Valikko

Raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, näytön arviointi

Syyttäjälaitos 3.9.2013 14.04
Uutinen

Annettu 13.11.2009, dnro 356/21/09

Esitutkinnassa mieshenkilön epäiltiin väkivaltaa käyttämällä pakottaneen asianomistajan kanssaan sukupuoliyhteyteen. Asianosaiset olivat tavanneet toisensa ravintolassa ja illan päätteeksi menneet epäillyn hotellihuoneeseen. Asianomistajan mukaan epäilty oli kaatanut hänet sängylle, riisunut väkisin ja tullut polvilleen hänen rintansa päälle sekä avannut hänen jalkansa väkisin ja ranteista kiinnipitämällä suorittanut yhdynnän.

Kihlakunnansyyttäjä jätti epäilyn syyttämättä pakottamisesta sukupuoliyhteyteen riittävän näytön puuttumisen vuoksi. Syyttäjän mukaan ainoa tosiasiallinen näyttö väitetystä yhdynnästä ja siihen pakottamisesta oli asianomistajan oma kertomus, jonka luotettavuutta heikensi asianomistajan päihtymys tapahtumahetkellä. Epäillyn kiistäessä teon esitutkinnassa saatua näyttöä ei voitu pitää riittävänä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä arvioi näyttöä toisin sekä suoritutti lisätutkinta todistajan kuulemiseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan asianomistajan kertomusta ei ollut syytä epäillä ja sitä oli pidettävä epäillyn kertomusta uskottavampana. Asianomistajan kertomuksen sekä sen uskottavuutta tukevien esitutkinnasta ilmenevien seikkojen ja todistajalausumien perusteella oli todennäköistä, että epäilty oli väkivalloin pakottanut asianomistajan kanssaan sukupuoliyhteyteen. Lisäksi oikeudenkäynnillä voitiin olettaa saatavan asiaan lisäselvitystä.

Epäillyn käyttämä väkivalta ei ole ollut vähäistä eikä raiskaukseen liittynyt muitakaan seikkoja, joiden vuoksi rikosta olisi kokonaisuutena arvostellen pidettävä lieventävien asianhaarojen vallitessa tehtynä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi nostettavaksi syytteen raiskauksesta epäiltyä vastaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan epäillyn syyllisyyttä tukeva näyttö huomioiden asian käsitteleminen oikeudessa olisi ollut perusteltua ilman nyt hankittua lisäselvitystäkin. Näytön ollessa kuitenkin tietyllä tavoin ristiriitainen, kihlakunnansyyttäjä ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa jättäessään syytteen nostamatta. Asia ei tältä osin antanut aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin.

Ratkaisu