Hyppää sisältöön

Lapsen pahoinpitely, esitutkinnnan rajoittaminen

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 23.9.2013 18.30
Uutinen

Annettu 21.1.2008, dnro 535/21/07

Lapsen äidin uuden aviomiehen epäiltiin useamman kerran pahoinpidelleen tapahtumahetkellä 4-vuotiasta lasta tukistamalla, lyömällä ja puristamalla. Kihlakunnansyyttäjä päätti tutkinnanjohtajan esityksestä lopettaa esitutkinnan, koska hän tulisi jättämään syytteen nostamatta teon vähäisyyden perusteella. Syyttäjän mukaan tutkinta olisi voitu lopettaa myös sillä perusteella, että asiassa ei todennäköisesti olisi saatavissa riittävää näyttöä syytteen nostamiseksi. Kihlakunnansyyttäjä totesi perusteluissaan, että lääkärinlausunnon mukaan lapsessa ei oltu voitu todeta mitään ulkoisia pahoinpitelyvammoja, asianosaisten kertomukset olivat ristiriidassa keskenään ja sosiaaliviranomaisen mukaan 4-vuotiasta ei voida puhuttaa riittävän luotettavasti.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että esitutkinnassa tähän mennessä saadusta selvityksestä ei ole pääteltävissä, että epäiltyyn pahoinpitelyyn liittyisi sellaisia seikkoja, joiden nojalla epäiltyä rikosta tultaisiin pitämään sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen lajissaan vähäisenä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi lisäksi, että esitutkintalain mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkinta lopetetaan muun muassa silloin, kun jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että hän tulisi jättämään syytteen nostamatta näytön riittämättömyyden vuoksi. Esitutkinta voidaan lopettaa näytön puuttumiseen nojaavalla rajoittamispäätöksellä vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisänäytön saamisen tulee silloin olla tiedossa olevien seikkojen perusteella arvioituna varsin epätodennäköistä ja käytännössä lisänäytön hankkimisyritysten myös suuritöistä. Silloin myös säännöksen taustalla vaikuttava prosessitaloudellisuus puoltaa sen soveltamista. Prosessitaloudellinen vaikutus on sitä vahvempi mitä vähäisemmästä rikosepäilystä on kysymys.

Lääkärinlausunto tuki pahoinpitelyepäilyä, vaikkei lääkäri ollut todennut lapsessa ulkonaisia vammoja. Rikosilmoituksessa oli yksilöity henkilöitä, joiden kuullen lapsi olisi kertonut itseensä kohdistuneesta ruumiillisesta kurituksesta. Useammat henkilöt olisivat myös todenneet lapsessa vammoja. Asianosaisia tai todistajia ei oltu kuulusteltu esitutkinnassa. Esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella ei voitu tehdä päätelmää, että syytteen nostamiseksi vaadittavan lisänäytön saaminen asiassa olisi varsin epätodennäköistä ja käytännössä myös suuritöistä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi, että esitutkinta oli suoritettava loppuun. Apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi ratkaisunsa kihlakunnansyyttäjän tietoon katsoen kuitenkin, ettei kihlakunnansyyttäjä ollut ylittänyt harkintavaltaansa.

Ratkaisu