Annettu 31.10.2013, dnro 187/21/13 ja 190/21/13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi esitutkintaa jatkettavaksi epäillyssä kunnianloukkauksessa ja perättömässä lausumassa tuomioistuimessa. Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle tehdyt tutkintapyynnöt koskevat epäilyä siitä, että entinen puoliso olisi kertonut perättömästi tuomioistuimessa, muille viranomaisille ja tuttaville perättömiä ja loukkaavia tietoja entisestä puolisostaan seurauksin, että menettelyllä olisi ollut vaikutusta lapseen liittyvien asioiden hoitamisessa, toiminnassa yhdistyksessä ja työssä. Asianomistajan esittämien asiaan liittyvien seikkojen perusteella tärkeä yleinen ja yksityinen etu vaati esitutkinnan toimittamista rikoslain 24 luvun 9 §:n tarkoittamien kunnianloukkauksien osalta.
Esitutkintaa oli rajoitettu tutkinnanjohtajan tekemän esityksen mukaisesti vähäisyysperusteella myös epäillyn rikoslain 15 luvun 1 §:n mukaisen teon eli perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevan teon osalta.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 §:n 1 kohdan mukaan syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta, milloin rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
Rangaistusseuraamus perättömästä lausumasta tuomioistuimessa on vankeusrangaistus, eikä vähäisyysperusteen käyttö esitutkintaa rajoitettaessa ole näin ollen mahdollista. Käytettävissä olevan aineiston perusteella ei selviä, voiko asiassa täyttyä perättömän lausuman tunnusmerkistö. Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksen mukaan esitutkintaa tulee jatkaa ainakin kyseisen asian selvittämiseksi.
Kihlakunnansyyttäjän huomiota on kiinnitetty syyttäjältä edellytettävään huolellisuuteen esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tehtäessä.
