Hyppää sisältöön

Ratsastaminen, kevyen liikenteen väylä, liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 23.9.2013 17.13
Uutinen

Annettu 14.7.2008, dnro 202/21/08

Valtionsyyttäjä on apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisena suorittanut uuden syyteharkinnan asiassa, jossa kihlakunnansyyttäjä oli katsonut, ettei ollut todennäköisiä syitä epäillä ratsastajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Asiassa oli kysymys ratsastusta koskevien tieliikennelain ja -asetuksensäännösten soveltamisesta. Henkilö A oli käyttänyt yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi liikennemerkillä osoitettua kevyen liikenteen väylää ratsastamiseen. Väylällä ratsastaminen oli osaltaan myötävaikuttanut onnettomuuteen, jossa väylää rullasuksihiihtoon käyttänyt henkilö B loukkaantui.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen totesi, että ratsastaminen kevyen liikenteen väylällä on sallittu ainoastaan, jos tieliikennelain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut erityiset syyt siihen pakottavat tai, jos oikeus siihen on osoitettu erityisellä liikennemerkillä. Koska pakottavia syitä ei ollut ja koska rullasuksihiihtäjä oli loukkaantunut, katsoi apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen ratsastajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Ratsastajan syyllisyyteen ja teon haitallisuuteen alentavasti vaikuttaneiden seikkojen johdosta apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen jätti syytteen vähäisyysperusteella kuitenkin nostamatta.

Ratkaisu