Valikko

Törkeä veropetos, liiketoimintakielto, ne bis in idem, syyteoikeus

Syyttäjälaitos 27.8.2013 14.27
Uutinen

Annettu 9.3.2011, dnro 373/21/10

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen suoritti uuden harkinnan syyteoikeuden osalta ja totesi, että kihlakunnansyyttäjä oli virheellisesti jättänyt epäillyn törkeän veropetoksen syyteharkinnan suorittamatta syyteoikeuden puuttumisen vuoksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen katsoi syyteoikeuden olevan olemassa, kumosi kihlakunnansyyttäjän ratkaisun sekä palautti rikosasian syyteharkintaan ja liiketoimintakieltoharkintaan toimivaltaiselle kihlakunnansyyttäjälle.

Kihlakunnansyyttäjä oli vastoin korkeimman oikeuden 29.06.2010 antamien ratkaisujen (KKO:2010:45 ja 46) oikeusohjeita katsonut, että verottajan antamat ansiotuloihin liittyvät rangaistusluonteiset veronkorotukset verovuosille 2004 - 2007 välittömästi estivät saman asian käsittelyn rikosprosessissa (ne bis in idem -kielto).

Kihlakunnansyyttäjä ei ollut päätöksessään lainkaan käsitellyt harkinnassaan olleita liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksiä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen totesi, että korkein oikeus oli ratkaisuissaan todennut, että vain veronkorotuksen lopullisuus estää samaa asiaa koskevan veropetossyytteen käsittelyn. Kyseisessä asiassa verovuoteen 2005 liittyneeseen jälkiverotuspäätökseen voi hakea muutosta 31.12.2011 asti ja muihin verovuosiin myöhemmin.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen kiinnitti kihlakunnansyyttäjän erityistä huomiota korkeimman oikeuden ennakkopäätösten huomioimiseen.

Lisäksi kihlakunnansyyttäjän huomiota kiinnitettiin liiketoimintakiellon luonteeseen elinkeino-oikeudellisena turvaamistoimena ja sen suojeluobjekteihin sekä sen määräämisen edellytyksiin, joita kihlakunnansyyttäjän olisi tullut arvioida.

Ratkaisu