Annettu 16.6.2014, dnro 231/21/13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kiinnittänyt kihlakunnansyyttäjän huomiota niihin perusteisiin, joiden johdosta syyttäjä saa hänelle siirretyssä asiassa peruuttaa toisen syyttäjän valituksen käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.
Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajat rangaistukseen syyttäjän esittämän vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti törkeästä pahoinpitelystä. Syyttäjä haki muutosta valittamalla käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaati vastaajien tuomitsemista rangaistukseen ensisijaisen syytteen mukaisesti tapon yrityksestä. Syyttäjän siirryttyä toiseen syyttäjänvirastoon oli hänen tilalleen tullut syyttäjä peruuttanut valituksen.
Ratkaisussaan apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, ettei laissa ole nimenomaisesti säädetty siitä, millä perusteilla syyttäjä voi peruuttaa valituksen. Ei myöskään siitä, millä perusteilla asian siirryttyä toiselle syyttäjälle, tämä voi hovioikeudessa muuttaa aiempia toisen syyttäjän asiassa tekemiä päätöksiä. ROL 1 luvun 11 §:n 1 momentista ja 12 §:n 1 momentista johdettavan periaatteen mukaan on kuitenkin selvää, että syyttäjäntoiminnassa täytyy säilyttää tietty vakaus.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei syyttäjän tule peruuttaa hovioikeudelle tekemäänsä valitusta, ellei peruuttamiselle ole ilmennyt riittävän painavia syitä. Tämä koskee myös tilannetta, jossa syyttäjä on vaihtunut. Uudella syyttäjällä ei ole laajempaa toimivaltaa valituksen peruuttamiselle.
