Annettu 27.8.2007, dnro 252/21/07
päilty oli kuljettanut kuorma-auton ja puoliperävaunun muodostamaa ajoneuvoyhdistelmää lähestyen risteysaluetta. Pyörätieltä ajoradalle tullut 10-vuotias pyöräilijä oli jäänyt ajorataa ylittävän suojatien kohdalle puoliperävaunun alle ja kuollut. Alueella oli voimassa nopeusrajoitus 50 km/h. Kihlakunnansyyttäjä jätti autoilijan syyttämättä epäillystä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Syyttäjän perusteluiden mukaan pyöräilijä oli väistämisvelvollinen eikä autoilijan ylinopeus 57km/h ollut syynä onnettomuuteen. Perävaunussa ei ollut vaadittavia sivusuojuksia. Se oli kuitenkin hyväksytty katsastuksessa. Kihlakunnansyyttäjän mukaan kuljettajalla oli ollut oikeus luottaa siihen, että juuri katsastettu ajoneuvo oli säännösten mukainen. Häneltä oli siten puuttunut epäillyn rikoksen edellyttämä tuottamus.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksen mukaan autoilija oli risteystä lähestyessään laiminlyönyt noudattaa tieliikennelain 14 §:n 1 momentin edellyttämää erityistä varovaisuutta. Pyöräilijä oli kuitenkin tullut yllättäen ja kovaa vauhtia pyörätieltä ajoradalle. Autoilija ollut jo varsin lähellä suojatietä siinä vaiheessa, kun hän oli voinut havaita pyöräilijän. Riittävää näyttöä ei ollut siitä, että autoilija olisi olennaisesti alhaisempaa nopeutta käyttämällä ja muutoinkin noudattamalla risteyksessä tieliikennelain edellyttämää erityistä varovaisuutta todennäköisesti kyennyt välttämään törmäyksen.
Epäillyn kuljettama ajoneuvoyhdistelmä ei ollut sivusuojusten puuttumisen vuoksi ajoneuvolain voimassa olleiden säännösten mukainen. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan kuljettajan erehtyminen lain sisällöstä oli tässä tapauksessa anteeksiannettavaa eikä hänen menettelyynsä sivusuojusten puuttumisen vuoksi voitu kohdistaa syyllisyysmoitetta. Lisäksi epäselväksi oli jäänyt, olisiko sivusuoja estänyt pyöräilijän kuoleman.
Oikeudenkäynnillä ei olisi saatavissa asiaan olennaista uutta selvitystä. Kuolemantuottamuksen osalta tuomiota oli pidettävä siinä määrin epätodennäköisenä, ettei sitä koskeva syyte perustuisi todennäköisiin syihin. Syytettä kuolemantuottamuksesta ei määrätty nostettavaksi.
Apulaisvaltakunnan syyttäjän mukaan epäilty oli todennäköisesti syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Koska oikeudenkäyntiä ja rangaistusta oli kuitenkin pidettävä kohtuuttomana huomioiden aiemmin tehty syyttämättäjättämispäätös sekä syyteoikeuden vanhentumisajan läheisyys ja koska tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei muuta vaatinut, syytettä myöskään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ei määrätty nostettavaksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota tieliikennelain 14 §:n 1 momentin säännöksiin.
