Johan Jansson tekee omaan arvomaailmaansa sopivaa työtä, jolla on merkitystä. Hän pitää työn itsenäisyydestä ja siitä, että saa keskittyä nimenomaan juridiikkaan. ”Syyttäjänä ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään”, hän sanoo.
Apulaissyyttäjä Johan Janssonin mielestä Syyttäjälaitos tarjoaa mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa. Kuva: Kaisa Härkisaari
Johan Jansson työskentelee apulaissyyttäjänä Länsi-Suomen syyttäjäalueella. Yhdeksän kuukauden mittainen apulaissyyttäjäkausi on yleisin reitti aluesyyttäjän tehtäviin.
– Kipinän syyttäjän työhön sain jo opiskeluaikana Helsingin yliopistossa, kun osallistuin syyttäjän työn käytännön kurssille. En tuntenut vetoa esimerkiksi liikejuridiikkaan, vaan minua kiinnostivat rikos- ja prosessioikeus. Syyttäjän työssä vetosi etenkin salityöskentely, Jansson kertoo.
Vielä paremmin Jansson tutustui syyttäjän työhön, kun hän pääsi kesäharjoitteluun silloiseen Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valmistumisensa jälkeen Jansson työskenteli talous- ja velkaneuvonnassa, kunnes aloitti apulaissyyttäjänä toukokuussa 2022.
– Syyttäjän työ sopii luonteelleni, joten uravalinta on tuntunut oikealta. Pidän siitä, että tässä työssä saa keskittyä juridiikkaan. Ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään. Syyttäjän tehtävänä on arvioida käsittelemäänsä asiaa objektiivisesti ja esiintyä neutraalisti. Myös työn itsenäisyys on iso etu, Jansson kuvaa.
Perehdytys tehtäviin on ollut hyvää
Apulaissyyttäjänä Janssonin päivät täyttyvät syyteharkinnasta, oikeuden istunnoista ja niihin valmistautumisesta, sakkoasioiden ratkaisemisesta summaarisessa sakkomenettelyssä ja sakkovalituksiin vastaamisesta. Myös monenmoiseen selvitystyöhön menee yllättävän paljon aikaa, kun kaikki on vielä uutta.
Janssonin mielestä perehdys tehtäviin on ollut hyvää. Aloittaessaan apulaissyyttäjänä hänelle nimettiin heti oma tuutori, jonka kanssa yhdessä Jansson laati ensimmäiset päätöksensä. Tuutori oli mukana seuraamassa myös Janssonin ensimmäistä oikeudenkäyntiä.
– Ensimmäinen istunto olikin jännä paikka! Se tuli eteen jo toisella työviikollani. Olin valmistautunut oikeudenkäyntiin yötä myöten, vaikka käsiteltävät asiat olivat melko yksinkertaisia. Jo seuraavana päivänä jouduin taas istuntoon – ja nyt täysin yllättäen, kun sijaistin toista syyttäjää. Se oli hyvä tulikoe, sillä ymmärsin, että kyllä näistä selvitään hieman vähemmälläkin valmistautumisella, Jansson kertoo.
Apulaissyyttäjä saa sopivasti haastetta
Janssonille jaettavien juttujen taso on sovitettu apulaissyyttäjän osaamiseen sopivaksi. Ne ovat melko yksinkertaisia, mutta niissä on kuitenkin oppimisen kannalta sopivasti haastetta. Koska Jansson on kaksikielinen, hän hoitaa jonkin verran myös ruotsinkielisiä juttuja.
Istuntopäiviä hänellä on keskimäärin kerran viikossa. Istunnoissa on yllättänyt se, miten paljon oikeudenkäynnin osapuolia ja todistajia kuullaan etäyhteyksin.
– Usein paikalla istuntosalissa olemme vain minä ja notaari. Oikeudenkäynnin todellisuus näyttää siis aika erilaiselta kuin yleensä kuvitellaan.
Jansson ei itse ole vielä osallistunut oikeudenkäyntiin etänä, mutta aikoo kokeilla etäsyyttämistä. On tärkeää opetella käyttämään uutta tekniikkaa, sillä koronan aikaan yleistyneet etäoikeudenkäynnit ovat tulleet jäädäkseen.
Tukena oppimisessa ovat tuutori ja kollegat
Jansson on työskennellyt apulaissyyttäjänä nyt reilut puoli vuotta, ja opeteltavaa riittää edelleen. Tukena oppimisessa ovat tuutorin lisäksi kollegat, joilta on ollut helppo saada apua kinkkisiin kysymyksiin.
Lisäksi kaikki apulaissyyttäjät käyvät läpi uusille syyttäjille järjestettävän koulutuksen, jossa käsitellään mm. syyttäjän roolia rikosprosessissa, päätöksentekoa, salityöskentelyä ja julkisuuskysymyksiä. Syyttäjälaitoksen henkilökunnalle on myös koottu runsaasti perehdyttämisaineistoa eOppiva-alustalle.
– Olen oppinut tunnistamaan, mitä en vielä osaa. Jatkuvan perehdytyksen kannalta olisi hyvä olla enemmän läsnä työpaikalla Turussa, mutta perhesyistä olen siellä vain kahtena päivänä viikossa. Onneksi yhteyden kollegoihin saa myös etänä. Kolme päivää viikossa työskentelen Helsingissä valtakunnansyyttäjän toimiston tiloissa. Myös sieltä löytyy tarvittaessa apua. Paljon tässä työssä on myös sellaista, minkä oppii vain tekemällä, Jansson toteaa.
”Toivon, että saan jatkaa syyttäjän uraa”
Janssonin apulaissyyttäjyys päättyy tammikuun lopussa, mutta hän toivoo saavansa jatkaa syyttäjän uraa myös sen jälkeen. Hän tuntee edelleen tämän työn sopivan omaan persoonaansa ja arvoihinsa.
– Syyttäjänä voin tulla yhden juridiikan kokonaisuuden hyväksi asiantuntijaksi. Tässä työssä pitää hallita rikos- ja prosessioikeus sekä pakkokeinot.
Janssonin mielestä hyvän syyttäjän ominaisuuksia ovat tehokkuus, rauhallisuus ja hyvä ilmaisutaito. Jos juristi tunnistaa itsessään nämä ominaisuudet, syyttäjän ura on varteenotettava vaihtoehto.
– Suosittelen sankoin joukoin hakeutumaan syyttäjäksi, sillä tarjolla on mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa, Jansson sanoo.
Apulaissyyttäjä
Jos syyttäjäksi valittavalla henkilöllä ei ole riittävästi syyttäjä- tai tuomarikokemusta, hänet voidaan aluksi nimittää määräaikaiseksi apulaissyyttäjäksi yhdeksän kuukauden ajaksi. Tänä aikana apulaissyyttäjä suorittaa Syyttäjän startti -koulutusohjelman, jonka avulla hän perehtyy syyttäjän työhön. Apulaissyyttäjäjakson jälkeen hänet voidaan nimittää aluesyyttäjän määräaikaiseen tai pysyvään virkasuhteeseen.
Apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita täytetään ensisijaisesti kolme kertaa vuodessa tapahtuvan keskitetyn haun avulla (ns. hakijapooli). Seuraava haku käynnistyy helmikuussa 2023.