Syyttäjälaitoksen työjärjestys

Annettu Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 2023

Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 30 §:n nojalla vahvistan seuraavan työjärjestyksen, jolla määrätään työskentelyn järjestämisestä Syyttäjälaitoksessa. 

Tällä työjärjestyksellä kumotaan aikaisempi Syyttäjälaitoksen työjärjestys. 
Syyttäjälaitoksen taloussäännössä ja hankintaohjeessa on määrätty ratkaisuvalta ja menettelytavat, joilla varmistetaan talousarvioasetuksen säännösten ja niiden nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden noudattaminen.

1 luku

1 § Syyttäjälaitoksen johtaminen

Valtakunnansyyttäjä on Syyttäjälaitoksen virastopäällikkö. 

Kaikessa toiminnassa noudatetaan Syyttäjälaitoksen arvoja ja eettisiä periaatteita.

Johtamisen keskeisiä periaatteita ovat valtakunnallinen yhdenmukaisuus, voimavarojen joustava ja tarpeiden mukainen käyttö sekä yhteinen vastuu Syyttäjälaitoksen tavoitteiden saavuttamisesta. 
Valtakunnansyyttäjän päätöksentekoa tukee hänen asettamansa ja hänen puheenjohdollaan toimiva neuvoa antava johtoryhmä. Johtoryhmä käsittelee Syyttäjälaitoksen johtamista ja muita koko laitosta koskevia asioita. Johtoryhmä varmistaa laitoksen toiminnan valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja joustavuutta sekä laillisuuden ja yhdenmukaisuuden valvontaa. Johtoryhmässä ovat edustettuina valtakunnansyyttäjän toimisto ja syyttäjäalueet.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa toimii hänen asettamansa ja hänen puheenjohdollaan toimiva neuvoa antava ohjausryhmä, joka tukee valtakunnansyyttäjän päätöksentekoa toimiston johtamista koskevissa asioissa. Johtavan aluesyyttäjän päätöksentekoa syyttäjäalueella voi tukea hänen asettamansa ja hänen puheenjohdollaan toimiva vastaava ohjausryhmä. 

Mitä johtavasta aluesyyttäjästä on tässä työjärjestyksessä määrätty, koskee soveltuvin osin myös johtavaa maakunnansyyttäjää.

Tässä työjärjestyksessä esihenkilöllä tarkoitetaan virkamiesten välitöntä hallinnollista esihenkilöä. 

2 § Työsuojelu ja turvallisuus

Syyttäjälaitoksen johto, esihenkilöt ja muu henkilöstö ylläpitävät yhteistoiminnassa työturvallisuutta työpaikoilla. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta sovitaan yhteistoimintasopimuksessa ja valtakunnansyyttäjä päättää Syyttäjälaitoksen työsuojelun järjestämisestä tämän mukaisesti. 

Valtakunnansyyttäjä päättää Syyttäjälaitoksen yhteistä turvallisuusasioiden valmistelua, hoitamisen järjestelyjä ja yhteensovittamista sekä valmiustoimintaa varten asetettavasta tukiorganisaatiosta.

3 § Tiedonhallinta ja tietosuoja 

Syyttäjälaitoksen tiedonhallintaa ja tietosuojaa ohjaa valtakunnansyyttäjän toimiston tietoyksikkö. Syyttäjäalueet ja valtakunnansyyttäjän toimisto huolehtivat vastuullaan olevien toimintaprosessien tiedonhallinnasta yhtenäisten linjausten mukaisesti.

4 § Viestintä

Viestinnällä tuetaan Syyttäjälaitoksen strategisten tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta.

Valtakunnansyyttäjällä on kokonaisvastuu Syyttäjälaitoksen viestinnän linjauksista. Syyttäjän itsenäiseen ja riippumattomaan lainkäyttövaltaan kuuluvissa asioissa viestinnästä vastaa asiaa käsittelevä syyttäjä. Esittelystä ratkaistavassa asiassa viestinnästä päättää asian ratkaisija.
Syyttäjäalueilla johtavat aluesyyttäjät vastaavat alueensa viestinnän järjestämisestä sekä hyvän viestintäkulttuurin luomisesta ja ylläpitämisestä.

Valtakunnansyyttäjän toimiston johdon tuki -yksikkö toimii Syyttäjälaitoksen johdon ja virkamiesten tukena viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

2 luku 

Valtakunnansyyttäjän toimisto

5 § Valtakunnansyyttäjän toimiston yksikköjako ja tehtävät

Valtakunnansyyttäjän toimisto jakautuu syyttäjäntoiminnan ja toiminnan tuen yksiköihin ja niiden alayksiköihin. Syyttäjäntoiminnan yksikön nimi on syyttäjäntoiminnan osasto ja se jakautuu lainkäyttöyksikköön, ohjausyksikköön ja poliisirikosyksikköön. Toiminnan tuen yksikön nimi on toiminnan tuen osasto ja se jakautuu henkilöstöyksikköön, talous- ja hankintayksikköön, tietoyksikköön ja johdon tuki -yksikköön.

Valtakunnansyyttäjän toimiston osastojen ja yksiköiden tehtävänä on jäljempänä kuvattujen tehtävien lisäksi huolehtia omaan toimialaansa kuuluvista lainvalmistelu- ja muista asiantuntijatehtävistä, kehittämisestä, ohjeistuksesta, kouluttamisesta, tiedottamisesta ja viestinnästä, sidosryhmäyhteistyöstä, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä osallistumisesta rekrytointiprosessiin.
Valtakunnansyyttäjä määrää osastojen ja yksiköiden päälliköt, heidän sijaisensa ja henkilöstön sijoittumisen yksiköihin.

Osastojen ja yksiköiden päälliköiden tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää osastojensa ja yksiköidensä toimintaa ja vastata niiden tuloksellisuudesta. 

Valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja osaston päällikkö voivat asettaa määrättyjä asioita tai asiakokonaisuuksia hoitavia asiantuntijaryhmiä, joihin voidaan kutsua myös syyttäjäalueiden henkilöstöä. Ryhmän perustajan määräämä asiantuntijaryhmän jäsen huolehtii tiiminvetäjänä ryhmän toiminnan käytännöllisistä järjestelyistä ja esihenkilölle kuuluvien asioiden saattamisesta asianomaisen esihenkilön ratkaistavaksi.

Osastojen ja yksiköiden päälliköt voivat työkuormien tasaisemmaksi jakamiseksi tai muun sellaisen tarpeen vaatiessa sopia työtehtävien hoitamisesta tilapäisesti toisin kuin osastojen ja yksiköiden tehtäviä koskevissa pykälissä määrätään.

6 § Valtakunnansyyttäjän toimiston esihenkilöt ja sijaisuudet

Valtakunnansyyttäjä on valtakunnansyyttäjän toimiston osastojen päälliköiden esihenkilö. 
Valtakunnansyyttäjän toimiston osaston päällikkö on osastonsa yksiköiden päälliköiden ja yksikön päällikkö yksikkönsä henkilöstön esihenkilö. 

Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisena toimii käsiteltävän asian laadun mukaan joko syyttäjäntoiminnan osaston päällikkö tai toiminnan tuen osaston päällikkö. Näiden kummankin estyneinä ollessa apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisesta määrätään erikseen. 

Valtakunnansyyttäjän toimiston syyttäjäntoiminnan ja toiminnan tuen osastojen päälliköiden sijaisena toimii heidän määräämänsä yksikön päällikkö. Valtakunnansyyttäjän toimiston osastoilla kunkin osaston yksiköiden päälliköt sijaistavat hallinnollisissa asioissa toisiaan.

7 § Syyttäjäntoiminnan osaston tehtävät

Syyttäjäntoiminnan osaston vastuualueelle kuuluvat syyttäjäntoimintaan, rikosvastuun toteuttamiseen ja valtakunnansyyttäjän ylimmän syyttäjän tehtäviin liittyvät valtakunnansyyttäjän toimistossa käsiteltävät asiat. 

Syyttäjäntoiminnan osasto jakautuu kolmeen yksikköön: lainkäyttöyksikköön, ohjausyksikköön ja poliisirikosyksikköön.

8 § Lainkäyttöyksikön tehtävät

Syyttäjäntoiminnan osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään ensisijaisesti lainkäyttöyksikössä:

1. Valtakunnansyyttäjälle lain mukaan kuuluvat ja hänen käsiteltäväkseen ottamat syyteasiat 
2. Yksikössä olevien syyttäjien käsiteltäväksi määrätyt syyteasiat 
3. Muutosharkinta- ja hallintokantelut 
4. Valtakunnansyyttäjälle kuuluvat, muutoksenhakua korkeimmassa oikeudessa ja syyttäjien edustamista siellä koskevat asiat 
5. Syyttäjien kansainvälisten instrumenttien käytön ohjaaminen
6. Syyttäjien kansainvälistä yhteistyötä ja syyttäjäntoimintaan liittyvää kansainvälistä sidosryhmätoimintaa koskevat asiat  
7. Suomen Eurojust-osaston toiminnan ohjaaminen ja varallaolon järjestäminen. 
8. Syyttäjien erikoistumisjärjestelmän ohjaamiseen liittyvät asiat
9. Syyttäjänmääräyksiä ja syyttäjäalueiden rajat ylittäviä syyttäjäjärjestelyjä koskevat asiat
10. Poliisirikosyksikön laillisuusvalvonta 

9 § Ohjausyksikön tehtävät

Syyttäjäntoiminnan osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään ensisijaisesti ohjausyksikössä

1. Muutosharkinta- ja hallintokantelut 
2. Yksikön tehtäviin liittyvät kansalaiskirjeet
3. Yksikössä olevien syyttäjien käsiteltäväksi määrätyt syyteasiat 
4. Syyttäjäalueiden syyttäjäntoiminnan laillisuuden ja yhdenmukaisuuden seurantaa ja valvontaa koskevat asiat 
5. Syyttäjäalueiden syyttäjäntoiminnan tuloksellisuuden seuranta
6. Syyttäjäntoiminnan valtakunnallisen tilannekuvan ylläpitäminen
7. Rikosasioiden nopean käsittelyn ohjaamiseen liittyvät asiat  
8. Sakkomenettelyn ohjaaminen
9. Syyttäjien yleisvarallaolon järjestäminen ja ohjaaminen

10 § Poliisirikosyksikön tehtävät

Syyttäjäntoiminnan osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään poliisirikosyksikössä:

1. Poliisirikosten esikäsittely ja esitutkinta 
2. Yksikössä olevien syyttäjätutkinnanjohtajien käsiteltäväksi määrätyt syyteasiat
3. Syyttäjätutkinnanjohtajien varallaolon järjestäminen ja ohjaaminen 

11 § Toiminnan tuen osaston tehtävät

Toiminnan tuen osaston vastuualueelle kuuluvat Syyttäjälaitoksen keskitetysti järjestettävät tai ohjattavat hallinnolliset tehtävät, niitä koskeva suunnittelu ja raportointi, Syyttäjälaitoksen viestintä ja valtakunnansyyttäjän toimiston yhteiset tukitehtävät.

Toiminnan tuen osasto jakautuu neljään yksikköön: henkilöstöyksikköön, talous- ja hankintayksikköön, tietoyksikköön ja johdon tuki -yksikköön.

12 § Henkilöstöyksikön tehtävät

Toiminnan tuen osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään henkilöstöyksikössä:

1. Työnantajatoiminta, mukaan lukien virkaehtosopimusasiat ja muut virkamiesoikeudellisiin velvoitteisiin ja vastuisiin liittyvät asiat ja palkkaustoimivallan käyttäminen
2. Henkilöstösuunnittelun tuki
3. Palvelussuhdeasioiden hallinnointi yhdessä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kanssa
4. Osaamisen johtamisen ja kehittämisen tuki, mukaan lukien keskitetyn koulutuksen ja perehdytyksen järjestäminen
5. Työkykyjohtamisen tuki
6. Työturvallisuusasiat sekä työsuojelun ja työterveyshuollon järjestäminen

13 § Talous- ja hankintayksikön tehtävät

Toiminnan tuen osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään talous- ja hankintayksikössä:

1. Taloushallinto
2. Matkahallinto
3. Resurssisuunnittelu ja seuranta
4. Toimitilajohtamisen tuki
5. Hankintatoimi
6. Talousarviolainsäädännön mukainen sisäinen valvonta ja sen ohjaus

14 § Tietoyksikön tehtävät

Toiminnan tuen osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään tietoyksikössä:

1. Tiedonhallinta
2. Tietohallinto ja IT-palvelut
3. Tietosuoja
4. Tietoturva
5. Tietopalvelun ohjaaminen ja raportointi.

15 § Johdon tuki -yksikön tehtävät 

Toiminnan tuen osastolle kuuluvista asioista seuraavat käsitellään johdon tuki -yksikössä:

1. Syyttäjälaitoksen viestinnän ohjaaminen ja kehittäminen 
2. Mediaviestinnän tuki, mukaan lukien tiedotteet, mediaseuranta ja median tiedustelut 
3. Sisäisten ja ulkoisten verkkosivujen sekä sosiaalisen median kanavien kehittäminen ja ylläpito 
4. Syyttäjälaitoksen yhteisestä ulkoisesta visuaalisesta ilmeestä huolehtiminen 
5. Valtakunnansyyttäjän toimiston ja syyttäjäalueiden viestinnän tuki
6. Valtakunnansyyttäjän toimiston yhteiset tukipalvelut
7. Syyttäjälaitoksen yhteisten ja valtakunnansyyttäjän toimiston tilaisuuksien ja vierailuiden järjestäminen

3 luku Syyttäjäalueet

16 § Syyttäjäalueen yksikköjako ja tehtävät 

Syyttäjäalue huolehtii tehtävistään tässä työjärjestyksessä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.
Valtakunnansyyttäjä vahvistaa syyttäjäalueelle tarpeellisen määrän apulaispäälliköiden johtamia yksiköitä. 

Apulaispäälliköiden tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää yksiköidensä toimintaa ja vastata niiden tuloksellisuudesta. Johtava aluesyyttäjä määrää tarkemmin syyttäjäalueen apulaispäälliköiden tehtävät ja vastuualueet ja antaa myös muutoin tarkempia määräyksiä työskentelyn järjestämisestä syyttäjäalueella. 

Johtava aluesyyttäjä voi asettaa määrättyjä asioita tai asiakokonaisuuksia hoitavia asiantuntijaryhmiä. Johtavan aluesyyttäjän määräämä asiantuntijaryhmän jäsen huolehtii tiiminvetäjänä ryhmän toiminnan käytännöllisistä järjestelyistä ja esihenkilölle kuuluvien asioiden saattamisesta asianomaisen esihenkilön ratkaistavaksi.

Johtavat aluesyyttäjät voivat määrätä nimetyt apulaispäälliköt koordinoimaan erikoissyyttäjien ja erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän mukaisiin henkilöt-, talouselämä- ja turvallisuus-erikoistumisalueisiin kuuluvien syyteasioiden jakamista ja syyttäjäjärjestelyjä. Syyttäjäalueiden koordinoivat apulaispäälliköt huolehtivat yhteistyössä siitä, että vaativimmat syyteasiat ohjataan alueperiaatteesta riippumatta syyttäjille, joilla on asian vaatima erityisasiantuntemus.

17 § Syyttäjäalueen esihenkilöt ja sijaisuudet

Valtakunnansyyttäjä on johtavien aluesyyttäjien ja johtavan maakunnansyyttäjän esihenkilö.
Johtava aluesyyttäjä on syyttäjäalueen apulaispäälliköiden ja johdon sihteerin ja apulaispäällikkö yksikkönsä henkilöstön esihenkilö. Johtava maakunnansyyttäjä on syyttäjäalueen henkilöstön esihenkilö.

Johtavan aluesyyttäjän sijaisena toimii hänen määräämänsä apulaispäällikkö. Muista syyttäjäalueen sijaisuusjärjestelyistä määrää johtava aluesyyttäjä.

4 luku Ratkaisuvallan käyttö

18 § Valtakunnansyyttäjä

Valtakunnansyyttäjä päättää valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia syyteasioita koskevien tehtävien jakamisesta valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kesken ja ratkaisee itse käsiteltäväkseen ottamansa syyteasiat. 

Valtakunnansyyttäjä päättää laissa ja asetuksessa Syyttäjälaitokselle tai valtakunnansyyttäjän toimistolle ratkaistavaksi säädetyt hallinnolliset asiat, ellei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä, muussa pysyväismääräyksessä tai päätöksessä delegoitu muulle virkamiehelle.

Lisäksi ensisijaisesti valtakunnansyyttäjälle kuuluvat Syyttäjälaitoksen strategiseen johtamiseen liittyvät asiat ja Syyttäjälaitoksen toimintaedellytysten varmistaminen. Sen mukaisesti ensisijaisesti hän ratkaisee asiat, jotka koskevat:

syyttäjäntoimen järjestämiseen ja sisältöön liittyviä periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä;

1. Syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa ja organisointia;
2. syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita;
3. valituslupahakemuksen jättämistä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa;
4. Syyttäjälaitoksen työjärjestystä ja työnjakoa;
5. Syyttäjälaitoksen laillisuusvalvontaa;
6. lainvalmisteluun liittyviä lausuntoja;
7. Syyttäjälaitoksen kansainvälisiä suhteita; sekä
8. tietoturvaa ja tietosuojaa.

Valtakunnansyyttäjä voi määrätä jonkin asian tai asiaryhmän käsittelemisestä toisinkin kuin mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty.

19 § Apulaisvaltakunnansyyttäjä 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee hänen käsiteltäväkseen annetut valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat syyteasiat sekä muut hänen käsiteltäväkseen ottamansa syyteasiat.

Lisäksi ensisijaisesti apulaisvaltakunnansyyttäjälle kuuluvat rikosvastuun operatiivisen toteuttamisen johtaminen ja valvonta Syyttäjälaitoksessa. Sen mukaisesti ensisijaisesti hän ratkaisee valtakunnansyyttäjän toimistossa käsiteltävät asiat, jotka koskevat:

1. syyttäjille annettavia syytemääräyksiä;
2. muutosharkintapyyntöjä ja kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä;
3. poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä asioita ja
4. rikosvastuun toteuttamista koskevia syyttäjäalueiden rajat ylittäviä toimenpiteitä ja järjestelyjä.

Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä ohjaa syyttäjille annettavien yleisten määräysten ja ohjeiden valmistelua.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä päättää valtakunnansyyttäjän toimistossa olevien syyttäjien käsiteltäväksi määrättävien syyteasioiden jakamisesta heille syyttäjäntoiminnan osaston päällikköä kuultuaan.

20 § Muut ratkaisuvallan käyttöä koskevat määräykset valtakunnansyyttäjän toimistossa

Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisevat ylimpänä syyttäjänä käsittelemänsä syyteasiat esittelystä, jollei toisin ole erikseen määrätty.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa käsiteltävät hallinnolliset asiat ratkaisee esittelystä valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä, jollei toisin ole erikseen säädetty tai määrätty.

Syyttäjäntoiminnan osaston päällikkö ratkaisee hallinnolliset asiat, jotka 

• koskevat syyttäjänmääräyksiä paikallisille syyttäjille ja määräyksiä poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi;
• koskevat kahden tai useamman syyttäjän määräämistä samaan asiaan; tai jotka
• valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä on hänelle ratkaistavaksi antanut.

Toiminnan tuen osaston päällikkö ratkaisee hallinnolliset asiat, jotka koskevat

• virkaehtosopimusten soveltamista;
• viraston toimintaa varten käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä; 
• lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvassa asiassa tai jotka
• valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä on hänelle ratkaistavaksi antanut.

Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä, ellei ratkaistava asia kuulu 18 §:n mukaan ensisijaisesti valtakunnansyyttäjälle, voivat ottaa ratkaistavakseen minkä tahansa Syyttäjälaitoksessa käsiteltävän hallinnollisen asian.

Asian ratkaisija voi määrätä ratkaisuvaltaansa kuuluvan hallinnollisen asian hänelle esiteltäväksi.
Esittelystä ratkaistavien asioiden esittelijöinä toimivat ne virkamiehet, jotka valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, osaston päällikkö tai yksikön päällikkö on määrännyt asian käsittelijäksi.

21 § Ratkaisuvallan käyttöä koskevat määräykset syyttäjäalueella

Johtava aluesyyttäjä ratkaisee Syyttäjälaitoksesta annetun lain 19 § 3 momentin nojalla syyttäjäalueella käsiteltävät hallinnolliset asiat. Johtavan aluesyyttäjän määräämät apulaispäälliköt ja muut syyttäjäalueen virkamiehet avustavat näiden asioiden valmistelussa.

Johtava aluesyyttäjä voi määrätä ratkaisuvaltaansa kuuluvan asian hänelle esiteltäväksi.

Esittelystä ratkaistavien asioiden esittelijöinä toimivat ne virkamiehet, jotka johtava aluesyyttäjä on määrännyt asian käsittelijäksi.

22 § Virkaan tai virkasuhteeseen nimittäminen ja esihenkilötehtävään määrääminen 

Virkanimitysasiat ratkaistaan esittelystä lukuun ottamatta Ahvenanmaan syyttäjäaluetta, jossa ne voidaan ratkaista ilman esittelyä. Erityisestä syystä asian ratkaisija voi päättää ratkaista nimitysasian ilman esittelyä.

Valtakunnansyyttäjä antaa tehtävämääräyksen apulaispäällikön ja valtakunnansyyttäjän toimiston osaston ja yksikön päällikön tehtävään. Virkamies voi ilmoittautua tällaiseen tehtävään hakuilmoituksen perusteella. Virkamies hoitaa kyseessä olevaa tehtävää omassa virassaan. Määräys voidaan myös peruuttaa erityisestä syystä, joka määritellään tehtävämääräyksessä. Tehtävään määrättävän henkilön on täytettävä vaadittavat kelpoisuusehdot. 

Valtakunnansyyttäjän toimiston esihenkilötehtävään määräys annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jollei erityisestä syystä ole perustetta määrätä tätä lyhyemmäksi määräajaksi.

23 § Tulos- ja tavoitekeskustelut sekä suoritusarvioinnit

Tulos- ja tavoitekeskustelut käyvät ja virkaehtosopimuksen mukaiset suoritusten arvioinnit suorittavat, ellei valtakunnansyyttäjä toisin määrää:

1. valtakunnansyyttäjä valtakunnansyyttäjän toimiston osastojen päälliköiden, johtavien aluesyyttäjien ja johtavan maakunnansyyttäjän kanssa;
2. valtakunnansyyttäjän toimiston osastojen päälliköt välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön kanssa;
3. valtakunnansyyttäjän toimiston osastoihin kuuluvien yksiköiden päälliköt yksiköidensä henkilöstön kanssa;
4. johtava aluesyyttäjä syyttäjäalueen apulaispäälliköiden ja muun välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön kanssa ja
5. syyttäjäalueen apulaispäällikkö yksikkönsä henkilöstön kanssa.

Valtakunnansyyttäjä vahvistaa valtakunnansyyttäjän toimiston henkilöstön ja Syyttäjälaitoksen työnantajavirkamiesten suoritusten arvioinnit. Johtava aluesyyttäjä vahvistaa syyttäjäalueen henkilöstön suoritusten arvioinnit.

24 § Vuosilomat ja virkavapaudet 

Vuosilomasta ja sellaisesta virkamiehen virkavapaudesta, johon hänellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, päättää virkamiehen esihenkilö. 

Syyttäjäalueen virkamiehen harkinnanvaraisesta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää johtava aluesyyttäjä. Johtava aluesyyttäjä päättää myös muun alueelle sijoitetun virkamiehen kuin syyttäjän yli vuoden kestävästä harkinnanvaraisesta virkavapaudesta.

25 § Ratkaisuvallan käyttöä koskevat määräykset eräissä muissa henkilöstöä koskevissa asioissa

Valtakunnansyyttäjän toimiston toiminnan tuen osaston päällikkö ratkaisee sivutoimilupia ja sivutoimi-ilmoituksia koskevat asiat.

Kirjallisen huomautuksen antamisesta päättää Syyttäjälaitoksessa valtakunnansyyttäjä tai syyttäjäalueella johtava aluesyyttäjä.

Työkyvyttömyyden todistamisesta päättää esihenkilö. 

Esihenkilö voi ohjata virkamiehen terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Määräyksen, johon liittyy virasta pidättämisen mahdollisuus, antaa kuitenkin valtakunnansyyttäjä. 

Matkamääräyksen antaa:

1. valtakunnansyyttäjälle apulaisvaltakunnansyyttäjä, jolle matkamääräyksen antaa valtakunnansyyttäjä; 
2. ulkomaanmatkoille, jotka eivät liity syyteasioiden hoitamiseen, koulutukseen tai viranomaisyhteistyöhön, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja  
3. muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa virkamiehen esihenkilö.

Pysyväismatkamääräyksen antaa:

1. valtakunnansyyttäjälle apulaisvaltakunnansyyttäjä, jolle pysyväismatkamääräyksen antaa valtakunnansyyttäjä;
2. valtakunnansyyttäjän toimiston osastojen päälliköille, johtaville aluesyyttäjille ja johtavalle maakunnansyyttäjälle valtakunnansyyttäjä;
3. valtakunnansyyttäjän toimiston muulle henkilöstölle apulaisvaltakunnansyyttäjä ja 
4. syyttäjäalueen muulle henkilöstölle johtava aluesyyttäjä tai johtava maakunnansyyttäjä.

Valtakunnansyyttäjän matkalaskun hyväksyy apulaisvaltakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjän matkalaskun valtakunnansyyttäjä. Muissa tapauksissa matkalaskun hyväksyy virkamiehen esihenkilö.

26 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2024. 
 
Valtakunnansyyttäjä        

Ari-Pekka Koivisto

Hallintojohtaja        

Joanna Autiovuori