Annettu 2.2.2016, dnro 19/21/16
Syyttäjä oli tehnyt esitutkinnan rajoittamispäätöksen epäillystä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vähäisyysperusteella, koska epäillystä teosta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistua kuin sakko ja sitä oli pidettävä kokonaisarvostelussa ja rikoslajissaan vähäisenä. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta säädetty vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta, joten päätöksen peruste ei ollut johdonmukainen. Kihlakunnansyyttäjä on selvityksessään selvittänyt, että oikeampi rikosnimike olisi ollut virkamiehen vastustaminen.
Epäilty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen oli tapahtunut internetissä sivustolla, jolla esitetyt viestit olivat olleet yleisön saatavilla. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 §:n 1 momentin mukaan valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Valtakunnansyyttäjällä oli ollut yksinomainen syyteharkintavalta kysymyksessä olevassa julkaistun viestin sisältöön perustuvassa virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevassa asiassa.
Kihlakunnansyyttäjän tietoon saatettu käsitys syyttäjän velvollisuudesta perustella esitutkinnan rajoittamispäätös vakuuttavasti ja syyttäjän toimivallasta julkaistun viestin sisältöön perustuvaa virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevassa asiassa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on uuden esitutkinnan rajoittamisesityksen johdosta lopettanut esitutkinnan. Suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella oli varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta, koska kysymyksessä ei ollut rikos tai koska ei ollut näyttöä rikoksesta tai sen tekijästä.
