Valikko

Poliisin tekemäksi epäilty rikos, tutkinnanjohtajan päätöksen perusteleminen

Syyttäjälaitos 24.9.2013 9.43
Uutinen

Annettu 4.6.2007, dnro 16/21/07

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota syyttäjän velvollisuuteen tutkinnanjohtajana perustella esitutkintapäätökset asianmukaisesti.

Kihlakunnansyyttäjä ei ollut käyttänyt väärin poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan harkintavaltaa, kun hän oli päätynyt siihen johtopäätökseen, ettei ollut syytä epäillä poliisimiesten syyllistyneen rikokseen asiassa. Ratkaisut eivät kuitenkaan olleet asianmukaisesti perusteltuja. Päätöksistä eivät käyneet ilmi ne säännökset, joiden perusteella tapahtumaa oli arvioitu, eivätkä ne säännöksiä vastaavat tapahtumatiedot, joiden toteutumista päätöksessä olisi tullut arvioida. Päätöksistä ei myöskään ilmennyt, millä perusteella oli arvioitu asiassa esitettyä riidanalaista todistusaineistoa. Ratkaisuista ei käynyt ilmi, miksi asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.

Oikeus saada perusteltu päätös kuuluu perustuslaissa mainittuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeisiin. Asianosaisilla on oikeus tietää, miksi esitutkintaa ei asiassa toimiteta. Poliisin ampuma-aseen käytölle on asetettu tiukat edellytykset. Poliisin luodista haavoittuneella henkilöllä on oikeus saada perusteltu päätös siitä, miksei poliisin suorittaman ampumisen johdosta toimiteta esitutkintaa. Päätöksen perustelut mahdollistavat lisäksi ratkaisujen ulkoisen kontrolloitavuuden. Niillä on myös merkitystä ratkaisijan oman itsekontrollin kannalta, sillä ratkaisija joutuu perusteluja kirjoittaessaan pohtimaan päätöksensä oikeudellista kestävyyttä. Perusteluilla on merkitystä myös viranomaisen toimintaa kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta. Erityisesti tämä korostuu poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten kohdalla, joiden tutkinnan johto on säädetty syyttäjille yleisön esitutkinnan puolueettomuutta kohtaan tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi.

Ratkaisu