Annettu 15.12.2011, dnro 34/21/11
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota esitutkinnan rajoittamisperusteen valintaan, epäiltyjen rikosten tekoaikojen merkitsemisen ja selvittämisen tärkeyteen sekä erityisrikosten soveltamisedellytysten selvittämiseen. Kihlakunnansyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä tehnyt 58 esitutkinnanrajoittamispäätöstä kustannusperusteella ja 10 esitutkinnanrajoittamispäätöstä prosessuaalisella ei-rikosta tai vaihtoehtoisesti vähäisyysperusteella.
Epäiltyinä tekoina toisessa osakokonaisuudessa oli ollut virkavelvollisuuden rikkominen/tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen ja henkilörekisteririkos, ja toisessa kokonaisuudessa virkavelvollisuuden rikkominen ja henkilörekisteririkos.
Asiakirja-aineiston perusteella esitutkinnanrajoittamispäätöksiin kirjatut epäillyt tekoajat eivät pääosin pitäneet paikkaansa. Ennen esitutkinnan rajoittamista ei asiassa oltu selvitetty sitä, täyttyikö epäiltyjen henkilöiden kohdalla virkarikosten erityinen tunnusmerkistö eli se, olivatko epäillyt henkilöt virkamiehiä.
Henkilörekisteririkos vanhenee kahdessa vuodessa ja virkarikokset niiden erityissääntelyn takia viidessä vuodessa. Koska virkarikokseen voi syyllistyä vain rikoslain 40 luvun 11 §:ssa tarkoitettu virkamies, oli asiassa mahdollista, että osaan rajoittamispäätöksistä olisi pitänyt käyttää prosessuaalista syyteoikeuden vanhentumisperustetta päätöksiin käytettyjen muiden rajoittamisperusteiden sijaan.
