Annettu 7.5.2008, dnro 150/41/07
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kiinnittänyt kihlakunnansyyttäjän vakavaa huomiota lainmukaiseen menettelyyn alaikäisen puhevallan käytössä sekä syyttäjän toimintaan rangaistusmääräysmenettelyssä erityisesti rangaistusvaatimuksen vastustamista ja mahdollista vastustamisen peruuttamista koskevissa tilanteissa. Alaikäisen syylliseksi epäillyn huoltajat olivat syyttäjän ilmoittamassa määräajassa vastustaneet poikansa saamaa rangaistusvaatimusta ja syyttäjä oli määrännyt asiassa toimitettavaksi esitutkinnan. Koska vastustamista olivat halunneet vain vanhemmat, syyttäjä oli katsonut, ettei rangaistusvaatimusta ollut pätevästi vastustettu. Joka tapauksessa pojan
äiti oli syyttäjän mielestä peruuttanut vastustamisen puhelimitse. Syyttäjä oli laatinut päätöksen rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisestä ja vahvistanut alkuperäisen ns. poliisialoitteisen rangaistusvaatimuksen rangaistusmääräykseksi.
Molemmat vanhemmat olivat määräajassa vastustaneet pojalleen tiedoksiannettua rangaistusvaatimusta. Heillä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2 §:n mukaan olevan rinnakkaisen puhevallan vuoksi vastustaminen oli ollut lainmukainen.
Rangaistusmääräystä ei saa antaa, jos rangaistusvaatimusta on vastustettu. Vastustaminen tarkoittaa sitä, että epäilty haluaa käyttää hänellä olevaa oikeuttaan oikeudenkäyntiin. Epäilty oli esitutkinnassa edelleen osittain kiistänyt syyllisyytensä eikä hän ollut uudestaan luopunut oikeudestaan oikeudenkäyntiin. Kihlakunnansyyttäjän olisi tullut saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sen sijaan hän oli virheellisesti tehnyt päätöksen rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisestä.
Rangaistusmääräysmenettelystä annetussa laissa ei ole säännöksiä rangaistusvaatimuksen vastustamisen peruuttamisesta eikä kysymystä ei ole käsitelty myöskään lain esitöissä, joten sellaisen menettelyn oikeusvaikutukset ovat epäselvät. Koska mahdollisuus vastustamisen peruuttamiseen perustuu ainoastaan vakiintuneeseen syyttäjäkäytäntöön, se on aina tehtävä kirjallisesti ja yksilöidysti. Asiassa esitetty selvitys kokonaisuutena huomioon ottaen apulaisvaltakunnansyyttäjä on katsonut, etteivät epäilty tai hänen huoltajansa olleet peruuttaneet vastustamistaan.
Päätös rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisestä eli ns. syyttäjäaloitteinen rangaistusvaatimus tarkoittaa, että tehtyään normaalin syyteharkinnan syyttäjä pyytää poliisia tiedoksiantamaan ilmoittamansa sisältöisen rangaistusvaatimuksen. Sillä päätöksellä ei ole mahdollista antaa rangaistusmääräystä alun perin poliisialoitteisesta rangaistusvaatimuksesta, vaikka vastustamisen peruuttaminen olisikin ollut asianmukainen. (150/41/07)
