-haasteet-ovat-valtavat/.">https://yle.fi/uutiset/3-11543430 ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuore ympäristöraportti. https://unric.org/fi/ykn-uusi-ymparistoraportti-haasteet-ovat-valtavat/.</a></p>
<p>2. Aleksi Knuutila ym: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 2019:57, s. 91. Ks. myös Uskallanko ehdolle? HS 1.2.2021.</p>
<p>3. Suojelupoliisin vuosikirjan 2019 (<a href="https://supo.fi/documents/38197657/40760236/SUPO-Vuosikirja-2019">https://supo.fi/documents/38197657/40760236/SUPO-Vuosikirja-2019</a> s. 8, 10, 12) mukaan Isilin ja al-Qaida sekä niihin kytkeytyvät toimijat muodostavat edelleen merkittävimmän terroriuhan Euroopalle. Keskeisimmän kosketuspinnan Eurooppaan kohdistuvan uhan ja terroristijärjestöjen välillä muodostavat vierastaistelijat. Al-Qaidan toiminta on toistaiseksi keskittynyt pääosin Syyriaan. Sillä on kuitenkin taustallaan länsivastainen ja globaalia jihadismia tukeva ideologia sekä pyrkimyksiä toteuttaa iskuja myös konfliktialueen ulkopuolella. Suojelupoliisi arvioi, että Suomesta matkusti vuosina 2012–2016 Syyrian konfliktialueelle kymmeniä miehiä ja naisia lapsineen tarkoituksenaan liittyä Isiliin tai elääkseen sen julistamassa ja sittemmin luhistuneessa kalifaatissa. Syyrian konfliktialueelta palaavat muodostavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä suoria että välillisiä turvallisuusuhkia. Terroriuhan lisäksi konfliktialueelta palaavat henkilöt aiheuttavat reaktioita niin maahanmuuttajaväestössä, ääriliikkeissä kuin laajemminkin kansalaisissa. Palaajat ovat myös viharikosten mahdollisia kohteita. Ks. myös suojelupoliisin uusin uhka-arvio 2020 (https://supo.fi/uhka-arvio), joka edellä kerrotusta suhteessa ei poikkea edellisestä. </p>
<p>4. Leena Malkki - Juha Saarinen: Jihadin syrjäseuduilta kalifaatin ytimeen - jihadistisen liikkeen kehittyminen Suomessa 2010- luvulla. Teoksessa Antti Paronen - Juha Saarinen (toim.): Karavaanin sotapolku. Näkökulmia jihadismiin. Maanpuolustuskorkeakoulu. Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 42, s. 276 - 279, sekä esim. Paronen - Saarinen: Nousu, uho ja menetetty utopia - Isilin tie khorasanista kalifaatin jälkeiseen aikaan, s. 131 - 133 ja toimittajien loppusanat mainitussa teoksessa, s. 286. </p>
<p>5. Suojelupoliisin vuosikirja 2019, s. 10.</p>
<p>6. Esimerkiksi burkaa tai huivia käyttävien musliminaisten häirintä ja solvaaminen sekä heidän uskontonsa naurunalaiseksi tekeminen, kuten muukin islamfobistinen viestintä, on mahdollisesti yksi syy siihen, miksi naiset ovat tulleet vedetyksi mukaan terroristiseen toimintaan. Ks. Susan Edwards: Cyber-grooming young women for terrorist activity: dominant and subjugated explanatory narratives in E. Viano (ed.) Cybercrime, Organised Crime, and Societal Responses (Springer 2017), pp 23-47. <a href="DOIhttps://doi.org/10.1007/978-3-319-44501-4-2.">DOIhttps://doi.org/10.1007/978-3-319-44501-4-2.</a></p>
<p>7. Matti Pohjonen: Jihadistinen verkkoviestintä. Teoksessa Antti Paronen - Juha Saarinen (toim.): Karavaanin sotapolku. Näkökulmia jihadismiin. Maanpuolustuskorkeakoulu. Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 42, s. 58.</p>
<p>8. Mikko Vuorenpää: Syyttäjän tehtävät. Erityisesti silmällä pitäen rikoslain yleisestävää vaikutusta. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 2007 s. 212.</p>
<p>9. Terrorismirikosten uudistamistarpeita pohtinut työryhmä ehdottaa muun ohella uutta rangaistussäännöstä nimikkeellä terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen rikokseen (RL 34 a § 5 d). Sen mukaan rangaistavuuden edellytyksenä ei olisi enää vaara siitä, että kehottamisen kohteena oleva teko eli terroristiryhmään värväytyminen tai terrorismirikos tehdään. Rangaistavuus ei myöskään edellyttäisi kehottajan terroristista tarkoitusta. Ks. Terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuus ja vastaavuus vertailumaiden sääntelyn kanssa. Työryhmämietintö. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2020:8, s. 94 - 98. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-854-7.">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-854-7.</a></p>
<p>10. European Commission against Racism and Intolerance (ECRI): Annual report on ecri's activities covering the period from 1 January to 31 December 2019 s. 8, 10 - 12.</p>
<p>11. Markku Fredman - Janne Kanerva - Matti Tolvanen - Marko Viitanen: Esitutkinta ja pakkokeinot, Alma Talent 2020, s. 279-280.</p>
<p>12. Terrorismirikosten uudistamistarpeita pohtinut työryhmä (s.94) onkin korostanut oikeusturvanäkökohtien huomioimista terrorismirikosten tutkinnassa. On huolehdittava siitä, ettei kukaan päädy liian kevein perustein epäillyn tai syytetyn asemaan. Esitutkinnan tasapuolisuusperiaate edellyttää, että esitutkintaviranomaiset selvittävät ja huomioivat sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet.</p>
<p> </p>
<p><br />
<br />
<br />
</p>
Kaisa Härkisaari
2021-02-24T10:02:00Z
Uusi Euroopan syyttäjänvirasto aikoo estää EU-rahojen päätymisen rikollisten käsiin
Kaisa Härkisaari
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=57355755
2021-01-26T08:43:51Z
2021-01-25T14:02:00Z
<p><strong>Luxemburgissa haastavan pandemiatilanteen keskellä on syksyn 2020 ajan rakennettu Euroopan syyttäjänvirasto EPPOa. Uusi virasto tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan.</strong></p>
<p><img alt="Euroopan unionin tuomioistuimessa tuomarit seisovat kaarevan pöydän takana punaisissa kaavuissa ja maskit kasvoilla. " data-fileentryid="57356477" height="488" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Valatilaisuus.jpg/7bbff710-2086-373a-4860-83598b50332d?&imagePreview=1" style="width: 765px; height: 488px; float: left;" width="765" /></p>
<p>Ensivaikutelmat uudesta työyhteisöstä ovat Harri Tiesmaan mukaan myönteiset.</p>
<p>– Täällä on älyttömän hyvä porukka. Osa kollegoista on käräjäsyyttäjiä, osalla on yksikönjohtajan kokemusta tai työtaustaa Brysselistä. Myös ministeritaustaisia syyttäjiä on mukana. Euroopan syyttäjien itsenäisyys ja riippumattomuus suhteessa jäsenvaltioiden viranomaisiin vaikuttaisi auttavan siinä, että voimme puhua asioista suoraan EPPOn etua silmällä pitäen. Eikä keskusteluun vaikuta esimerkiksi politikointi kielikysymyksissä. Englanti on sisäinen työkieli, ja päätös asiasta syntyi yllättävän helposti. </p>
<p>EPPO on lyhenne viraston englanninkielisestä nimestä European Public Prosecutor's Office. EPPOssa on edustaja 22 EU-maasta. He ovat viraston syyttäjäntyön ydin, mutta heidän tukenaan tulee työskentelemään valtuutettuja syyttäjiä eri maista. </p>
<h2>Tiettyjä rikoksia ei EU-maissa tutkita tarpeeksi tehokkaasti</h2>
<p>Viraston tavoite on torjua nykyistä tehokkaammin avustuspetoksia, korruptiota ja arvonlisäveropetoksia EU:ssa. EPPO on perustettu, koska unionilta häviää vuosittain satoja miljoonia rahaa. Jutut jämähtävät johonkin tutkintaprosessin vaiheeseen, eivätkä koskaan päädy oikeuskäsittelyyn asti. </p>
<p>EPPO on itsenäinen virasto, joka valvoo ja johtaa rikoksen tutkimista. Jos aiemmin paikallisen syyttäjän ajama juttu on vesittynyt paikallisviranomaisen johdossa, nyt jutun ei pitäisi jäädä jäihin, sillä tutkinnasta ja syytteen nostamisesta vastaa EPPO. </p>
<p>– Tietyistä maista tulevien syyttäjien työtä helpottaa, kun ei ole linkkiä omaan maahan. Esimerkiksi Italian jutut ovat usein mafian pyörittämiä isoja alv-veropetoskuvioita, joiden tutkinnasta voi seurata jännitettä ja uhkauksia. </p>
<p><img alt="Pukuun pukeutunut mies seisoo mikrofonin takana lukemassa valaa. Hänen takanaan näkyy ihmisiä istumassa penkeillä. " data-fileentryid="57357242" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Harri+Tiesmaa+Euroopan+syytt%C3%A4jien+valanvannomistilaisuudessa.jpg/8cf074ad-e2c8-7e29-26f1-fe54a54d132b?&imagePreview=1" /></p>
<p><em>Harri Tiesmaa valanvannomistilaisuudessa Euroopan unionin tuomioistuimessa syyskuussa 2020. Kaikki Euroopan syyttäjät vannoivät äidinkielellään valan, jossa he sitoutuvat hoitamaan tehtäviään täysin riippumattomana ja unionin yleisen edun mukaisesti. </em></p>
<h2>Juttuja käsitellään syyttäjäryhmässä, jota kutsutaan pysyväksi jaostoksi</h2>
<p>EPPOssa juttuja käsitellään pysyvissä jaostoissa, joita on viisitoista. Kussakin jaostossa on kolme Euroopan syyttäjää ja vierailevana syyttäjänä valtuutettu syyttäjä, jonka kotimaasta käsiteltävä juttu tulee. Valtuutettu syyttäjä tekee syyteluonnoksen. Toistaiseksi jaostot eivät ole erikoistuneet tiettyihin juttutyyppeihin, vaan toiminta aloitetaan kaikille kaikkea -periaatteella. </p>
<p>– Itse olen jäsenenä kolmessa jaostossa yhdessä Viron ja Itävallan syyttäjän kanssa. Kukin Euroopan syyttäjä toimii puheenjohtajana yhdessä jaostossa. Lisäksi vierailen valvovana syyttäjänä niissä jaostoissa, jotka käsittelevät suomalaisia juttuja. Niitä juttuja ei siten jaeta niille kolmelle osastolle, joissa toimin puheenjohtajana tai perusjäsenenä.</p>
<p>Jutun alkuperämaan edustajana valvova syyttäjä on myös juridinen tulkki muille. </p>
<p>– Me syyttäjät osaamme tietysti lukea lakipykäliä, ja rikoksen tunnusmerkit ovat aika universaaleja. Tarvitsemme kuitenkin erilaisissa prosessikommervenkeissä sen maan edustajan apua, josta juttu on peräisin. Lisäksi erilaisia pieniä kulttuurieroja on paljon. Esimerkiksi Romaniassa syytteet ovat pitkiä. Siellä kirjoitetaan 100 sivua teon yksityiskohtaista kuvausta, kun Suomessa teonkuvaus on sivun pituinen ja todistelu sen viisi sivua.</p>
<p><img alt="Vanha kirkko, jossa korkea torni. Taustalla myös muita historiallisia rakennuksia. " data-fileentryid="57356491" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Maisemakuvaa+Luxemburgista+Harri+Tiesmaan+kuvat.jpg/b1274ba9-27fb-eb21-9046-941a0a2968e2?&imagePreview=1" /></p>
<p><em>Luxemburgissa asuvalle on tarjolla paljon historiallisia maisemia. </em></p>
<h2>Suomessa korruptiojuttujen näyttökynnys on todella korkea</h2>
<p>Merkittävää EPPOn työssä suhteessa aiempaan on, että kun juttu on otettu EPPOn tutkittavaksi, syyttämättäjättämispäätöstä ei voi tehdä ilman pysyvän jaoston päätöstä. Tälläkin pyritään ehkäisemään tilannetta, jossa juttu jäisi valtuutetun syyttäjän kotimaassa käsittelemättä. </p>
<p>Tiesmaan mukaan kollegoiden kanssa käytyjen yleisten keskustelujen perusteella vaikuttaa, että EPPOn syyttäjillä on aika yhtenäinen näkemys siitä, milloin syyte pitäisi nostaa. Viime kädessä jaosto arvioi, onko syytteen nostamiseksi riittävästi näyttöä vai onko mahdollisesti tarpeen hankkia lisäselvitystä.</p>
<p>– Esimerkiksi Suomessa näyttökynnys korruptiojutuissa on todella korkea moniin muihin maihin verrattuna. EPPOlla on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus yhtenäistää rikosvastuun toteutumista korruptiorikoksissa.</p>
<h2>Suuri juttumassa odottaa toiminnan aloittamista</h2>
<p>EPPOn olisi tarkoitus päästä kunnolla toimintaan vuoden 2021 alussa. Iso juttumassa odottaa jo viraston toiminnan aloittamista.</p>
<p>– Jopa 2000 juttua olisi tuloillaan. Valtuutettujen syyttäjien nimeämisen viipyminen on kuin tulppa, joka odottaa irti päästämistä. Italiasta ja Romaniasta on valtavasti juttuja odottamassa EPPOn käsittelyä. EPPOlla on viisi päivää aikaa päättää, mitkä jutut se ottaa käsiteltäväkseen. Erityisestä syystä pääsyyttäjä voi pidentää määräaikaa vielä viidellä päivällä. Määräaika on huomattavan lyhyt, kun ottaa huomioon juttujen laadun ja määrän. Jutut tulisi saada ainakin priorisoitua tuossa lyhyessä määräajassa.</p>
<p>Ellei EPPO käytä otto-oikeuttaan, tutkinta ja syytteen nostaminen jäävät normaalisti kansallisten viranomaisten päätettäväksi. </p>
<p>– Vasta käytäntö osoittaa aikanaan, miten paljon juttuja jaostot voivat käsitellä vuosittain. Tällä hetkellä EPPOn budjetti ei mahdollista jaostoille hallinnollisen tai oikeudellisen henkilöstön palkkaamista.</p>
<p> <br />
<img data-fileentryid="57357267" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/portlet_file_entry/11121156/Maisemia+Luxemburgista+Harri+Tiesmaan+kuvat.jpg/862ba64c-b7b0-4adb-81b4-7f035df2c0a6?&imagePreview=1" /></p>
<h2>Kun työkavereihin pääsee tutustumaan kunnolla, syntyy luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu</h2>
<p>Uuden viraston perustamistyötä on tehty keskellä haastavaa koronavirustilannetta. Luxemburgissa tilanne on ollut Suomea vakavampi, ja maassa on ollut syksyllä tiukat liikkumisrajoitukset. Joulukuun puoliväliin asti ravintolat, kuntosalit ja muut vastaavat tilat olivat suljettuina, ja julkisissa sisätiloissa oli maskipakko. Koronatilanne on väistämättä vaikuttanut myös Euroopan syyttäjien arkeen.</p>
<p>– Harrastukseni ovat kävely ja sähköpolkupyöräily, sillä sähkökaupunkipyörän vuosimaksu on vain 18 euroa. Kunhan kevät maaliskuussa koittaa, aloitan golfkauden. Keväällä keskityn puutarhurin töihin 50 neliömetrin terassillani, joka oli merkittävä syy asunnon valintaan. Kahden makuuhuoneen asunnon kalustaminen on vielä hieman kesken, ja sohvan pitäisi saapua pian. Sohvan virkaa hoitaa tällä hetkellä koiran makuualusta.</p>
<p>Euroopan syyttäjät työskentelevät toistaiseksi etänä tai väistötiloissa, sillä toimipaikkarakennus ei ole vielä valmistunut. Kokoukset on pidetty reiluin turvavälein maskit kasvoilla.</p>
<p>– On harmi, että vielä ei ole päässyt kunnolla tutustumaan työkavereihin eli viettämään aikaa vapaamuotoisesti. Sellaisissa tilanteissa syntyy se luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu. </p>
Kaisa Härkisaari
2021-01-25T14:02:00Z
Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäsyyttäminen on tullut jäädäkseen
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=22725399
2020-06-05T12:47:29Z
2020-06-05T08:44:00Z
<p><strong>Koronaepidemian myötä yhtä useampi oikeudenkäynti on järjestetty etäyhteyksin. Raija Toiviainen haluaa edistää etäoikeudenkäyntien järjestämistä, sillä uusilla käytännöillä on saavutettu merkittäviä etuja.</strong></p>
<p><img alt="Kasvokuva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisesta" class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632539/Raija+jutussa+muokatttu.jpg/88e16f00-b97e-a7fd-2dcc-fa968d3ba9b4?t=1591353497599" title="Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mielestä etäsyyttäminen lisää myös työhyvinvointia, kun matkustamiseen liittyvä rasitus vähenee." /></p>
<p>Syyttäjälaitoksen kanta on, että etäoikeudenkäyntejä tulisi suosia aina, kun se jutun hoitamisen kannalta on hyvä vaihtoehto. </p>
<p>− Rohkaisen syyttäjiä pohtimaan kunkin jutun kohdalla, onko käsillä sellainen asia, jonka hoitaminen oikeudenkäynnissä käy vaivatta etäyhteydellä. Jos näin on, syyttäjän tulee esittää tätä vaihtoehtoa tuomioistuimelle, valtakunnansyyttäjä <strong>Raija Toiviainen </strong>painottaa.</p>
<p>Syyttäjät ovat jo ennen koronaepidemian aiheuttamia poikkeusjärjestelyjäkin syyttäneet etänä, mutta koronatilanne muutti käytäntöjä tuntuvasti. Vaikka iso määrä oikeudenkäyntejä on siirretty tuonnemmaksi, juttuja on hoidettu paljon etäyhteyksien avulla.</p>
<p>Jo tähänastinen kokemus osoittaa, että etäosallistuminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista huomattavasti useammissa tapauksissa, kuin missä sitä on aikaisemmin käytetty. Käytännössä on vain vähän tilanteita, joihin etäosallistuminen ei ehdottomasti sovellu, valtakunnansyyttäjä toteaa.</p>
<h2>Etäoikeudenkäynti säästää aikaa ja rahaa</h2>
<p>Viruksen torjunnan lisäksi etäoikeudenkäyntejä puoltaa moni seikka. Kun oikeudenkäyntipaikalle ei tarvitse matkustaa, säästyy aikaa ja kustannuksia. Säästyvää työaikaa voi käyttää muihin syytejuttuihin. Matkustamisen vähentäminen säästää myös ympäristöä.</p>
<p>Syyttäjäalueet ovat laajoja, ja monen syyttäjän työhön sisältyy runsaasti matkustamista, kun tuomioistuimet sijaitsevat pitkienkin matkojen päässä. Toiviaisen mukaan yksittäisen syyttäjän voimia säästyy, kun matkustamiseen väistämättä liittyvä rasitus jää pois.</p>
<p>− Etäsyyttäminen lisää työhyvinvointia, kun työn kuormittavuus vähenee, Toiviainen huomauttaa.</p>
<h2>Uusista toimintatavoista käytävä avointa keskustelua</h2>
<p>Etäoikeudenkäyntien järjestämisessä on kuitenkin myös haasteita. Jotta etäoikeudenkäynnit onnistuvat, tekniikan tulee toimia luotettavasti. Myös tilan, jossa etäyhteyden aikana ollaan, pitää olla asianmukainen esimerkiksi äänieristyksen osalta. Etäoikeudenkäyntejä hankaloittaa se, että oikeudenkäyntiaineisto ei vielä ole kaikilta osin sähköistä.</p>
<p>Valtakunnansyyttäjä pitää tärkeänä, että etäoikeudenkäynneistä hankitaan tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää.</p>
<p>− Etäoikeudenkäynneistä tulee käydä avointa ja rakentavaa keskustelua syyttäjäalueiden päälliköiden ja tuomioistuinten laamannien kesken. Itse aion pitää asiaa esillä yhteistyöpalavereissa Tuomioistuinviraston johdon kanssa. Yksittäiset syyttäjät puolestaan tekevät kunkin jutun yhteydessä tiivistä yhteistyötä tuomareiden kanssa, ja etäoikeudenkäyntien järjestäminen on varmasti näissäkin keskusteluissa jatkuvasti esillä, Toiviainen kertoo.</p>
<blockquote>
<p>Etäoikeudenkäynnit ovat yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti.</p>
</blockquote>
<p>Etäoikeudenkäyntien käytön laajuus vaihtelee vielä valtakunnallisesti. Toiviainen arvelee, että siihen vaikuttavat osaltaan myös oikeudenkäyntiin osallistuvien digitaidot. Osaaminen kuitenkin paranee koko ajan koulutuksen ja kokemusten myötä.</p>
<p>Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäoikeudenkäyntien laaja käyttö on tullut jäädäkseen myös koronaepidemian jälkeen:</p>
<p>− Kokemukset ovat olleet monelta osin hyviä. Koska työtä on enemmän kuin tekijöitä, on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Tämä on yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti, kuten nykypäivänä edellytetäänkin, Toiviainen toteaa.</p>
<h2>Etätyö lisää työhyvinvointia</h2>
<p>Jo ennen koronaepidemiaa Syyttäjälaitoksessa on tehty etätöitä – myös muissa tehtävissä kuin syyttämistoiminnassa.</p>
<p>− Minun kantani etätyöhön on myönteinen. Syyttäjälaitoksessa tuetaan ja edistetään etätyöskentelyä, koska se lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia, Toiviainen kertoo.</p>
<p>Syyttäjälaitoksessa ei ole aikaisemmin hyödynnetty etätyön mahdollisuuksia tässä laajuudessa. Moni, joka on aikaisemmin suhtautunut varauksellisesti etätyöhön, on saanut huomata, että työt sujuvat yhtä hyvin kotoakin.</p>
<blockquote>
<p>Etätyö lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia.</p>
</blockquote>
<p>Etätyössä on kuitenkin tiettyjä reunaehtoja. Työn tulee olla sellaista, että sitä voi tehdä täysipainoisesti muualla kuin työpaikalla. Etätyö ei myöskään saa vaikeuttaa toimintaa eikä aiheuttaa lisäkuormaa muulle henkilöstölle.</p>
<p>− Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Etätyö vaatii pelisäännöt, joiden rakentamisessa kuullaan henkilöstöä, Toiviainen tiivistää.</p>
<p>Oman vaikeutensa etätöiden tekemiselle tuo se, ettei Syyttäjälaitoksessa ole vielä pystytty siirtymään täysin sähköiseen työskentelyyn, vaan asiakirjoja joudutaan vastaanottamaan toimistolla paperimuodossa. Myös salassa pidettävien asiakirjojen käsittely voi olla etätyön este.</p>
<p>Etätyö tuo haasteita myös esimiehille, joiden tehtävänä on seurata henkilöstön kykyä suoriutua työstään. Jotta esimiestyö sujuisi myös poikkeustilanteessa, Syyttäjälaitos tarjoaa esimiehille valmennusta etäjohtamiseen.</p>
<p>Valtakunnansyyttäjä itsekin on tehnyt pääosin etätöitä koronaepidemian aikana. Vaikka työt ovat sujuneet hyvin etänäkin, jotain silti puuttuu:</p>
<p>− Huomaan kaipaavani työyhteisöä ja ihmisten kohtaamista kasvokkain. Onneksi päivittäisillä etäkahvitauoilla on mukavasti päässyt vaihtamaan kuulumisia työporukan kanssa, Toiviainen kertoo.</p>
<p>Aika näyttää, ovatko virtuaalikahvit uusi normaali, jos nyt opitut työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen.</p>
<p>Lue lisää aiheesta jutussa <a href="https://syyttajalaitos.fi/akkusastoorit/-/blogs/-siirratteko-kameraa-etta-naen-syytetyn-paremmin-">”Siirrättekö kameraa, että näen syytetyn paremmin?” </a></p>
Virve Streng
2020-06-05T08:44:00Z
”Siirrättekö kameraa, että näen syytetyn paremmin?”
Kaisa Härkisaari
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=22690170
2020-06-05T12:50:06Z
2020-06-03T09:37:00Z
<p><strong>Syyttäjälaitos teki koronaepidemian aikana ison digiloikan. Valtaosa työntekijöistä siirtyi etätöihin, ja rikosasioiden käsittelyä alettiin hoitaa videoyhteyksien avulla. Kaksi kokenutta etäsyyttäjää kertoo, miten Syyttäjälaitos tuki työntekijöitään muutoksessa, ja mitä yllättäviä haasteita etäoikeudenkäynneissä on tullut vastaan.</strong></p>
<p>− Kun sain tietää, että nyt siirrytään kokonaan etätöihin, päätin ostaa seisontatyöpöydän. Kävin sunnuntaina Ikeassa ja kokosin pöytää iltamyöhään asti. Seuraavana päivänä olikin jo ensimmäinen etäoikeudenkäynti, johon osallistuin makuuhuoneen nurkkaan sijoittamani pöydän äärestä, Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä <strong>Tanja Heinonen </strong>kertoo.</p>
<h2>Poikkeusaika sysäsi muutosta eteenpäin</h2>
<p>Heinonen työskentelee Tampereella. Tamperelaisten Turun hovioikeuteen asti johtaneet oikeudenkäynnit järjestetään pääsääntöisesti Turussa, joten matkustamista vähentääkseen moni pirkanmaalainen syyttäjä pyrki jo ennen koronarajoituksia tekemään etänä kaiken minkä voi.</p>
<blockquote>
<p>Liikkuva työ ja pitkät välimatkat ovat aluesyyttäjille osa arkea.</p>
</blockquote>
<p>Liikkuva työ ja pitkät välimatkat ovat aluesyyttäjille osa arkea. Syyttäjäalueet ovat varsin laajat, ja syyttäjän työ voi edellyttää paljon matkustamista.</p>
<p>Ennen vuotta 2019 osallistuminen oikeudenkäyntiin etänä ei kuitenkaan ollut mahdollista, vaan istuntoon piti mennä paikan päälle. Vain todistajia saatettiin kuulla etäyhteyksien avulla.</p>
<p>Vuonna 2019 laki muuttui niin, että myös syyttäjä saa osallistua oikeuden istuntoon etänä.</p>
<p>− Tuntuu, että lakimuutosta ei kaikkialla ollut vielä sisäistetty, eikä sen tuomia mahdollisuuksia käytetty niin paljon kuin olisi voitu käyttää. Nyt korona-aika kuitenkin sysäsi muutoksen eteenpäin, Heinonen sanoo.</p>
<h2>Kokeneet etätyöntekijät kouluttivat kollegoita sujuvaan etätyöskentelyyn</h2>
<p>− Syyttäjälaitoksessa ihmisten etätyöosaaminen on ennen poikkeustilannetta ollut hyvin eri tasoista. Toisille se on ollut jo rutiinia, kun taas toiset eivät olleet juuri koskaan työskennellet etänä, kertoo Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä <strong>Kaisa Ahla</strong>.</p>
<p>Ahla ja Heinonen ovat molemmat syyttäjätyönsä ohessa myös etäsyyttäjäkouluttajia. Se tarkoittaa, että heillä on kiinnostusta digiasioihin ja sen verran osaamista, että he voivat tukea teknisten haasteiden kanssa painivia kollegoita.</p>
<p>Etätöihin siirtymisen jälkeen Syyttäjälaitoksen koulutuspalvelut kokosi eri puolilta Suomea digitaitoisen syyttäjätiimin ideoimaan ja valmistelemaan koulutusta syyttäjien tueksi.</p>
<p>Tunnin mittaiset Onnistu etäsyyttäjänä -klinikat suunniteltiin ja käynnistettiin yhden viikon aikana. Ajatus oli houkutella mukaan erityisesti syyttäjiä, jotka ovat epävarmoja digitaalisten työkalujen kanssa.</p>
<blockquote>
<p>Onnistu etäsyyttäjänä -klinikat suunniteltiin ja käynnistettiin yhden viikon aikana. </p>
</blockquote>
<p>Koulutukset ovat olleet suosittuja, ja kouluttajien yllätykseksi palaute on ollut lähes pelkästään positiivista.</p>
<p>− Työskentelytapojen muutokset aiheuttavat aina jonkin verran haasteita. Joillekin muutos voi olla hankalakin, mutta nyt ei ole kuulunut mitään valituksen sanaa. Se on ollut ihan silmiinpistävää, Heinonen sanoo.</p>
<p>Ahla on vaikuttunut siitä, miten nopeasti syyttäjät ovat hypänneet uuteen tilanteeseen. </p>
<p>− Ihmiset ovat alkaneet neuvoa toisiaan ja ihan kylmiltään osallistua oikeudenkäynteihin etänä, Ahla kehuu.</p>
<p><img alt="" class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632707/Kaisa+Ahla+muokattu.jpg/bca582ef-6a18-316f-bfe0-385c97084e2c?t=1591277443000" style="width: 500px; height: 551px;" title="Kaisa Ahla on ollut Syyttäjälaitoksessa töissä vuodesta 2010. " /></p>
<h2>Etäoikeudenkäynnin tukikohta on oikeussali, jossa joku on aina paikalla</h2>
<p>Käytännössä etäoikeudenkäynti tarkoittaa, että vähintään puheenjohtaja ja sihteeri ovat aina oikeussalissa paikalla. Muut osallistujat ovat joko etänä tai puheenjohtajan kanssa salissa.</p>
<p>− Esimerkiksi kerran vastaaja eli syytetty oli salissa yksin puheenjohtajan ja sihteerin kanssa. Hänen avustajansa ja minä syyttäjänä olimme mukana etäyhteyksin, Heinonen kuvailee.</p>
<p>Toimintatapojen muuttaminen herättää joissakin myös huolta. Etäoikeudenkäynneissä huolena on erityisesti kysymys siitä, toteutuuko asiakkaan oikeusturva varmasti myös etänä.</p>
<p>Heinosen ja Ahlan mukaan olennaista on se, että muutos ei ole oikeasti suuri. Oikeudenkäynnin perusrakenteet ovat entisellään, nyt vain tavallista useampi osallistuja on etänä.</p>
<blockquote>
<p>Oikeudenkäynnin perusrakenteet ovat entisellään, nyt vain tavallista useampi osallistuja on etänä.</p>
</blockquote>
<p>− Aiemminkin on käytetty etäyhteyksiä usein. Esimerkiksi pakkokeinoistunnoissa on vankilassa istuva vastaaja osallistunut asiansa käsittelyyn etäyhteyksin, Ahla muistuttaa.</p>
<p>Pakkokeinoistunto tarkoittaa kaikkia oikeudenistuntoja, joissa käsitellään jonkin pakkokeinon käyttämistä rikoksesta epäiltyyn. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi vangitseminen tai telekuuntelun käyttäminen.</p>
<h2>Tekniikka voi asettaa haasteita, mutta ne ovat harvoin ylitsepääsemättömiä</h2>
<p>Suurin haaste etäoikeudenkännin onnistumisessa on Ahlan mukaan tekniikka. Jos se ei toimi, ei oikeudenkäyntiä voi järjestää. Ahla ja Heinonen kertovat kuitenkin, että tekniset haasteet eivät ole missään vaiheessa johtaneet oikeudenkäynnin perumiseen. Jos ongelmia on ollut, ne on aina saatu ratkaistua.</p>
<p>− Ihmiset ovat keksineet kaikenlaisia konsteja ongelmatilanteissa. Etäoikeudenkäyntien alkumetreillä huomattiin, että tallennetta näyttäessä ääni ei kuulunut toisessa päässä. Sitten tehtiin niin, että katsottiin kaikki yhtä aikaa tallennetta omilta koneilta. Kun hoksattiin, että todistajan ääni ei kuulunut etänä istuvalle syyttäjälle, puheenjohtaja alkoi tulkata eli toistaa mikrofoniinsa, mitä todistaja oli sanonut, Ahla sanoo.</p>
<p>Joskus kameroiden sijainti oikeussalissa on voinut rajoittaa etänä istuvan näkymiä.</p>
<p>− Yhdessä istunnossa halusin esittää lisäkysymyksiä salissa olevalle syytetylle, mutta en nähnyt hänestä kuin olkapään. Totesin, että näen oikein hyvin tyhjänä olevan syyttäjäntuolin, joten voisikohan syytetty siirtyä siihen. Tämä herätti hieman huvitusta salissa, mutta niin tehtiin, Heinonen kertoo.</p>
<p>Molempien syyttäjien mielestä parasta on ollut huomata, miten kaikki ovat olleet valmiita joustamaan.</p>
<p>− On ollut ihan huippua huomata, että kaikki tekevät parhaansa ja yhteistyö sujuu, Heinonen sanoo.</p>
<p><img alt="Kuvassa on pöytä ja sen edessä tyhjä tuoli. Pöydällä on tietokoneen näyttö ja mikrofoni. " class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632595/Tyhj%C3%A4+tuoli+istuntosalissa.jpg/68b8f33e-fd5a-8af3-f9ea-79c9570dfdc0?t=1591278316254" style="width: 600px; height: 785px;" title="Kun oikeudenkäyntiin osallistuva on etänä, on hänen paikallaan vain tyhjä tuoli. " /></p>
<h2>Syyttäjä valmistautuu etäoikeudenkäyntiin samoin kuin tavalliseen</h2>
<p>Kun oikeudenkäyntiin osallistutaan etänä, vain syyttäjän fyysinen paikka on eri. Muuten kaikki on ennallaan.</p>
<p>− Valmistaudun työpäivään ihan kuin normaalistikin. Sillä erotuksella, että suoria housuja ei välttämättä ole jalassa, Heinonen kertoo.</p>
<p>Se osa, joka videokuvan päästä näkyy, on hänen mukaansa ihan samannäköinen kuin oikeussalissa. Laadukas ja ammattimainen näkymä korostuu, kun kotityöpisteen järjestelyyn käyttää hetken aikaa.</p>
<p>− Olen pystyttänyt työpisteeni siten, että olen rauhassa omassa huoneessa, jonka oven saan kiinni. Minulla on kuulokkeet päässä, kone ei ole ikkunaan päin ja tausta on neutraali, Heinonen kuvailee.</p>
<p>Myös Onnistu etäsyyttäjänä -klinikoilla kehotetaan kiinnittämään huomiota videonäkymään.</p>
<p>Ahla sen sijaan osallistuu oikeudenkäynteihin toimistolta. Hänellä on siellä oma huone ja toimivat yhteydet.</p>
<p>− Kun olen työskennellyt kotona, muutamassa työpaikan sisäisessä palaverissa on yhteys pätkinyt niin pahasti, että olen päättänyt hoitaa oikeudenkäynnit toimistolta, hän kertoo.</p>
<h2>Joustosta huolimatta osa oikeudenkäynnistä on jouduttu perumaan</h2>
<p>Etäsyyttämismahdollisuus takaa sen, että rikosasioiden käsittely jatkuu poikkeustilasta huolimatta. Rajoitusten alkaessa moni oikeudenkäynti siirtyi silti odottamaan parempaa ajankohtaa.</p>
<p>− Syyttäjät ovat hoitaneet nyt yksinkertaisimpia käsittelyitä etätyönä, mutta kaikkia asioita ei voi hoitaa etänä. Esimerkiksi täysin salaiset seksuaalirikosoikeudenkäynnit tai laajemmat ja monimutkaisemmat asiat vaativat paikallaoloa, Ahla kertoo.</p>
<p>Kokoontumisrajoitusten höllennettyä on tauolle laitettuja oikeudenkäyntejä alettu taas pitää. Uudet käytännöt ovat kuitenkin todennäköisesti tulleet jäädäkseen.</p>
<p>− Etätyöskentely tulee mielestäni joka tapauksessa lisääntymään ja etäistuntojen osalta kehitys on uskoakseni saman suuntainen. Varmasti useat asiat edellyttävät edelleen syyttäjän henkilökohtaista läsnäoloa. Lisäksi kaikessa sähköisessä työskentelyssä on aina tärkeää pitää huolta tietoturvasta ja tietosuojasta, ja se asettaa omat rajoituksensa. Tämä poikkeusaika on kuitenkin osoittanut, ettei maamme syyttäjiltä digiosaamista ja -valmiuksia puutu, Heinonen kehuu.</p>
<p> </p>
<p>Lue lisää aiheesta jutusta <a href="https://syyttajalaitos.fi/akkusastoorit/-/blogs/valtakunnansyyttaja-uskoo-etta-etasyyttaminen-on-tullut-jaadakseen">Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäsyyttäminen on tullut jäädäkseen</a></p>
Kaisa Härkisaari
2020-06-03T09:37:00Z
Syyttäjänsihteeri Reetta Päivänen siirtyi AIPA-hankkeeseen: Haluan edistää kentän ja hanketoimiston vuoropuhelua
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=14699643
2020-06-05T10:20:25Z
2019-07-19T11:56:00Z
<p><br />
<strong>Reetta Päivänen aloitti toukokuun puolivälissä asiantuntijana AIPA-hanketoimistossa. Hän uskoo, että AIPA nopeuttaa työskentelyä ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta. Sähköiseen työskentelytapaan siirtymistä kannattaa harjoitella jo nyt.</strong></p>
<p><strong><img alt="Reetta Päivänen poseeraa AIPA-toimistolla." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632539/Reetta+P%C3%A4iv%C3%A4nen.jpg/37735fc5-7c88-d353-d406-17b7acaf453b?t=1563538556972" title="Reetta Päivänen työskentelee tuotetukitiimissä, jossa suunnitellaan ja määritellään tietojärjestelmän toimintoja. Reetta osallistuu myös muutosjohtamiseen ja kouluttamiseen. Kuva ©AIPA-hanketoimisto" /></strong><br />
</p>
<h2>Millainen työhistoria sinulla on?</h2>
<p>Olen työskennellyt seitsemän vuotta käräjäsihteerinä ja 1,5 vuotta syyttäjänsihteerinä. Lisäksi olen toiminut ICT-yhdyshenkilönä, VYVI-projektipäällikkönä ja AIPA-virastokouluttajana. Tällä hetkellä olen virkavapaalla Salpausselän syyttäjänvirastosta.</p>
<h2>Miksi hait töihin AIPA-hanketoimistoon?</h2>
<p>Työtapojen kehittäminen sekä tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen digitalisoituminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Hain asiantuntijan tehtävää, koska AIPA-hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tulevan tietojärjestelmän käytettävyyteen syyttäjälaitoksen henkilöstön kannalta. Toimin hankkeessa sekä syyttäjälaitoksen että tuomioistuinten kansliahenkilökunnan työn asiantuntijana.</p>
<h2>Mitä toimenkuvaasi kuuluu?</h2>
<p>Osallistun erityisesti rikosasioihin liittyvien toiminnallisuuksien määrittelyyn mutta myös yleisten toimintojen suunnitteluun. Testaan tietojärjestelmän osia, kirjaan testaushavaintoni ja testaan tarvittaessa uudelleen. Lisäksi toimin kouluttajana sekä yleisissä hallinnonalan koulutuksissa että AIPAn käyttöönottoon liittyvissä koulutuksissa.</p>
<h2>Miltä uusi työ on tuntunut?</h2>
<p>Ensimmäinen kuukausi projektin parissa on sisältänyt paljon uuden opettelemista etenkin tuotekehityksen kulusta ja tietojärjestelmän määrittelytyöstä. Työpäiväni ovat täyttyneet nopeasti erilaisilla kokouksilla. Yksi AIPAn vahvuuksista on suunnittelemisen asiantuntijalähtöisyys, mikä tarkoittaa sitä, että pääsin osallistumaan määrittelytyöhön heti ensimmäisellä työviikollani. Toimimme samassa työtilassa tietojärjestelmäasiantuntijoiden kanssa, mikä mahdollistaa AIPAn toimintojen jatkuvan ja sujuvan kehittämisen. Koen tällaisessa projektiorganisaatiossa työskentelyn todella mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.</p>
<h2>Miten tavallinen työntekijä voi saada äänensä kuuluviin AIPAn suunnittelussa?</h2>
<p>Hanketoimistossa on noin kymmenen erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa kentän edustajaa niin syyttäjälaitoksesta, käräjäoikeuksista kuin hovioikeudesta. Meidän lisäksemme kentän äänenä toimivat hovioikeuspiirikohtaiset alueelliset avainvaikuttajat, virastokouluttajat, pilotoijat sekä tuki- ja virtuaalitiimien jäsenet. Hanketoimisto ja alueelliset avainvaikuttajat käyvät tälläkin hetkellä keskustelua siitä, miten hankkeen ja kentän välistä yhteistyötä voitaisiin vahvistaa entisestään.</p>
<p>Kentän edustajien lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä monien sidosryhmien, kuten poliisin VITJA-hankkeen, kanssa. Tämä laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa valtakunnallisen avoimen keskustelun AIPAn kehittämisestä.</p>
<h2>Millä mielin odotat AIPAa? Miten se tulee vaikuttamaan erityisesti sihteereiden toimenkuvaan?</h2>
<p>Odotan AIPAa innolla. Se tulee korvaamaan syyttäjälaitoksen Sakarin ja Notesin lisäksi myös monia tuomioistuinten tietojärjestelmiä. Kun kaikki viraston asiat käsitellään ja asiakirja-aineisto säilytetään yhdessä tietojärjestelmässä, päivittäinen työskentely nopeutuu ja selkeytyy. Sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen saattaa avata mahdollisuuden sihteerien etäpäivien pitämiseen ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta.</p>
<h2>Toimenkuvaasi kuuluu myös muutosjohtaminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?</h2>
<p>AIPAn käyttöönotto ei merkitse ainoastaan uuden tietojärjestelmän opettelua, vaan siihen liittyy olennaisesti sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen. Hanketoimisto huomioi tämän erittäin tärkeän toimintakulttuurin muutoksen sekä tietojärjestelmän kehittämisessä että koulutuksissaan. Hanketoimiston vetämä muutosjohtamisverkosto pyrkii kannustamaan virastoja totuttautumaan jo nyt uusiin työskentelytapoihin erilaisten sähköisten kokeilujen kautta. Kaikkia käyttäjiä on tarkoitus tukea tässä toimintakulttuurin muutoksessa.</p>
<h2>Mitä terveisiä haluat lähettää syyttäjälaitoksen väelle?</h2>
<p>Muutoksiin on aina helpompi sitoutua silloin, kun saa itse olla mukana muutoksen suunnittelussa. Syyttäjälaitoksessa on erittäin ammattitaitoista, vahvalla työkokemuksella varustettua väkeä. Te tiedätte parhaiten oman työnne vaatimat edellytykset. Siksi toivon kaikkien kentän edustajien olevan minuun yhteydessä AIPAan liittyvissä pohdinnoissaan!</p>
Virve Streng
2019-07-19T11:56:00Z
Katri Veran Eurojustissa: ”Työskentely monikulttuurisessa ympäristössä on aina hyväksi”
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=14748336
2019-08-02T07:38:55Z
2019-06-19T12:45:00Z
<p><strong>Kihlakunnansyyttäjä Katri Veran oli jo pitkään ollut kiinnostunut Eurojustin toiminnasta. Kun vuotuinen kansallisen asiantuntijan tehtävä tuli taas hakuun, Katri ajatteli, että nyt on aika. Työ Haagissa on tuntunut hyvin mielenkiintoiselta.</strong></p>
<p><strong><img alt="Katri Veran poseeraa Eurojustin tiloissa." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632543/Veran+Katri.jpg/6a640b21-1738-e65a-f961-f57ed7220808?t=1563886870257" title="Kihlakunnansyyttäjä Katri Veran aloitti kansallisen asiantuntijan pestinsä keväällä 2019. Kuva ©Eurojust " /></strong></p>
<h2>Millainen on taustasi syyttäjänä?</h2>
<p>Olen toiminut kihlakunnansyyttäjänä yli 20 vuotta. Valtaosan ajasta olen käsitellyt talousrikoksia erikoissyyttäjänä Helsingin syyttäjänvirastossa. Toisinaan työhön on liittynyt kansainvälisiä yhteyksiä, jotka ovat tuoneet mukavaa lisämaustetta – joskin myös lisähaasteita.</p>
<h2>Miksi hakeuduit Eurojustiin?</h2>
<p>Eurojustin toiminta on aina kiinnostanut. Kun kansallisen asiantuntijan tehtävä avautui haettavaksi, ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Halusin tutustua Eurojustin toimintaan parhaalla tavalla eli sisältäpäin. Lisäksi työskentely monikulttuurisessa ympäristössä on aina hyväksi.</p>
<h2>Mitä toimenkuvaasi pääasiassa kuuluu?</h2>
<p>Päätehtävänäni on avustaa oikeusviranomaisia rajat ylittävissä rikosoikeudellisissa kysymyksissä. Tehtävät saattavat liittyä kahden tai useamman valtion välisiin ns. operatiivisiin juttuihin, joissa Suomi on osallisena. Lisäksi vastaan Suomen tekemiin ja Suomelle tehtyihin tiedusteluihin, jotka saattavat koskea esimerkiksi rikosoikeudellisia menettelyjä ja rikosoikeudellisen lainsäädännön soveltamista.</p>
<h2>Miltä uusi tehtävä vaikuttaa?</h2>
<p>Hyvin mielenkiintoiselta ja samalla hyvin erilaiselta syyttäjän päivätyöhön verrattuna. Oma totuttelemisensa onkin ollut siinä, että seuraa sivusta toisten hoitamia juttuja menemättä asiasisältöön.</p>
<h2>Onko jokin yllättänyt?</h2>
<p>Ei varsinaisesti, mutta Eurojustin monista tukitoiminnoista en ollut aiemmin tietoinen. Talossa toimii useita ydintoiminnan tukemiseen keskittyneitä yksiköitä, joiden työpanos on laadukasta, tehokasta ja asiantuntevaa. Esimerkiksi Eurojustissa järjestettäviä koordinaatiokokouksia valmistellaan etukäteen vastuumaan vetäjän tukena, eikä kaikkea tarvitse tehdä itse.</p>
<h2>Osaavatko suomalaiset syyttäjät hyödyntää Eurojustia? Millaisia terveisiä lähetät heille?</h2>
<p>Syyttäjät eivät välttämättä tule aina ajatelleeksi tätä mahdollisuutta. Eurojust on olemassa juuri heitä samoin kuin muitakin oikeusviranomaisia varten. Toivon, että jokaisen syyttäjän yhteydenottokynnys on matalalla.</p>
<h2>Miten odotat hyötyväsi Eurojust-kokemuksesta palattuasi kotimaahan?</h2>
<p>Uskon, että suhtaudun entistä luontevammin juttuihin, joissa on kansainvälisiä liityntöjä. Yhtä lailla toivon, että kokemukseni hyödyttävät myös kollegoitani kotimaassa.</p>
Virve Streng
2019-06-19T12:45:00Z
Olemme täällä teitä varten
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=14760601
2019-08-02T07:32:17Z
2019-06-19T10:55:00Z
<div style="color: rgb(0, 0, 0);"><strong>Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.</strong></div>
<div style="color: rgb(0, 0, 0);"><img alt="Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632559/Suomen-osasto2.jpg/71edd07f-9d7c-750c-f1ea-29a5543411bc?t=1563965894924" title="Eurojustin uusissa toimitiloissa on valoisaa ja viihtyisää. – Todella mielellään täällä töitä tekee, Piia Vottonen (etualalla) sanoo. Takana Katri Veran ja Kaisa-Mari Bosch. Kuva ©Eurojust" /></div>
<div style="color: rgb(0, 0, 0);"> </div>
<div style="color: rgb(0, 0, 0);">
<p>Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen <strong>Piia Vottonen </strong>ja hallinnollinen avustaja<strong> Kaisa-Mari Bosch</strong>.</p>
<p>Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n <strong>Katri Veranin </strong>toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.</p>
<p>Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.</p>
<p>Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.</p>
<h2>Aina valmiina auttamaan</h2>
<p>Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.</p>
<p>Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.</p>
<blockquote>
<p>Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.</p>
</blockquote>
<p>Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen <strong>Ritva Sahavirta </strong>sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät <strong>Harri Tiesmaa</strong>, <strong>Sampsa Hakala </strong>ja <strong>Lilja Limingoja</strong>.</p>
<h2>Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu</h2>
<p>Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.</p>
<p>Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.</p>
<p><img alt="Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632559/Bosch+Kaisa-Mari.jpg/64cb177d-4888-0cd1-6ba8-f1cb63f60cfa?t=1563966227899" title="Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch on ollut talossa yli 15 vuotta. Hän on työskennellyt viiden kansallisen jäsenen kanssa ja ollut vielä useamman SNE:n mentorina. Kuva Kaisa-Mari Boschin arkistosta." /></p>
<h2>Osaaminen syvenee tiimeissä</h2>
<p>Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.</p>
<h2>EU-puheenjohtajuuskausi työllistää</h2>
<p>Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.</p>
<h2>Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista</h2>
<p>Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.</p>
<p>Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.</p>
<p>Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.</p>
<p>Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.</p>
<p><img alt="Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632559/Eurojust-rakennus%C2%A9Shutterstock.jpg/7ffbdcfd-ced0-2f7c-4529-44ef6bd58bb4?t=1563966413375" title="Eurojust-talo Hollannin Haagissa valmistui vuonna 2017. Kuva ©Shutterstock " /></p>
<p><br />
<em>Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen<br />
Toimittanut Maria Turkia</em></p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3><br />
Tietoa Eurojustista</h3>
<p>Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.</p>
<p>Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.</p>
<p>Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.</p>
<p>Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä</p>
<p>Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.</p>
<p>Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.</p>
<p><a href="http://www.eurojust.europa.eu">www.eurojust.europa.eu</a></p>
<h3>Linkkejä</h3>
<p>Eurojustin sivuilta <a href="http://www.eurojust.eu">www.eurojust.eu</a> löytyy kiinnostavia <strong>raportteja eri rikoslajeista</strong>. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan</p>
<p>Eurojustissa laadittuja<strong> ratkaisukoosteita </strong>EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: <a href="http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx">http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx</a></p>
<p><strong>Eurojustin vuosikertomus </strong><a href="http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf">http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf</a></p>
<h3>Intra</h3>
<p><strong>KV-asiat > Eurojust</strong></p>
<p>Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.</p>
<h3>Twitter</h3>
<p><strong>@Eurojust</strong></p>
</div>
</div>
Virve Streng
2019-06-19T10:55:00Z
Ympäristörikosten vaikutukset eivät kunnioita valtioiden rajoja
Virve Streng
https://syyttajalaitos.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=13679576&entryId=14745014
2019-08-02T07:35:54Z
2019-06-19T07:33:00Z
<p><strong>Maaperään dumpattavat kemikaalit siirtyvät kasveihin, joita kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ihmisten ravinnoksi. Ilman päästöt kulkeutuvat tuulten mukana kauas, eikä kukaan kykene niitä hallitsemaan. Muovijätteet aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia laajoilla vesialueilla. Luettelo olisi loputon. Ympäristörikosten selvittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä auttaa Eurojust.</strong></p>
<p>Ympäristörikoksia käsitellään Eurojustissa vähän verrattuna muihin rikoslajeihin. Puutteet ympäristörikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa EU:n jäsenmaissa heijastuvat Eurojustissa käsiteltävien ympäristörikosten määrään. Ympäristörikoksia myös hukkuu tilastoitaessa muiden rikosten alle.</p>
<p>Pääosa Eurojustin käsittelemistä ympäristörikoksista on koskenut suojeltujen lajien laitonta kauppaa ja jätteiden laitonta kuljettamista. Eurojust voi auttaa syyttäjiä rikosasioiden käsittelemisessä muun muassa selvittämällä eri maiden lainsäädäntöä, avustamalla oikeusapupyyntöjen toteuttamisessa, koordinoimalla syytetoimia sekä auttamalla järjestämään todistajien kuulemisia jäsenmaiden tuomioistuinten välillä.</p>
<h2>Suomen ja muun Euroopan resursseissa on eroa</h2>
<p>Joissakin Euroopan maissa ympäristörikosten vakavuus tiedostetaan. Kun olen haastatellut eri maiden syyttäjiä heidän kotimaissaan ilmi tulevista ympäristörikoksista ja rikosvastuun toteuttamisen ominaispiirteistä, on ilmennyt kiinnostavia asioita.</p>
<p>Norjalainen poliisisyyttäjä <strong>Thomas Darell </strong>työskentelee Finnmarkissa Pohjois-Norjassa erikoisalanaan kalastusrikokset. Kalastus on Norjassa öljyn jälkeen tärkein elinkeino, ja sen suojelemiseen suhtaudutaan tiukasti. Ympäristöä pidetään yhteisenä omaisuutena. Jos joku on saanut luvan käyttää ympäristöä, se katsotaan etuoikeudeksi, jonka rikkomisesta – siis ympäristörikoksesta – voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus. Poliisin tutkijoissa on ympäristörikoksiin erikoistuneita henkilöitä. Haasteena rikollisten kiinni jäämisessä Pohjois-Norjassa ovat maantieteelliset etäisyydet.</p>
<p><img alt="Heidi Nummela istuu luentopöydän takana." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632539/Heidi+Nummela+aloittelee+luentoa.jpg/1e2c2fb3-bc54-71fc-894e-83b81ded30b1?t=1563878370809" title="IPAn kurssilla Gimbornissa sai tietoa eurooppalaisista oikeustapauksista, hyvistä käytännöistä, ympäristöasioiden projekteista ja tiedonsaantimahdollisuuksista. Heidi Nummela aloittelemassa luentoaan. Kuva Jorma Niemi, Itä-Uudenmaan poliisilaitos" /></p>
<p>Italialainen syyttäjä<strong> Maurizio Varanese </strong>kertoi, että tyypillisiä ympäristörikoksia heillä ovat jätteen laiton hävittäminen ja järjestäytynyt toiminta liittyen laittomaan jäteliikenteeseen. Jäte"huolto" on monin paikoin järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, ja hyvin usein jätteet päätyvät ulkomaille. Taisteluun ympäristörikoksia vastaan on valjastettu monia viranomais- ja poliisitahoja; erityisesti tämä on karabinieerien alaa.</p>
<p>Hollannin syyttäjän <strong>Renske Mackorin </strong>mukaan Hollannissa työskentelee noin 15 ympäristörikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Myös poliisissa ja tuomioistuimissa on erikoistuttu alaan. Ympäristörikokset katsotaan osaksi talousrikoksia, ja ne on keskitetty neljään tuomioistuimeen. Hollannissa merkittävä osuus ympäristörikoksista liittyy tavaran kauttakulkuun, kuten laittomiin jätekuljetuksiin ja suojeltujen eläinten salakuljettamiseen (ns. <em>cites</em>-jutut).</p>
<p>Merkittävä, käytännöllinen ja prosessiekonominen ratkaisu Norjassa ja Hollannissa on syyttäjän mahdollisuus määrätä suuriakin yhteisösakkoja oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn. Tästä syntyy huomattavia resurssisäästöjä, sillä usein yhtiöt hyväksyvät sakot välttyäkseen ikäviltä ja pitkiltä oikeudenkäynneiltä.</p>
<p>Kun yhtiö on vastaajana Suomessa, syyttäjä joutuu viemään jutun täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.</p>
<h2>Pieni ympäristörikostiimi sai paljon aikaan</h2>
<p>Kun aloitin Eurojustissa kansallisena asiantuntijana reilu vuosi sitten, pääsin jäseneksi talousrikostiimiin. Välittömästi ilmoittauduin myös ympäristörikosten alatyöryhmään.</p>
<p>Pienen, 2–4-henkisen ryhmämme toimintaedellytykset olivat rajalliset. Silti ponkaisimme pystyyn vaikuttavan projektiehdotuksen – ja se hyväksyttiin. Ehdotuksemme sisälsi oikeustapausanalyysin Eurojustissa käsitellyistä ympäristörikoksista, kansallisten yhteyshenkilöiden päivittämisen ajan tasalle ja syksyllä 2019 Eurojustissa pidettävän ympäristörikosseminaarin.</p>
<p>Edellinen vastaavantyyppinen seminaari oli pidetty vuonna 2014. Sen jälkeen ympäristörikoksia koskevien yhteydenottojen määrä oli edelleen pysynyt hyvin pienenä, joten tilanneanalyysi oli tarpeen. Tarve tällaiselle seminaarille oli ilmeinen.</p>
<p><img alt="Gimbornin-ympäristörikosseminaarin osallistujat seisovat jätevuoren päällä." class="caption-right caption" src="https://syyttajalaitos.fi/documents/11121156/13632539/J%C3%A4tteenkierr%C3%A4tyskeskus-j%C3%A4tevuori.jpg/9c7d9807-f314-17c0-71bf-0b98f74ac531?t=1563878689839" title="Viimevuotinen Gimbornin-ympäristörikosseminaari oli kaukana kaikesta. Osanottajat Suomesta ja muualta Euroopasta viettivät vapaa-ajankin yhdessä ja verkostoituivat tehokkaasti. Ryhmä tutustui moderniin jätteiden kierrätyskeskukseen Saksan Lindlarissa – tässä seistään käytännössä jätevuoren päällä. Kuva Jorma Niemi, Itä-Uudenmaan poliisilaitos" /></p>
<p><br />
<em>Kirjoittanut kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela<br />
Toimittanut Maria Turkia</em></p>
<div class="yjaInfoBox">
<h3><br />
Ympäristörikoskoulutusta syksyllä 2019</h3>
<p>Viimevuotinen, erinomaisen palautteen saanut ympäristörikoskurssi <strong>Saksan Gimbornissa </strong>uusitaan 2.–6.9.2019. Kansainvälisen poliisiyhdistyksen IPAn järjestämä kurssi tukee viranomaisten ammattiosaamista ja yhteistyötä. Seminaari sopii motivoituneelle ympäristörikosasiantuntijalle. Viimevuotisesta, erinomaista palautetta saaneesta Gimbornin-kurssista voit lukea <a href="https://ipa-finland.org/fi/ajankohtaista/osaston-uutiset/371-ympaeristoerikos-seminaari-gimbornissa-taeytti-odotukset#">täältä</a>. Vastuujärjestäjä oli IPAn Suomen-osasto. <strong>Tiedustelut</strong>: jorma.niemi@poliisi.fi</p>
<p>Lokakuun 29.–30. päivinä 2019 <strong>Eurojustissa</strong> järjestetään ympäristörikosseminaari yhteistyössä ENPEn kanssa. Lisätietoa ENPEn (Association of European Network of Prosecutors for the Environment) sivuilta: <a href="https://www.environmentalprosecutors.eu/">https://www.environmentalprosecutors.eu/</a></p>
<p><strong>Polamk:ssa</strong> järjestetään ympäristörikosseminaari 28.11.2019 – tietoa siitä tulee myöhemmin.</p>
</div>
Virve Streng
2019-06-19T07:33:00Z