Valikko

Syyttäjän vastuu riittävästä esitutkinnasta, syyteharkinnan laajuus

Syyttäjälaitos 9.9.2013 13.43
Uutinen

Annettu 26.8.2009, dnro 262/21/09

Tutkintapyynnössä kirjanpitorikosepäily oli ollut keskeinen rikosepäily. Tutkintapyynnössä tarkoitettua epäiltyä kirjanpitorikosta oli käsitelty esitutkintapöytäkirjan liiteasiakirjoissa ja todistajien kuulusteluissa. Esitutkinnassa ei kuitenkaan ollut tutkittu kirjanpitorikosta niin, että syyttäjä olisi voinut suorittaa syyteharkinnan sen osalta. Esitutkinta-asiakirjoista ei käynyt ilmi, miksi epäiltyä kirjanpitorikosta koskevaa asiaa ei ollut tutkittu ja saatettu syyteharkintaan. Kihlakunnansyyttäjä oli suorittanut syyteharkinnan epäillyn tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Tuossa syyteharkinnassa ei ollut käsitelty yksityiskohtaisesti tutkintapyynnössä tarkoitettuja kirjanpidon puutteita.

Kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttämättäjättäminen oli perustunut kahden henkilön osalta rikoksen vähäisyyteen ja kolmen henkilön osalta riittämättömään näyttöön. Syyksi lukevissa syyttämättäjättämispäätöksissä oli todettu, että vastaajat olivat laiminlyöneet riittävällä tavalla valvoa, että eräistä tuloista pidettävä kirjanpito on säännöstenmukaista. Poliisi ei ollut tehnyt päätöstä epäillyn kirjanpitorikoksen osalta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi kihlakunnansyyttäjän tietoon käsityksen, että hänen olisi syyteharkintaa suorittaessaan tullut huolehtia siitä, että esitutkinta asiassa olisi suoritettu myös tutkintapyynnössä tarkoitetun epäillyn kirjanpitorikoksen osalta ja että asiassa olisi tehty asianmukainen päätös myös siltä osin. Mikäli poliisin ja syyttäjän välisessä esitutkintayhteistyössä olisi päädytty siihen, ettei esitutkintaa kirjanpitorikoksen osalta ole aihetta suorittaa, olisi tästäkin tullut tehdä perusteltu ratkaisu.

Ratkaisu