Annettu 4.11.2019, dnro 5/41/19
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on antanut aluesyyttäjälle huomautuksen hänen lainvastaisesta menettelystään syyteharkinnassa ja päätöksenteossa sekä vakavasti virheellisestä menettelystään esitutkinnan jatkamisessa.
Kun aluesyyttäjä oli 10.9.2018 lähettänyt asianomistajan asiamiehen hänelle toimittaman uuden selvityksen edelleen poliisille, hän oli tuolla toimenpiteellään tosiasiallisesti määrännyt esitutkintaa jatkettavaksi aikaisemmin 6.5.2015 rajoittamassaan asiassa. Syyttäjä ei kuitenkaan ole tehnyt asiasta kirjallista päätöstä.
Aluesyyttäjä oli kertonut ohjeistaneensa tutkinnan aikana suullisesti poliisia rajaamaan tutkinnan jatkamisen vain toiseen rikoksesta epäillyistä (B), mutta ohjaus oli jäänyt huomiotta ja tutkintaa oli virheellisesti jatkettu myös toisen epäillyn (A) osalta. Saadun selvityksen mukaan virhe oli johtunut siitä, ettei syyttäjä ollut tehnyt kirjallista päätöstä, josta olisi käynyt ilmi, ettei tutkinnan jatkamismääräys koskenut A:ta.
Aluesyyttäjä oli kertonut katsoneensa ensin olevansa esteellinen arvioimaan asianomistajan lähettämää uutta selvitystä, koska oli mahdollista, ettei asianomistaja olisi luottanut syyttäjän puolueettomuuteen esitutkinnan rajoittamisesta tekemiensä kantelujen vuoksi. Aluesyyttäjän esimies oli kuitenkin ollut asiasta eri mieltä ja syyttäjä oli jatkanut asian käsittelyä.
Tässä asiassa ei ollut esitetty seikkoja, joiden perusteella aluesyyttäjä olisi ollut esteellinen määräämään esitutkintaa jatkettavaksi. Hänellä oli siten ollut velvollisuus esitutkintayhteistyöhön, jossa syyttäjän tulee osaltaan huolehtia rikosvastuun toteutumisesta muun ohella asianosaisten oikeusturvan edellyttämällä tavalla.
Asianomistaja oli ajanut rajoittamispäätöksissä käsitellyssä rikosasiassa syytettä käräjäoikeudessa A:n osalta. Käräjäoikeus oli 22.12.2017 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla hylännyt syytteen. Aluesyyttäjä oli esitutkinnan jatkamisen jälkeen tehnyt 15.3.2019 syyttämättäjättämispäätökset molemmista epäillyistä.
Oikeusvoiman kannalta kyse on samasta asiasta kun kyse on samoista tai olennaisesti samoista tosiseikoista ja henkilöt ovat samat. Käräjäoikeuden tuomio ja aluesyyttäjän päätös syyttämättä jättämisestä koskivat molemmat A:ta, rikosnimike oli molemmissa perätön lausuma tuomioistuimessa ja molempien teonkuvauksen mukaan A:n oli epäilty 10.12.2014 todistajana tuomioistuimessa ilman laillista syytä salanneen asiaan kuuluvan seikan. Molemmissa oli ollut kyse taloyhtiön pihan kiveyksestä.
Edellä esitetyn vuoksi apulaisvaltakunnansyyttäjä on katsonut, että kyse on samasta asiasta ja käräjäoikeuden tuomion oikeusvoimavaikutus on poistanut syyttäjän syyteoikeuden ja estänyt saman asian syyteharkinnan uudelleen. Oikeusvoimavaikutus on poistanut myös asianomistajan oikeuden toissijaisen syyteoikeuden käyttämiseen, joten aluesyyttäjä A:ta koskevassa syyttämättäjättämispäätöksessään asianomistajalle antama ohjaus on ollut lainvastainen.
