Annettu 23.4.2010, dnro 267/21/08
Kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt ei näyttöä -perusteella syyttämättäjättämispäätöksen ympäristön turmelemisrikosta koskevassa asiassa. Yhtiö oli kuljettanut purkujätettä meluvallin täytteeksi ilman vaadittavaa ympäristölupaa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että sekä projektipäällikkö että työmaapäällikkö olivat olleet tehtäviensä ja ammattitaitonsa perusteella velvollisia olemaan selvillä vaadittavista luvista ja niiden voimassaolosta. Koska purkujäte sisälsi osittain ympäristölle haitallisia aineita, oli menettely omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi päätöksessään sekä projektipäällikön että työmaapäällikön syyllistyneen menettelyllään rikoslain 48 luvun 1 §:n mukaiseen ympäristön turmelemiseen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kuitenkin katsoi, että ottaen huomioon yhtiön tekemät puhdistustoimenpiteet ja ettei epäillyillä ilmeisesti ollut tarkoitusta salata asiaa, ei ollut enää myöskään asian pitkän käsittelyn johdosta tarkoituksenmukaista nostaa syytettä. Kantelu ei aiheuttanut muita toimenpiteitä kuin, että apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi käsityksensä asiasta kihlakunnansyyttäjän tietoon.
