Valikko

Virkasalaisuuden rikkominen, sananvapaus, valtakunnansyyttäjän yksinomainen syyteoikeus

Syyttäjälaitos 27.8.2013 14.10
Uutinen

Annettu 26.5.2011, dnro 126/21/11

Kunnan internet-sivuilla julkaistun perusturvalautakunnan kokouspöytäkirjan oli epäilty sisältäneen asianomistajan perhe-elämään liittyviä virnaomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla salassapidettäviä henkilön yksityiselämään kuuluvia tietoja. Pöytäkirjan mukaan asianomistajan oikaisuvaatimus jätettiin tutkimatta, koska asianomistaja ei ollut asianosainen eikä kunnan jäsen. Asianomistaja ei ollut esittänyt äitinsä valtakirjaa ja hänet oli vasta oikaisuvaatimuksen päätyttyä määrätty äitinsä edunvalvojaksi.

Kihlakunnansyyttäjä jätti epäillyt syyttämättä virkasalaisuuden ja tuottamuksellisen virkasalaisuuden rikkomisesta sekä salassapitorikoksesta, koska riittävää näyttöä ei ollut siitä, että epäillyt olisivat menetelleet asiassa tahallisesti tai edes tuottamuksellisesti.

Kihlakunnansyyttäjän mukana edunvalvontamääräyksen salassapidettävä luonne ja sen julkaiseminen kunnan internet- sivuilla olivat tulkinnanvaraisia ja epäyhtenäisen käytännön kohteena olevia kysymyksiä, joissa toisaalta lähtökohtana oli julkisuusperiaate.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä otti epäillyt virallisen syytteen alaiset virkasalaisuuden ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkomiset syyteharkintaansa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 24 §:n 1 momentin nojalla yksinomaiseen ratkaisuvaltaansa kuuluvina rikosasioina.

.Apulaisvaltakunnansyyttäjän totesi päätöksessään, että holhoustoimilain 67 §:n 1 mukaan jokaisella on oikeus saada holhousasioiden rekisteristä tieto siitä, onko tietty henkilö edunvalvonnassa, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja, mikä on edunvalvojan tehtävä sekä onko ja millä tavoin henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu. Henkilötunnuksen saa kuitenkin luovuttaa vain sille, joka tarvitsee sitä etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.

Holhoustoimilaki on erityislaki suhteessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun yleislakiin ja tulee siten edunvalvontaa koskevan tiedon osalta sovellettavaksi.

Koska kyseisen säännöksen perusteella tieto siitä, että asianomistaja oli määrätty äitinsä edunvalvojaksi ei ollut salassapidettävää tietoa, sen paljastaminen ei apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan täyttänyt epäillyn virkasalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 32 kohdan mukaan salassapidettäviä asiakirjoja ovat muun ohessa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön henkilön elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Säännöksen tarkoituksena on suojata henkilön yksityiselämää, joka voidaan toteuttaa vain säätämällä yksilön omaan elinpiiriin kuuluvat tiedot salassa pidettäviksi. Perhe-elämää koskevilla tiedoilla tarkoitetaan erityisesti tietoja yhteisessä taloudessa elävien välisistä suhteista.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan kyseisessä säännöksessä perhe-elämällä tarkoitetaan lähinnä perheen elinoloja ja tapoja eikä asianomistajan sukulaisuussuhdetta kuvaava tieto sellaisenaan ollut säännöksen tarkoittama salassapidettävä tieto. Kyseisen säännöksen sanamuoto oli joka tapauksessa siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei sukulaisuussuhdetta koskevan tiedon paljastaminen täytä epäillyn virkasalaisuuden tai tuottamuksellisen virkasalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä.

Kihlakunnansyyttäjän huomiota kiinnitettiin kyseiseen sanavapauslain säännöksen soveltamiseen. Muilta osin asia ei antanut aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin.

Ratkaisu