Valikko

Velallisen epärehellisyys, oikeudellinen arviointi

Syyttäjälaitos 23.9.2013 16.12
Uutinen

Annettu 5.12.2008, dnro 86/21/08

Apulaisvaltakunnansyyttäjä otti velkojan tekemän kantelun nojalla uuteen syyteharkintaan asian, jossa kihlakunnansyyttäjä oli jättänyt osakeyhtiön edustajat syyttämättä epäillystä velallisen epärehellisyydestä. Osakeyhtiön tosiasiallisena edustajana toiminut henkilö oli nostanut yhtiön tilille tulleet varat ilman tarkempaa selvitystä niiden käytöstä. Hänen puolisonsa oli yhtiön ainoa hallituksen jäsen.

Kirjanpidon laiminlyönnin vuoksi asiassa ei ollut tarkempaa selvitystä siitä, mikä osuus nostetuista varoista oli käytetty yhtiön kuluihin ja mikä oli mennyt yksityiskäyttöön. Kihlakunnansyyttäjä jätti tosiasiallisen toimijan syyttämättä sanotun yksityiskäytön määrää koskevan epävarmuuden vuoksi ja hallituksen jäsenen sen vuoksi, ettei hän ollut osallistunut nostoihin. Kihlakunnansyyttäjä nosti syytteen vain kirjanpitorikoksesta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että ennakkoratkaisujen KKO 2005:68 ja 2005:119 mukaan laittoman varojen jaon muodostavat nostot täyttävät velallisen epärehellisyyden silloinkin, kun ne kirjataan osakaslainaksi ja yhtiön hyväksi on tehty niitä vastaavasti työtä.

Yhtiön edustajat eivät voineet hyötyä kirjanpidon laiminlyönnistään niin, ettei syyteharkinnassa edes yritettäisi arvioida sitä määrää, joka nostoista oli mennyt yksityiskäyttöön. Nostojen lainvastaisuus oli kirjanpidon laiminlyönnin vuoksi riidatonta. Yhtiön hallituksen jäsen ei puolestaan voinut vapautua rikosoikeudellisesta, yhtiön varainkäytön valvontavelvollisuuteen perustuvasta, vastuustaan sen nojalla, ettei ollut itse nostanut varoja.

Uudessa syyteharkinnassa ilman hyväksyttävää syytä nostettujen varojen määräksi arvioitiin puolet yhtiön tililtä nostetuista varoista. Asiassa annettiin tätä koskeva syytemääräys.

Ratkaisu