Annettu 30.1.2019, dnro 151/21/18
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kiinnittänyt vastaisen varalle kihlakunnansyyttäjän huomiota esitutkinnan rajoittamispäätösten asianmukaiseen perustelemiseen.
Esitutkinnan rajoittamispäätösten mukaan tutkinnanjohtaja oli esittänyt esitutkinnan rajoittamista ei rikos -perusteella, koska teon rangaistavuuden edellytyksenä ollut oikeudellinen kysymys oli ollut tulkinnanvarainen. Syyttäjä oli vain hyväksynyt tutkinnanjohtajan esityksen sellaisenaan perustelematta, miksi hän oli hyväksynyt tutkinnanjohtajan näkemyksen siitä, että kysymys ei ollut rikoksesta.
Selvityksessään syyttäjä oli kuitenkin ilmoittanut tehneensä päätökset ei näyttöä -perusteella, koska rikoksesta epäillyn tahallisuudesta ei ollut saatavissa näyttöä. Esitutkinnan rajoittamispäätökset olivat siten olleet vähintäänkin puutteelliset, elleivät jopa virheelliset.
Esitutkintalain 11 luvun 1 §:n mukaan syyttäjän esitutkinnan rajoittamis-päätöksestä on ilmettävä päätöksen perustelut. Valtakunnansyyttäjän yleisen ohjeen VKS.2016:5 mukaan syyttäjän perusteluissa tulee asianosaisille selostaa ymmärrettävästi, miksi viranomaiset luopuvat epäillyn rikoksen esitutkinnasta.
Koska esitutkinnanrajoittamispäätöksissä arvioitujen tekojen syyteoikeus oli vanhentunut, apulaisvaltakunnansyyttäjä ei ole määrännyt esitutkintaa jatkettavaksi.
