VKS:2015:3 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

YLEINEN OHJE
VKS:2015:3
Dnro 19/31/14
12.2.2015
Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2010:2, dnro 17/31/10

1 Sotilasoikeudenkäyntiasiat ja niihin liittyvät keskeiset säännökset

Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat rikoslain 45 luvussa tarkoitetut sotilasrikokset ja sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä tässä lainkohdassa mainitut useat toisaalla rikoslaissa säädetyt rikokset.

Sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävien rikosten esitutkintaan, syyteharkintaan ja syyttämiseen sekä tuomioistuinkäsittelyyn liittyvät toimivalta- ja menettelysäännökset poikkeavat monin tavoin muita rikoksia koskevasta sääntelystä. Sen vuoksi on myös muiden kuin sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrättyjen syyttäjien osattava tunnistaa sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltäviksi säädetyt rikokset.

Kaikkien syyttäjien on osaltaan huolehdittava siitä, etteivät sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävät rikokset jää huomioon ottamatta tavanomaisten rikosten esitutkinnan ja käsittelyn yhteydessä taikka joudu virheellisesti tavanomaisia rikoksia koskevassa järjestyksessä käsiteltäviksi.

Tässä ohjeessa viitataan seuraaviin säädöksiin:

Rikoslaki
Laki syyttäjälaitoksesta (439/2011)
Esitutkintalaki (805/2011)
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997)
Sotilasoikeudenkäyntilaki (326/1983)
Sotilasoikeudenkäyntiasetus (964/1983)
Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa (255/2014)
Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä tuomioistuimista (327/1983)
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006)

2 Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjät ja tuomioistuimet

Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä noudattaen lisäksi, mitä sotilasoikeudenkäyntilaissa erikseen säädetään.

Kaikki yleiset alioikeudet eivät ole toimivaltaisia käsittelemään sotilasasioita. Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista säädetään erikseen lailla. Muutoksenhakutuomioistuimena niiden päätöksistä on Helsingin hovioikeus.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa tarkoitetun kriisinhallintaoperaation palvelusalueella tehtyjä sotilasrikoksia kokevat sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeudessa.

Jos sotilasrikosasian vastaajana on joukko-osaston komentaja tai vähintään majurin arvoinen upseeri taikka vähintään majurin virkaa vastaavassa muussa sotilasvirassa palveleva henkilö, asian käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus. Muutoksenhakutuomioistuimena näissä asioissa on korkein oikeus. Valituslupaa ei tarvita.

Käräjäoikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjänä voi toimia vain valtakunnansyyttäjän tähän tehtävään määräämä kihlakunnansyyttäjä tai valtionsyyttäjä (sotilasoikeudenkäyntilaki 4 §). Hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjänä voi toimia valtionsyyttäjä tai valtakunnansyyttäjän määräyksestä sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty kihlakunnansyyttäjä (sotilasoikeudenkäyntilaki 4 §, laki syyttäjälaitoksesta 12 § 2).

Valtakunnansyyttäjänvirastossa pidetään luetteloa sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätyistä syyttäjistä.

Valtakunnansyyttäjän sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjiksi määräämillä syyttäjillä on näissä asioissa toimivalta koko maassa.

Sotilasoikeudenkäyntiasia voidaan sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä käsitellä samassa oikeudenkäynnissä tavanomaisen rikosasian kanssa (yhdessä käsitteleminen). Yhdessä käsitteleminen on eräissä tapauksissa mahdollista myös normaalikokoonpanossa olevassa käräjäoikeudessa sekä muissakin kuin edellä mainitussa laissa määrätyissä käräjäoikeuksissa. Sotilasoikeudenkäyntilain 8 § sisältää myös säännöksiä yhdessä käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä.

Koska yhdessä muun rikosasian kanssa käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian hoitaminen edellyttää syyttäjältä yhtäläistä erityisasiantuntemusta kuin muutkin sotilasoikeudenkäyntiasiat, tulee myös yhdessä käsiteltävien asioiden syyttäjänä olla sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä.

Sotilasasioiden syyttäjän, joka harkitsee sotilasoikeudenkäyntiasian ja tavallisen rikosasian yhdistämistä normaalikokoonpanossa toimivan käräjäoikeuden käsiteltäväksi, tulee yhdessä käsittelemisen tarkoituksenmukaisuutta arvioidessaan ottaa huomioon sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:ssä mainittujen prosessiekonomiaan liittyvien seikkojen lisäksi myös seuraavat seikat:

Tuomioistuimella on sotilasasiassa samanlainen erityisasiantuntemuksen tarve kuin syyttäjällä. Sotilasoikeudenkäyntiasioissa tämä ei toimivaltaisten käräjäoikeuksien osalta yleensä aiheuta vaikeuksia, koska niissä voi siviilikokoonpanoonkin kuulua sotilasoikeudenkäyntiasioihin perehtynyt tuomari. Sen sijaan muissa käräjäoikeuksissa ei sotilasasioiden asiantuntemusta yleensä ole.

Käräjäoikeuden yhdistetyssä asiassa normaalikokoonpanossa antamaan tuomioon haetaan muutosta tavalliseen tapaan kysymyksessä olevan hovioikeuspiirin hovioikeudelta. Näin ollen ainoastaan Helsingin hovioikeuspiirin valitusasiat käsitellään ylioikeudessa, joka on perehtynyt sotilasasioihin.

Sotilasrikosasioiden syyttäjien tulee pyrkiä siihen, että tavallisten rikosasioiden kanssa käräjäoikeuden normaalikokoonpanossa käsiteltäväksi vietäisiin lähinnä vain sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja "epävarsinaisia" sotilasoikeudenkäyntiasioita ja niitäkin vain siinä tapauksessa, ettei asiassa ole nähtävissä erityisempää sotilasasiantuntemuksen tarvetta.

Rikoslain 45 luvun sotilasrikokset taas tulisi niiden erityislaadun vuoksi käsitellä sotilaskokoonpanossa toimivassa käräjäoikeudessa.

3 Syyttäjän tehtävistä sotilasoikeudenkäyntiasioissa

3.1 Yhteistyö

Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäntehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää sotilasrikosasioihin liittyvien rikos- ja prosessioikeudellisten kysymysten hallitsemisen lisäksi myös riittävää perehtyneisyyttä sotilaallisen toiminnan erityispiirteisiin. Asianmukaisten hyvien yhteistyösuhteiden luominen ja ylläpitäminen oman toimialueen kannalta tärkeimpiin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen viranomaisiin ja yksiköihin on sen vuoksi välttämätöntä.

Sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkinta toimitetaan useimmissa tapauksissa joukko-osastoissa sellaisten sotilashenkilöiden toimesta, joilla on vain suppea koulutus rikostutkintaan. Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjien on sen vuoksi erityisen huolellisesti seurattava ja arvioitava esitutkinnan laatua sekä pyrittävä yhteistyössä sotilasviranomaisten kanssa suoritettavin ohjaus- ja koulutustoimenpitein poistamaan siinä mahdollisesti esiintyviä puutteita.

Esitutkintalain 5 luvun 1 §:ssä säädetty ilmoitusmenettely koskee myös sotilasoikeudenkäyntiasioita.

Yksittäisiä asioita koskevassa esitutkintayhteistyössä on syyttäjien osaltaan huolehdittava siitä, että syyteharkinnan ja mahdollisen pääkäsittelyn edellyttämät seikat tulevat asianmukaisesti selvitettyä.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 35 §:n 2 momentin mukaan sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitava syyttäjä voi määrätä esitutkinnan pääesikunnan toimitettavaksi.

3.2 Päätöksistä ilmoittaminen

Syyttäjän on toimitettava sotilasoikeudenkäyntiasiassa tekemänsä syyttämättäjättämispäätös tiedoksi sille sotilasoikeudenkäyntilain 14 §:ssä tarkoitetulle joukko-osaston komentajalle tai muulle esimiehelle, joka on toimittanut asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Tuomioistuimet ilmoittavat sotilasoikeudenkäyntiasioissa antamistaan päätöksistä viran puolesta asianomaisille sotilasviranomaisille sotilasoikeudenkäyntiasetuksen 9 - 10a §:n nojalla.

3.3 Sotilaskurinpitoasiat

Sotilasrikosasia voidaan tietyin edellytyksin käsitellä sotilaskurinpitomenettelyssä. Sotilaskurinpitomenettely soveltuu erityisesti vähäisiin ja yksinkertaisiin sotilasrikoksiin, joissa on kyse sotilaallisen kurin ja järjestyksen ylläpitämisestä ja sen myötä tarpeesta puuttua asiaan nopeasti.

Syyttäjä ei ole asianosainen sotilaskurinpitoasiassa. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain tultua voimaan 1.5.2014 ei syyttäjä enää ole osallisena myöskään kurinpitovalitusasian käsittelyssä.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 48 §:n 1 momentin mukaan niissä tapauksissa, joissa esitutkinta on suoritettu syyttäjän määräyksestä, kurinpitoesimiehen on ilmoitettava esitutkinnassa tekemästään ratkaisusta syyttäjälle. Ilmoituksen saatuaan syyttäjällä on oikeus ottaa asia syyteharkintaansa, jos asian laatu sitä vaatii tai jos siihen muutoin on erityistä syytä.

Tyypillinen syytteen nostamisharkintaa edellyttävä tilanne on esimerkiksi se, että rikoksesta todennäköisin perustein epäillyn valittajan syyllisyyttä ei kurinpitovalituksessa vedottujen tai muuten esille tulleiden uusien seikkojen valossa voida pitää sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 46 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvänä. Koska rikoksesta epäillyn syyllisyyden selvyys on mainitussa lainkohdassa säädetty kurinpitomenettelyn käyttämisen edellytykseksi, voi syyllisyyden riitauttaminen vaatia kurinpitoasian muuttamista syyteasiaksi ainakin sellaisessa tapauksessa, jossa syyttäjä havaitsee, että syyllisyyden osoittavaa todistelua olisi mahdollista esittää.

Syytteen nostamista on perusteltua harkita myös tilanteessa, jossa syyttäjä havaitsee rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisen edellyttävän sellaisten oikeudellisten lisäperustelujen esittämistä, jotka eivät ilmene käsillä olevista asiakirjoista.

3.4 Kirjallinen menettely

Sotilasoikeudenkäyntiasia voidaan käsitellä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä, mikäli sanotun luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. Kirjallista menettelyä sotilasoikeudenkäyntiasiassa käyttäessään tulee syyttäjän, kuten muissakin kirjallisen menettelyn asioissa, esittää seuraamuskannanottonsa siten, että haastehakemuksessa ilmoitetaan ainakin syytteessä kuvatusta teosta vaadittavan rangaistuksen laji ja vähimmäismäärä.

4 Asioiden jakaminen syyttäjille ja syyttäjäntoiminta

Valtakunnansyyttäjänviraston, pääesikunnan ja rajavartiolaitoksen esikunnan välillä on sovittu, että sotilasviranomaiset toimittavat syyttäjälle tulevat sotilasoikeudenkäyntiasiaa koskevat ilmoitukset sekä esitutkinta-aineiston ensisijaisesti siihen syyttäjänvirastoon, jonka toimialueella olevalle sotilasasioita käsittelevälle käräjäoikeudelle asia kuuluu sotilasoikeudenkäyntilain 5 § 1 momentin säännöksen perusteella ja jossa on sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä.

Sotilasoikeudenkäyntilain 6 §:n tai 7 §:n 2 tai 3 momentin nojalla hovioikeudessa ensimmäisenä asteena käsiteltävien sekä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 29 §:n nojalla Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden osalta toimitetaan edellä tarkoitetut ilmoitukset ja esitutkintapöytäkirjat Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyttäjän määräämistä varten.

Syyttäjänviraston päällikön tulee huolehtia sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäpalveluiden riittävyydestä virastonsa toimialueella sekä tehdä tarvittaessa valtakunnansyyttäjälle esityksiä näitä tehtäviä koskevien syyttäjänmääräyksien antamisesta. Koska sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätyt syyttäjät ovat toimivaltaisia koko maassa, voi syyttäjänvirasto sopia sotilasoikeudenkäyntiasioita koskevien syyttäjäntehtävien tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta myös yhteistyössä toisen syyttäjänviraston kanssa. Pysyvää yhteistoimintaa koskevista sopimuksista on ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Kaikkien sotilasasioiden syyttäjien tulee osaltaan huolehtia siitä, että sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään sotilasoikeudenkäyntilain 5 - 8 §:n säännökset huomioon ottaen tarkoituksenmukaisessa tuomioistuimessa.

Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään tuomioistuimissa kiireellisinä. Tämän vuoksi syyttäjän on huolehdittava siitä, että myös näiden asioiden esitutkinta toimitetaan ja syyteharkinta suoritetaan ilman tarpeetonta viivytystä.

5 Sijaisuudet

Sotilasasioiden syyttäjän ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ensisijaisesti toinen saman syyttäjänviraston sotilasasioiden syyttäjä. Ellei virastossa ole toista sotilasasioiden syyttäjää, toimii sijaisena jonkun muun syyttäjänviraston sotilasasioiden syyttäjä syyttäjänvirastojen keskenään sopimalla tavalla.

6 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin ([email protected]).

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen