VKS:2020:2 Rikosasioiden nopea käsittely


YLEINEN OHJE
VKS:2020:2    
Dnro 3/31/19
22.12.2020

Voimassa 1.1.2021 – TOISTAISEKSI

1. Yleistä    

Rikosasioiden nopea käsittely (jatkossa ’NOTO’) on toiminto, jossa nimetyt syyttäjät käsittelevät keskitetysti tämän ohjeen kohdassa 3 luetellut rikos-asiat. NOTO-syyttäjät nimetään tehtävään määräajaksi ja he hoitavat tehtäväänsä päätoimisesti. 
Toiminto on käytössä kaikilla syyttäjäalueilla paitsi Ahvenanmaan syyttäjäalueella. 

2. Toiminnon tavoitteet 

NOTOn tavoitteena on
- vapauttaa toisten syyttäjien työaikaa muiden rikosasioiden hoitamiseen,
- lisätä NOTO-asioissa tehtävien syyttäjien ratkaisujen yhdenmukaisuutta ja laatua, ja
- parantaa mahdollisuuksia työtaakan tasaamiseen valtakunnallisesti.

3. NOTOn tehtävät

3.1 Käsiteltävät asiaryhmät

NOTOssa käsitellään sellaiset 1) syyteharkinta-asiat ja 2) esitutkinnan rajoittamisesitykset, jotka ovat nopeasti ratkaistavissa ja joiden ratkaiseminen ei vaadi syyttäjältä aineistoon tutustumisen lisäksi mainittavaa oikeudellista pohdintaa taikka erityisosaamista. 

NOTOn tehtäviin kuuluvat kaikki näiden asioiden syyttäjäntehtävät, myös esitutkintayhteistyön tekeminen, syyttäjähaasteiden antaminen virastoaika-na ja istuntojen hoitaminen. 

Mikäli tarkoituksenmukaisuussyyt sitä edellyttävät, voidaan NOTO-asioiden istuntoja osoittaa ja NOTOon kuuluvia syyteharkinta-/rajoittamisasioita siirtää myös muiden kuin NOTO-syyttäjien hoidettaviksi Syyttäjälaitoksesta annetun lain (jatkossa ’syyttäjälaitoslaki’) 21 §:n mukaisesti. 
Istuntojen siirtämistä käsitellään tarkemmin tämän ohjeen kohdissa 5.2.4, 5.2.5 ja 5.3.1. NOTOon kuuluvan syyteharkinta-/rajoittamisasian siirtämistä käsitellään ohjeen kohdissa 4.1, 5.2.3 - 5.2.5 ja 6.2.

NOTOon eivät kuulu muut kuin edellä mainitut asiat. Virastoaikana tapahtuva syyttäjien yleispäivystys muissa kuin NOTO-asioissa hoidetaan NOTOn ulkopuolella. 

3.1.1 Syyteharkinta-asiat    

NOTO-asioissa nostetut syytteet käsitellään tuomioistuimessa joko kirjallisessa menettelyssä tai pääkäsittelyssä. NOTOon kuuluvat myös sellaiset syyteharkinta-asiat, jotka johtavat syyttämättäjättämispäätökseen. 

NOTOon kuuluvassa syyteharkinta-asiassa tulee olla kyse yksittäisestä teosta tai yksinkertaisesta tekokokonaisuudesta. Teko voi olla myös kiistetty, ja ju-tun käsittely tuomioistuimessa voi vaatia vähäistä henkilötodistelua. Esitut-kintapöytäkirjan sivumäärä ei tyypillisesti ylitä noin 20 sivua ja asiassa on yleensä vain yksi rikoksesta epäilty. 
NOTOon kuuluvat asiat eivät ole sidottuja tiettyihin rikosnimikkeisiin, vaan NOTOon tulee ohjata mahdollisimman paljon sinne laatunsa ja laajuutensa puolesta soveltuvia asioita. 
NOTOon kuuluvat syyteharkinta-asiat koskevat ns. päivittäisrikoksia. Erityis-osaamista vaativat asiat tulee ohjata muiden kuin NOTO-syyttäjien käsitel-täviksi. Myös asiat, joissa osapuolena on alle 18-vuotias henkilö, tulee käsi-tellä NOTOn ulkopuolella.
Asioita, joissa epäilty on vangittuna tai matkustuskiellossa, ei tule ohjata NOTOssa käsiteltäväksi. 

3.1.2 Esitutkinnan rajoittamisasiat

Esitutkinnan rajoittamisesitykset ratkaistaan NOTOssa, ellei rajoittamisesitys koske asiaa, joka on jo aiemmin tullut vireille syyttäjäalueelle tehdyllä ennakkoilmoituksella. Silloin rajoittamisesityksen ratkaisee juttuun nimetty syyttäjä. 

Erityisosaamista vaativat rajoittamisasiat tulee ohjata muiden kuin NOTO-syyttäjien käsiteltäviksi. Myös rajoittamisasiat, joissa rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias henkilö, tulee ohjata käsiteltäviksi NOTOn ulkopuolella. Jos asianomistajana on alle 18-vuotias henkilö, voidaan rajoittamisasia käsitellä NOTOssa.  

Esitutkinnan rajoittamismenettelyä käsitellään tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 6.5. ja esitutkinnan rajoittamisesta annetussa valtakunnansyyttäjän yleisessä ohjeessa VKS:2016:5.

3.2 Asian ohjaaminen NOTOon

Esitutkintayhteistyön avulla tulee pyrkiä siihen, että esitutkintaviranomaiset ohjaavat oikeat jutut suoraan NOTOon. Syyttäjäalueiden on syytä laatia esitutkintaviranomaisten käyttöön seulontaohjeet, joiden avulla asioiden ohjaaminen NOTOon on helpompaa. Vaikka NOTOon kuuluvat asiat eivät ole sidottuja tiettyihin rikosnimikkeisiin, voidaan ohjeisiin sisällyttää myös esimerkkiluettelo NOTOon tyypillisimmin soveltuvista rikosnimikkeistä.
Muille kuin NOTO-syyttäjille vahingossa ohjattuja yksittäisiä NOTOon kuuluvia juttuja ei ole tarpeen siirtää NOTOon.

4. NOTO-syyttäjät

4.1 Kokemus ja osaaminen

NOTOssa on erityisesti esitutkinnan rajoittamispäätösten ja muiden toimenpiteistä luopumisratkaisujen osalta kysymys kriminaalipoliittisesti tärkeästä rajanvedosta sen suhteen, eteneekö erittäin merkittävä osa kaikista syyttäjälaitokseen saapuvista rikosepäilyistä edelleen rikosoikeudellisessa menettelyssä, vai rajataanko ne sen ulkopuolelle. NOTOssa ratkaistaneen yli puolet kaikista Syyttäjälaitoksen käsiteltäviksi tulevista rikosasioista. 

Sen vuoksi vaikuttavat NOTO-syyttäjien osaaminen ja ratkaisujen laatu merkittävästi siihen, kuinka asianosaiset kokevat oikeusturvan ja rikosvastuun toteutuvan, sekä yleisen turvallisuudentunteen kehittyvän. NOTOssa myös korostuu toimivan ja laadukkaan esitutkintayhteistyön merkitys.
NOTOssa tulee siksi olla riittävästi kokeneita syyttäjiä. Kaikkein kokemattomimpia syyttäjiä taas ei tule nimetä NOTOon. Heidän harjoittelutehtäväkseen sopii paremmin NOTOn ulkopuolelle jäävien tavanomaisten rikosasioiden hoitaminen. 

Kokemattomimmille syyttäjälle voidaan kuitenkin jakaa koulutustarkoituksessa myös NOTOon sinällään kuuluvia asioita. Ne tulee käsitellä asianmukaisessa ohjauksessa NOTOn ulkopuolella. Kokemattomimmille syyttäjille ei tule kuitenkaan jakaa esitutkinnan rajoittamisasioita, muuten kuin riittävän kokeneen syyttäjän ohjauksessa ratkaistavaksi.

Jos NOTOon soveltuvan asian käsittelyyn liittyy esimerkiksi kielitaitoa koskevia vaatimuksia, joita ei pystytä NOTOssa täyttämään, ohjataan asia käsitel-täväksi NOTOn ulkopuolella. 

4.2 Päätoimisuus    

Jotta NOTO-syyttäjien hoidettaviksi kuuluvat asiat saadaan riittävän hyvin eroteltua muista asioista, ja muita asioita hoitavat syyttäjät samalla vapautettua NOTO-syyttäjille kuuluvien asioiden hoitamisesta, on NOTO-syyttäjien hoidettava tehtäväänsä päätoimisesti. 

NOTO-syyttäjille ei saa tarkoituksellisesti jakaa muita kuin heille kuuluvia kohdassa 3 mainittuja asioita. NOTO-syyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan käsitellä NOTOon vahingossa ohjatun muun jutun, mikäli se ei vaaranna NOTOlle asetettujen tavoitteiden saavuttamista tai pidennä NOTO-juttujen tavoitteena olevaa, kohdassa 5.1 tarkoitettua enimmäiskäsittelyaikaa, ja jos sen siirtäminen pois NOTOsta olisi epätarkoituksenmukaista.

Päätoimisuus toteutuu vain, jos tehtävään nimetyt syyttäjät vapautuvat muiden asioiden hoitamisesta kokonaan riittävän pitkäksi yhtäjaksoiseksi ajaksi. 

NOTOon siirtyvä syyttäjä on vapautettava kaikista hänelle jaetuista rikosasioista toimikauden alkuun mennessä, myös käräjäoikeudessa vireillä olevista jutuista. Jos NOTOon siirtyvällä syyttäjällä on juttu vireillä hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa, voi hän hoitaa jutun syyttäjäntehtävät NOTO-toimikautensa aikana, jos jutun siirtäminen toiselle syyttäjälle olisi selvästi epätarkoituksenmukaista.  
Tuomioistuimelle on ilmoitettava viivytyksettä, kenelle syyttäjälle NOTOon siirtyvän syyttäjän vireille panemat asiat on siirretty, jotta niiden käsittely tuomioistuimessa olisi mahdollisimman sujuvaa. 

4.3 Siirtymävaihe  

NOTOon siirtyvän syyttäjän työpanos tulee jo pidemmän ajan ennen toimikauden alkua kohdistaa vahvasti istuntojen hoitamiseen, sakkomenettelyssä käsiteltävien asioiden ratkaisemiseen ja syyteharkinnan suorittamiseen sellaisissa jutuissa, joissa tulevat istunnot ovat tarkoituksenmukaisesti siirrettävissä muiden syyttäjien hoidettaviksi syyttäjälaitoslain 21 §:n mukaisesti. 
Näin menetellen NOTOon siirtyvältä syyttäjältä jää mahdollisimman vähän työläitä istuntoja muiden syyttäjien hoidettaviksi. 

4.4 Toimikauden pituus    

NOTOlle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että syyttäjän toimikausi NOTOssa on riittävän pitkä. NOTO-syyttäjien tulee hoitaa tehtäväänsä tarpeeksi kauan päätoimisesti ilman muita rasitteita. Heidän on myös ehdittävä hankkia tehtävään hyvä ammattitaito, ja soveltaa sitä käytännössä riittävän pitkään. Riittävän pitkä toimikausi on tärkeää myös toimivan viranomaisyhteistyön kannalta. 

Pidempi toimikausi helpottaa myös syyttäjäalueiden toiminnan kokonaisorganisointia. Liian tiheä tehtäväkierto hankaloittaa siirtymävaiheen juttuja-koa merkittävästi. 
Toimikauden vähimmäispituudeksi suositellaan 1,5 – 2 vuotta. Tiiminvetäjän osalta suositus on 3 vuotta.

5. Juttujen käsittely

5.1 Käsittelyaika    

NOTOssa ratkaistaan suuri määrä rikosasioita, arviolta yli 50 % kaikista Syyttäjälaitoksen jutuista. Jotta juttumäärän hallinta säilyy, on NOTO-asiat ratkaistava joutuisasti. Tavoitteena on, että syyttäjä tekee ratkaisun yhden kuukauden kuluessa jutun saapumisesta Syyttäjälaitoksen tietojärjestelmään. 

Tavoitteena oleva enimmäiskäsittelyaika voi ylittyä, jos se on jutun asianmukaiseen käsittelemiseen liittyvästä syystä välttämätöntä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi sovittelumenettelyn käynnistäminen tai lisätutkinnan suorittaminen.

5.2 Juttujen yhteinen käsittely

5.2.1 Yleistä    

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaamista koskevaa valtakunnansyyttäjän yleistä ohjetta VKS:2015:5 rikosasioiden yhdistämisestä noudatetaan soveltuvin osin myös NOTOssa. 

Samaa rikoksesta epäiltyä/vastaajaa koskevat jutut pyritään yhdistämään normaaliin tapaan siten, että ne saadaan tuomioistuimessa yhteiseen käsittelyyn. Syytteiden käsittelyyn liittyvistä tarkoituksenmukaisuussyistä jutut voidaan käsitellä myös erillisinä. 

Juttujen yhteinen käsittely mahdollistaa yhteisen rangaistuksen määräämisen. Kokonaisrangaistus on silloin usein lievempi, kuin jos jutut käsiteltäisiin erillisinä. Toisaalta yhteinen käsittely voi myös esimerkiksi johtaa vankeusrangaistukseen, vaikka jutuista erillisinä käsiteltyinä tuomittaisiin sakkorangaistukset.

Juttujen yhdistäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehostaa rikosprosessia. Pakkokeinojen käytölle on silloin paremmat mahdollisuudet ja vastaaja voidaan myös haastaa kaikista epäillyistä rikoksista samalla kertaa.   

Juttuja tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää myös syyttäjäalueiden rajojen yli, jos niiden käsittely yhdessä on tarkoituksenmukaista. 
Yhdistetyt jutut voivat muodostaa niin suuria kokonaisuuksia, että niiden käsittely NOTOn ulkopuolella on tarkoituksenmukaista, vaikka jutut yksittäisinä soveltuisivatkin NOTOon.  

5.2.2 Juttujen yhdistäminen esitutkintavaiheessa

Syyttäjäalueiden on pyrittävä esitutkintayhteistyön avulla edistämään saman rikoksesta epäillyn juttujen yhdistämistä jo esitutkintavaiheessa, jotta jutut voidaan toimittaa syyteharkintaan samanaikaisesti yhtenä kokonaisuutena. Juttujen yhdistäminen jo esitutkintavaiheessa parantaa esimerkiksi mahdol-lisuuksia konkurrenssiperusteisten esitutkinnan rajoittamistapausten tunnistamiseen.  

5.2.3 Yhdistäminen syyteharkinnassa olevaan juttuun

Mikäli juttuja ei ole yhdistetty esitutkintavaiheessa, tulee jutut pyrkiä yhdistämään syyteharkintavaiheessa saman syyttäjän käsiteltäväksi, jotta ne saadaan mahdollisimman hyvin ohjattua yhteiseen käsittelyyn tuomioistuimessa. Jos yhdistäminen on syytteiden käsittelyn kannalta epätarkoituksenmukaista, käsitellään jutut erikseen.

Jos NOTOon saapunut juttu tulisi yhdistää muulla kuin NOTO-syyttäjällä syyteharkinnassa olevan jutun kanssa, ohjataan myös NOTOon saapunut juttu tämän syyttäjän käsiteltäväksi. 
Jos on helposti heti nähtävissä, että uusi juttu tulee johtamaan syyttämättäjättämispäätökseen, on juttu tarkoituksenmukaista ratkaista NOTOssa. 

5.2.4 Yhdistäminen tuomioistuimessa vireillä olevaan juttuun

Jos juttuja ei voi syyteharkintavaiheessa yhdistää, koska toisessa jutussa on syyte jo nostettu, tulee NOTOon saapunut uusi juttu pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan toisen jutun kanssa yhteiseen käsittelyyn tuomioistuimessa. Jos yhdistäminen on syytteiden käsittelyn kannalta epätarkoituksenmukaista, käsitellään jutut erikseen.

Jutun syyteharkinta suoritetaan ensisijaisesti NOTOssa. Jos asiassa nostetaan syyte, tehdään tuomioistuimelle toimitettavaan info-lomakkeeseen merkintä vireillä olevasta aiemmasta jutusta. Näin tuomioistuin voi ohjata uuden jutun yhteiseen käsittelyyn. Istunnon hoitaa se syyttäjä, jonka sopimassa istunnossa aiemmin vireille tullut juttu käsitellään. 

Uusi juttu voidaan toissijaisesti ohjata myös istunnon hoitavalle syyttäjälle syyteharkintaan, mikäli syyteharkinnan suorittaminen NOTOssa ei ole tarkoituksenmukaista.
Jos on helposti heti nähtävissä, että uusi juttu tulee johtamaan syyttämättäjättämispäätökseen, on juttu tarkoituksenmukaista ratkaista NOTOssa. 

5.2.5 Jutun siirtäminen käsiteltäväksi toisen tuomioistuimen alueelle

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 luvun 3 §:n mukaan saadaan syyte kaikista saman henkilön rikoksista tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin rikosta koskevan syytteen, jos sillä voidaan nopeuttaa tai helpottaa yhteisen rangaistuksen tuomitsemista, ja asian käsittely siinä katsotaan esitettävään selvitykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden soveliaaksi.

Harkittaessa jutun siirtämistä käsiteltäväksi yhdessä toisen jutun kanssa toiseen tuomioistuimeen, tulee ensin varmistautua siitä, että juttu ehtii yhteiseen käsittelyyn. 

Jos siirrettävä juttu ei ehdi yhteiseen käsittelyyn, ei kyseinen tuomioistuin ole toimivaltainen käsittelemään siirrettävää juttua, ellei toimivallalle löydy muuta ROL 4 luvussa säädettyä perustetta, esimerkiksi syytettävän asuin-paikka. 

5.3 Istunnot    

5.3.1 Istuntojen määrä

Tuomioistuimeen vireille pannut NOTO-syyteasiat ovat syyttäjävapaita rikosasioita, ja periaatteessa kuka tahansa syyttäjä voi hoitaa niitä koskevat istunnot syyttäjälaitoslain 21 §:n mukaisin järjestelyin. 

NOTOn päätavoitteena on kuitenkin muiden syyttäjien työajan vapauttaminen muiden asioiden hoitamiseen. Siksi NOTO-syyttäjien tulee hoitaa valtaosa NOTO-istunnoista. 

Tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on toisaalta myös se, että NOTOon ei sidota liikaa syyttäjäresursseja. Tämän vuoksi voidaan osa NOTO-istunnoista osoittaa tarkoituksenmukaisuussyistä muidenkin syyttäjien hoi-dettaviksi. Tällaisia istuntoja ovat lähinnä notaari-istunnot. Myös pitkät välimatkat saattavat olla peruste sille, että NOTO-istuntoja hoitavat osittain myös muut syyttäjät. 

Istuntojärjestelyissä tulee kuitenkin aina ottaa huomioon NOTOlle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

NOTO-syyttäjien suositeltava istuntomäärä on yksi istuntopäivä viikossa, jotta työaikaa jää riittävästi syyteharkinta- ja esitutkinnan rajoittamisasioiden käsittelyyn. 

5.3.2 Asianosaisten läsnäolo pääkäsittelyssä

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 13 §:n mukaan syyttäjä ja muut asianosaiset saavat osallistua suulliseen käsittelyyn teknistä tiedonvälitystapaa (jatkossa ’etäyhteys’) käyttäen, jos he siihen suostuvat ja tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi. Etäyhteyden käyttäminen soveltuu erityisen hyvin NOTO-istuntoihin.  

NOTO-istunnot tulee esittää hoidettaviksi etäyhteydellä aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Syyttäjäalueiden tulee tehdä aktiivista yhteistyötä tuomioistuinten kanssa, jotta NOTO-istuntoja voitaisiin hoitaa etäyhteydellä mahdollisimman laajasti. Valtakunnansyyttäjän toimisto edis-tää omalta osaltaan oikeudenkäyntien järjestämistä etäyhteydellä. 

Syyttäjäalueilla tulee pyrkiä edistämään myös muita prosessiekonomisia menettelytapoja. Tällainen on esimerkiksi pääkäsittelyn järjestäminen vas-taajan poissaolosta huolimatta, vaikka todistaja kuultaisiin, mikäli edellytykset poissaolokäsittelylle täyttyvät. 

6. Järjestelyt syyttäjäalueilla

6.1 Organisaatiorakenne

Johtava aluesyyttäjä nimeää NOTO-syyttäjät syyttäjäalueeltaan. Hän nimeää tarvittaessa yhden tai useamman heistä toimimaan tiiminvetäjänä/-jinä. Johtava aluesyyttäjä nimeää myös yhden apulaispäällikön vastaamaan alueensa NOTOsta. Apulaispäällikkö toimii alueensa NOTO-syyttäjien lähiesimiehenä. 

6.2 Syyttäjien lukumäärä

NOTOn päätavoitteena on muiden syyttäjien työajan vapauttaminen muiden rikosasioiden hoitamiseen. Tämän vuoksi tulee NOTOon ohjata kattavasti kaikki siihen soveltuvat asiat, eikä NOTOon kuuluvia asioita saa siirtää muiden syyttäjien hoidettaviksi muuten kuin erityisestä syystä (siirtämisestä tarkemmin kohdissa 4.1 ja 5.2.3-5.2.5). NOTOlle osoitetut resurssit tulee mitoittaa tämän juttumäärän mukaisesti. 

Syyttäjien lukumäärää NOTOssa ei voida paisuttaa sillä perusteella, että heille ohjattaisiin myös muita kuin NOTOon tämän ohjeen mukaisesti kuuluvia asioita. Toiminnon tarkoituksena on keskittää päätoimisten NOTO-syyttäjien käsiteltäviksi vain NOTOon kuuluvat asiat. 

6.3 Työmäärä    

Esimiestyössä tulee seurata ja varmistaa, että työmäärä syyttäjien kesken pysyy tasapuolisena ja oikeudenmukaisena. Esimiesten on huolehdittava myös siitä, että kaikkien syyttäjien ratkaisumäärät pysyvät riittävän korkeina. Toiminnon tärkeimmän tavoitteen - muiden työajan vapauttaminen muihin tehtäviin - saavuttaminen edellyttää, ettei NOTOon sidota liikaa resursseja.

Syyttäjäkohtaisia ratkaisumääriä koskevia tavoitteita asetettaessa on otettava huomioon syyttäjien yksilölliset ominaisuudet ja työhyvinvoinnin toteutuminen. Tämän vuoksi tulee tavoite määrittää syyttäjäkohtaisten ratkaisumäärien keskiarvona. Tosiasialliset syyttäjäkohtaiset ratkaisumäärät voivat siten jossain määrin poiketa toisistaan. 

Kukin syyttäjäalue asettaa oman tavoitteensa syyttäjäkohtaisten ratkaisumäärien keskiarvoksi. Tavoitetta asetettaessa tulee huomioida syyttäjäalueiden väliset erot esimerkiksi luonnostelijoiden käytössä ja NOTO-istuntojen hoitamisessa. Mitä enemmän luonnostelijoita on käytettävissä, ja mitä enemmän muut syyttäjät hoitavat NOTO-istuntoja, sitä korkeammiksi muodostuvat syyttäjäkohtaiset ratkaisumäärät. 

Tavoitteen tulee kuitenkin olla kaikilla alueilla ainakin 900 ratkaisua vuodessa. 
Valtakunnansyyttäjän toimisto seuraa työmäärän tasapuolisuutta valtakunnan tasolla.  

6.4 Sähköiset menetelmät

Syyttäjäalueiden tulee käyttää ja kehittää kaikkia sovellettavissa olevia sähköisiä työmenetelmiä ja -järjestelmiä myös NOTO-toiminnossa. Sähköisten menetelmien avulla on pyrittävä vahvasti siihen, että syyttäjiä ja sihteereitä voidaan nimetä NOTO-tehtävään heidän maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. 

Paikkariippumattomuus mahdollistaa henkilöstön nimeämisen koko syyttäjäalueen henkilökunnan joukosta. Samalla voidaan välttää se, että esimerkiksi pienemmissä toimipisteissä työskentelevien henkilöiden NOTO-vuorot toistuvat liian tiheään.  

Syyttäjäalueiden tulee myös keskinäisellä yhteistyöllä, ja tarvittaessa valtakunnansyyttäjän toimiston avustuksella, edistää sähköisten menetelmien yhdenmukaisuutta valtakunnallisesti. Yhdenmukaisilla menettelytavoilla on ratkaiseva merkitys resurssien joustavan käytön toteuttamisessa, esimerkiksi siirrettäessä NOTO-juttuja alueiden välillä. 

NOTO-jutut voidaan jakaa syyttäjille heti niiden saavuttua syyttäjäalueen tietojärjestelmään. Jutut voidaan myös pitää tietyn ajan alueen NOTO-säkissä/-eissä, jolloin syyttäjät poimivat ne itselleen käsiteltäviksi juttujen saapumisjärjestyksessä, jollei juttuihin liity erityistä kiireellisyysperustetta. 

NOTO-säkkien käyttö edellyttää toiminnolta erityistä kurinalaisuutta, koska ratkaisumäärien on pysyttävä kaikilla syyttäjillä riittävän korkeina. Asianosaisten oikeusturva ei myöskään saa kärsiä siitä, että jutut ovat NOTO-säkissä ilman vastuullista syyttäjää. 

Saapunut NOTO-juttu saa olla siitä vastaavalle syyttäjälle jakamatta korkein-taan yhden kuukauden ajan. Johtava aluesyyttäjä vastaa viime kädessä siitä, että menettely on tältäkin osin asianmukaista. 

6.5 Viranomaisyhteistyö    

Syyttäjäalueet huolehtivat alueillaan viranomaisyhteistyöstä siten, että erityisesti esitutkintaviranomaisten, tuomioistuinten ja sovittelutoimen toimin-ta on mahdollisimman yhteensopiva NOTOn kanssa. Työtapojen tulee vahvistaa prosessiketjuajattelua, jossa kunkin toimijan toimenpiteet edistävät seuraavan toimijan tehtäviä siten, että resursseja käytetään tehokkaasti - asianosaisten oikeusturvasta tinkimättä.

NOTO-asioiden kokonaiskäsittelyä voidaan tehostaa erityisesti toimivalla esitutkintayhteistyöllä. Esitutkintayhteistyön avulla on pyrittävä varmistamaan, että esitutkinta-aineistoon merkitään aina myös henkilön äidinkieli ja prosessikieli, tieto tulkin käytöstä ja tulkkaustarpeesta sekä asianosaisten yhteystiedot (ml. sähköpostiosoite). 

Syyttäjän tulee ajaa asianomistajan rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta aina kun se on mahdollista. Esitutkintayhteistyöllä tulee siksi huolehtia myös siitä, että asianomistajan vaatimukset selvitetään esitutkinnassa sillä tarkkuudella, että syyttäjä voi niitä ajaa. 

Myös asianosaisen halu ja mahdollisuus käyttää etäyhteyttä mahdollisessa oikeudenkäynnissä on tarkoituksenmukaisinta ja helpointa selvittää jo esitutkintavaiheessa (etäyhteyden käytöstä tarkemmin edellä kohdassa 5.3.2).

Esitutkinnan rajoittamisasioissa on suositeltavaa, että tutkinnanjohtaja ja NOTO-syyttäjä käyvät alustavan neuvottelun ennen varsinaisen rajoittamisesityksen tekemistä. Esitutkintayhteistyötä tekevällä syyttäjällä on silloin mahdollisuus saada lisätietoa asiasta ja esimerkiksi ohjata tutkinnanjohtajaa tekemään lisätoimenpiteitä ennen rajoittamisesityksen tekemistä. Neuvotteluissa myös rajoittamisperuste voi tarkentua. 

Alustavalla neuvottelulla voidaan välttää rajoittamisesitysten tekeminen asioissa, joissa rajoittamisen edellytyksiä ei ole. Neuvottelut ovat myös hyvä mahdollisuus käydä hyödyllisiä keskusteluja rajoittamislinjauksista yleisellä tasolla. 

Esitutkintayhteistyössä tulee huolehtia siitä, että rajoittamisesitys ohjataan ratkaistavaksi ensisijaisesti sille syyttäjälle, joka on alustavan neuvottelun käynyt. Rajoittamisesityksestä tulisi siksi ilmetä tämän syyttäjän nimi. 

Rajoittamisesitys voidaan tarvittaessa tehdä myös ilman alustavaa neuvottelua, jolloin rajoittamisesitys ohjataan ratkaistavaksi kenelle tahansa alueen NOTO-syyttäjistä. Suositeltavaa on, että näin toimitaan vain rutiininomaisissa tapauksissa, joissa rajoittamiskäytäntö on vakiintunut. 

7. Syyttäjäalueiden välinen yhteistyö 

Syyttäjäalueiden eri tasoilla olevien vastuuhenkilöiden tulee tehdä keskenään jatkuvaa ja toimivaa alueiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla edistetään menettelytapojen ja ratkaisukäytännön valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Yhteistyöllä voidaan myös arvioida mahdollista tarvetta NOTO-asioiden siirtämiseen alueiden välillä (tarkemmin jäljempänä kohdassa 8).  

Syyttäjäalueiden vastuuhenkilöiden tulee olla tarvittaessa yhteydessä myös valtakunnansyyttäjän toimiston NOTO-koordinaattoriin, joka tekee omalta osaltaan yhteistyötä alueiden vastuuhenkilöiden kanssa. 

8. Juttujen siirtäminen syyttäjäalueiden välillä

Syyttäjäalueet voivat sopia keskenään yksittäisten NOTO-asioiden siirtämisestä alueelta toiselle. 
Jos kyse on suuren asiamäärän siirtämisestä, siirrosta päättää valtakunnansyyttäjä. Perusteena siirtämiselle voi olla esimerkiksi työmäärän tasaaminen alueiden välillä tai vakavan ruuhkatilanteen purkaminen jollain alueella. 

Valtakunnansyyttäjä tekee siirtopäätöksen omasta aloitteestaan tai johtavan aluesyyttäjän esityksestä. Johtavien aluesyyttäjien tuleekin keskinäisessä yhteydenpidossaan myös arvioida mahdollinen tarve juttujen siirtämiseen. Valtakunnansyyttäjän toimiston NOTO-koordinaattori vastaa juttujen siirron käytännön organisoinnista.

Resurssien käytön joustavuutta voidaan hyvin parantaa siirtämällä juuri NOTO-juttuja tarvittaessa.  Kyseeseen tulevat ensisijaisesti kirjalliseen menettelyyn esitettävät syyteasiat, jotka eivät yleensä edellytä syyttäjän toimenpiteitä enää tuomioistuinvaiheessa. 

Myös pääkäsittelyyn ohjautuvat syyteasiat soveltuvat hyvin siirrettäviksi alueelta toiselle, koska niiden tuomioistuinkäsittely voidaan tuomioistuimen suostumuksella hoitaa etäyhteydellä. Toissijaisesti istunnon voi hoitaa istuntopaikalla työskentelevä syyttäjä, koska jutut ovat syyttäjävapaita. Istunnon hoitaa tällaisessa tapauksessa ensisijaisesti NOTO-syyttäjä. 

Tarvittaessa myös NOTOon kuuluvia esitutkinnan rajoittamisesityksiä voidaan ohjata toiselle syyttäjäalueelle ratkaistaviksi. 

9. Koulutus    

Syyttäjäalueet huolehtivat riittävän koulutuksen järjestämisestä NOTOon nimetyille henkilöille. Koulutusta tulee järjestää myös yhteistyössä esitutkintaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa. 
Valtakunnansyyttäjän toimisto järjestää säännöllisesti koulutusta NOTOssa toimiville syyttäjille ja sihteereille.

10. Tilastointi     

NOTO-asioille kirjataan Sakari-järjestelmässä seuraavat arvoluvut:
- 901 kirjallinen menettely
- 902 esitutkinnan rajoittaminen
- 903 muut syyteharkinta-asiat

Alueiden sisäistä seurantaa varten voidaan käyttää myös muita arvolukuja, joista on erikseen sovittava valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa.

11. Toiminnon valtakunnallinen seuranta ja kehittäminen 

Valtakunnansyyttäjän toimistossa NOTO-toiminnon koordinaattorina toimivan valtionsyyttäjän tehtävänä on seurata ja kehittää toimintoa, sen valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koordinaattori seuraa syyttäjäalueiden työmäärien kehitystä ja tekee tarvittaessa aloitteita juttujen siirtämisestä syyttäjäalueiden välillä. 

Lisäksi koordinaattori toimii valtakunnansyyttäjän toimistossa NOTOon liittyvien asioiden yhdyshenkilönä ja asiantuntijana.

12. Ohjeen seuranta    

Tämän ohjeen toimivuutta tarkastellaan jatkuvasti. Ohjetta päivitetään tarvittaessa ja se otetaan erityiseen tarkasteluun viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. 
Syyttäjäalueita pyydetään ilmoittamaan valtakunnansyyttäjän toimiston NOTO-koordinaattorille ohjeen toimivuudesta ja päivitystarpeista tehdyt havainnot.


Jukka Rappe
apulaisvaltakunnansyyttäjä         


Anssi Hiivala
valtionsyyttäjä
            


 

Navigaatio - Ei saa poistaa