Annettu 2.1.2020, dnro 164/21/19
Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi törkeästä maksuvälinepetoksesta.
Kihlakunnansyyttäjä oli päätynyt asiassa ei näyttöä -perusteella syyttämättäjättämispäätökseen. Syyttäjä totesi päätöksessään, että luvattomasta pankkikortin käytöstä epäilty henkilö oli kertonut tehneensä rahanostot, joiden määrä oli reilun kolmen kuukauden aikana yhteensä 13 800 euroa, asianomistajan pyynnöstä ja tämän tarpeisiin.
Asianomistaja oli kuollut ennen esitutkinnan alkamista, joten hänen kertomustaan tapahtumista ei ole ollut käytössä.
Asianomistajan kuolinpesän osakkaat kantelivat syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjän toimistoon.
Uudessa syyteharkinnassa näytön arvioinnissa kiinnitettiin huomiota pankkikortilla tapahtuneiden rahanostojen huomattavaan kasvuun sen jälkeen, kun rikoksesta epäilty oli saanut asianomistajan pankkikortin ja sen tunnusluvun käyttöönsä. Määrää verrattiin asianomistajan aikaisempiin kuukausittaisiin elinkustannuksiin ja kulutukseen päätyen siihen, ettei nostetun rahan määrä voi selittyä rikoksesta epäillyn väittämällä tavalla elintarvikkeiden, alkoholin ja kulutustarvikkeiden ostamisella. Tässä arvioinnissa otettiin huomioon myös asianomistajan heikko terveydentila hänen viimeisten elinkuukausiensa aikana.
Kihlakunnansyyttäjä ei ollut kuitenkaan ylittänyt harkintavaltaansa päätyessään asiassa syyttämättäjättämispäätökseen.
