Syyttäjälaitoksen työjärjestys

Dnro 78/14/19
Annettu Helsingissä 10. päivänä syyskuuta 2019

Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 30 §:n nojalla vahvistan seuraavan työjärjestyksen, jolla määrätään työskentelyn järjestämisestä Syyttäjälaitoksessa.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan aikaisemmat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen työjärjestykset.

1. luku
Valtakunnansyyttäjän toimisto

1 § Valtakunnansyyttäjän toimiston yksiköt ja tiimit

Valtakunnansyyttäjän toimistossa on kolme yksikköä: syyttäjäntoiminta, toiminnan tuki ja johdon tuki. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköt, heidän sijaisensa ja henkilöstön sijoittumisen yksiköihin. Valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja esimies voivat osoittaa virkamiehelle pysyvästi tai tilapäisesti muunkin yksikön toimialaan kuuluvia tehtäviä.

Lisäksi toimiston henkilöstöä voi kuulua valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän tai yksiköiden päälliköiden asettamiin, määrättyjä asioita tai asiakokonaisuuksia vertaisyhteistyönä hoitaviin asiantuntijaryhmiin (tiimeihin). Niihin voidaan kutsua myös syyttäjäalueiden henkilöstöä. Ryhmän perustajan määräämä asiantuntijaryhmän jäsen huolehtii tiiminvetäjänä ryhmän toiminnan käytännöllisistä järjestelyistä ja esimiehelle kuuluvien asioiden saattamisesta asianomaisen esimiehen ratkaistavaksi.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa toimii valtakunnansyyttäjän puheenjohdolla toimiva, valtakunnansyyttäjän toimistoa koskevia asioita käsittelevä, hänen päätöksentekoaan tukeva neuvoa antava ohjausryhmä. Valtakunnansyyttäjä päättää ohjausryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta muutoin.

2 § Syyttäjäntoiminnan yksikön tehtävät

Yksikölle kuuluvat ensisijaisesti syyttäjäntoimintaan, rikosvastuun toteuttamiseen ja valtakunnansyyttäjän ylimmän syyttäjän tehtäviin liittyvät valtakunnansyyttäjän toimistossa käsiteltävät asiat, kuten

  1. valtakunnansyyttäjälle lain mukaan kuuluvat ja hänen käsiteltäväkseen ottamansa syyteasiat
  2. valtakunnansyyttäjälle kuuluvat muutoksenhakuun korkeimmassa oikeudessa liittyvät tehtävät
  3. syyttäjäntoiminnan laillisuuden valvonta ja yksikön toimialaan liittyvien kanteluiden käsittely
  4. ylimmän syyttäjän devoluutio- ja substituutio-oikeuksien käyttämiseen liittyvät asiat
  5. rikos- ja rikosprosessioikeuteen sekä syyttäjän toimivaltaan ja tehtäviin rikosasioissa liittyvät asiat
  6. yksikössä olevien syyttäjien käsiteltäviksi määrätyt syyteasiat
  7. erikoissyyttäjien ja erikoistuneiden aluesyyttäjien toiminnan järjestämiseen ja ohjaamiseen liittyvät asiat
  8. rikosasioiden nopean käsittelyn järjestämiseen ja ohjaamiseen liittyvät asiat
  9. poliisimiesten tekemiksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamista koskevan syyttäjien toiminnan järjestäminen ja ohjaaminen
  10. syyttäjien virastoajan ulkopuolisen varallaolon järjestäminen
  11. yksikön toimialaan liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö
  12. Suomen Eurojust-osaston toiminnan ohjaaminen
  13. EIT-valitusten käsittely
  14. uhka- ja vaaratilanteisiin liittyvät toiminnalliset järjestelyt.

3 § Toiminnan tuen yksikön tehtävät

Yksikölle kuuluvat ensisijaisesti valtakunnansyyttäjän toimistolle Syyttäjälaitoksen keskushallintoyksikkönä kuuluvat sekä laitoksen keskitetysti hoidettavat tai ohjattavat hallinnolliset toiminnot ja tehtävät, kuten

  1. henkilöstöhallinto ja työnantajatoiminta, mukaan lukien koulutuksen ja osaamisen kehittämisen järjestäminen sekä VES-asiat ja palkkaustoimivallan käyttö, virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ja yksikön toimialaan kuuluvat kantelut
  2. taloushallinto ja hankintatoimi, mukaan lukien talousarvion valmistelu ja toimitila-asiat
  3. tietohallinnon järjestäminen, mukaan lukien kirjaamo, arkistotoimi, tilastointi, tietopalvelu, tietoturva ja tietosuoja
  4. työsuojelun järjestäminen
  5. sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestäminen
  6. yksikön toimialaan liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö.

4 § Johdon tuen yksikön tehtävät

Yksikölle kuuluvat Syyttäjälaitoksen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä johdon tuen tehtävät.

5 § Valtakunnansyyttäjä

Valtakunnansyyttäjä on Syyttäjälaitoksen virastopäällikkö ja valtakunnansyyttäjän toimiston johdon tuen yksikön päällikkö.

Valtakunnansyyttäjä päättää valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia syyteasioita koskevien tehtävien jakamisesta valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kesken ja ratkaisee itse käsiteltäväkseen ottamansa syyteasiat.

Valtakunnansyyttäjä päättää laissa ja asetuksessa Syyttäjälaitokselle tai valtakunnansyyttäjän toimistolle ratkaistavaksi säädetyt hallinnolliset asiat, ellei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä, muussa pysyväismääräyksessä tai päätöksessä delegoitu muulle virkamiehelle.

Lisäksi ensisijaisesti valtakunnansyyttäjälle kuuluvat Syyttäjälaitoksen strategiseen johtamiseen liittyvät asiat ja Syyttäjälaitoksen toimintaedellytysten varmistaminen. Sen mukaisesti ensisijaisesti hän ratkaisee asiat, jotka koskevat

  1. syyttäjäntoimen järjestämiseen ja sisältöön liittyviä periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä
  2. Syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa ja organisointia
  3. syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita
  4. valituslupahakemuksen jättämistä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa
  5. Syyttäjälaitoksen työjärjestystä ja työnjakoa
  6. Syyttäjälaitoksen laillisuusvalvontaa
  7. lainvalmisteluun liittyviä lausuntoja
  8. Syyttäjälaitoksen kansainvälisiä suhteita
  9. tietoturvaa ja tietosuojaa.

Valtakunnansyyttäjä voi määrätä jonkin asian tai asiaryhmän käsittelemisestä toisinkin kuin mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty.

6 § Apulaisvaltakunnansyyttäjä

Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee hänen käsiteltäväkseen annetut valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat syyteasiat sekä muut käsiteltäväkseen ottamansa syyteasiat.

Lisäksi ensisijaisesti apulaisvaltakunnansyyttäjälle kuuluvat rikosvastuun operatiivisen toteuttamisen johtaminen ja valvonta Syyttäjälaitoksessa. Sen mukaisesti ensisijaisesti hän ratkaisee valtakunnansyyttäjän toimistossa käsiteltävät asiat, jotka koskevat

  1. syyttäjille annettavia syytemääräyksiä
  2. muutosharkintapyyntöjä ja kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä
  3. poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä asioita
  4. rikosvastuun toteuttamista koskevia syyttäjäalueiden rajat ylittäviä toimenpiteitä ja järjestelyjä.

Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä ohjaa syyttäjille annettavien yleisten määräysten ja ohjeiden valmistelua ja päättää valtakunnansyyttäjän toimistoon käsiteltäväksi saapuneiden asioiden jakamisesta yksiköille tai syyttäjäalueille.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä päättää valtakunnansyyttäjän toimistossa olevien syyttäjien käsiteltäväksi määrättävien syyteasioiden jakamisesta heille syyttäjäntoiminnan yksikön päällikköä kuultuaan.

7 § Yksiköiden päälliköiden tehtävät

Yksiköiden päälliköt ovat yksiköidensä henkilöstön esimiehiä, jotka johtavat, valvovat ja kehittävät yksiköidensä toimintaa ja vastaavat niiden tuloksellisuudesta.

Yksiköiden päälliköt voivat työkuormien tasaisemmaksi jakamiseksi tai muun sellaisen tarpeen vaatiessa sopia työtehtävien hoitamisesta tilapäisesti toisin kuin yksiköiden tehtäviä koskevissa 2, 3 ja 4 §:ssä määrätään.

8 § Asioiden valmistelu ja ratkaiseminen

Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisevat ylimpänä syyttäjänä käsittelemänsä syyteasiat esittelystä, jollei toisin ole erikseen määrätty.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa käsiteltävät hallinnolliset asiat ratkaisee esittelystä valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä, jollei toisin ole erikseen säädetty tai määrätty.

Syyttäjäntoiminnan yksikön päällikkö ratkaisee hallinnolliset asiat, jotka

  1. koskevat syyttäjänmääräyksiä paikallisille syyttäjille ja määräyksiä poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi
  2. koskevat kahden tai useamman syyttäjän määräämistä samaan asiaan
  3. valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä on hänelle ratkaistavaksi antanut.

Toiminnan tuen yksikön päällikkö ratkaisee hallinnolliset asiat, jotka koskevat

  1. virkaehtosopimuksen soveltamista
  2. harjoittelijoiden nimittämistä valtakunnansyyttäjän toimistoon
  3. enintään kuuden kuukauden harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä valtakunnansyyttäjän toimiston virkamiehille
  4. muiden kuin syyttäjien sivutoimilupia ja sivutoimi-ilmoituksia
  5. viraston toimintaa varten käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä, ellei näitä asioita ole eri määräyksellä osoitettu muun virkamiehen ratkaistavaksi
  6. viraston rekisterinpitoa tai jotka
  7. valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä on hänelle ratkaistavaksi antanut.

Yksikön päällikkö ratkaisee hallinnolliset asiat, jotka koskevat hänen johtamansa yksikön henkilöstön vuosilomien hyväksymistä ja muiden kuin harkinnanvaraisten poissaolojen hyväksymistä.

Yksikön päällikkö voi määrätä ratkaisuvaltaansa kuuluvan hallinnollisen asian hänelle esiteltäväksi.

Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä voivat, ellei asia kuulu valtakunnansyyttäjälle, ottaa ratkaistavakseen minkä tahansa Syyttäjälaitoksessa käsiteltävän hallinnollisen asian.

9 § Sijaisuudet

Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii käsiteltävän asian laadun mukaan joko syyttäjäntoiminnan yksikön päällikkö tai toiminnan tuen yksikön päällikkö. Näiden kummankin estyneinä ollessa apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisesta määrätään erikseen.

Valtakunnansyyttäjän toimiston syyttäjäntoiminnan ja toiminnan tuen yksiköiden päälliköt sijaistavat hallinnollisissa asioissa toisiaan. Syyttäjän toimivaltaa edellyttävissä sekä rikosvastuun toteuttamiseen liittyvissä toiminnallisissa asioissa syyttäjäntoiminnan yksikön päällikköä kuitenkin sijaistaa hänen määräämänsä valtionsyyttäjä.

Yksikönpäällikön 3 momentin mukaisesti määräytyvän sijaisen ollessa estynyt määrätään yksikönpäällikön sijainen erikseen.

2. luku
Syyttäjäalue

10 § Syyttäjäalueen yksiköt ja tiimit

Valtakunnansyyttäjä vahvistaa syyttäjäalueelle tarpeellisen määrän apulaispäälliköiden johtamia yksiköitä.

Johtava aluesyyttäjä voi asettaa syyttäjäalueen yksiköiden henkilöstöstä tiettyjä yhteisiä asioita tai asiakokonaisuuksia asiantuntijoiden vertaisyhteistyönä hoitavia ryhmiä (tiimejä). Johtavan aluesyyttäjän määräämä asiantuntijaryhmän jäsen huolehtii tiiminvetäjänä ryhmän toiminnan käytännöllisistä järjestelyistä ja esimiehelle kuuluvien asioiden saattamisesta asianomaisen esimiehen ratkaistavaksi.

11 § Johtavan aluesyyttäjän ratkaisuvalta

Johtava aluesyyttäjä ratkaisee Syyttäjälaitoksesta annetun lain 19 § 3 momentin nojalla syyttäjäalueella käsiteltävät hallinnolliset asiat. Syyttäjäalueella käsitellään aluetta koskevat hallinnolliset asiat, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Johtavan aluesyyttäjän määräämät apulaispäälliköt ja muut syyttäjäalueen virkamiehet avustavat näiden asioiden valmistelussa. Apulaispäällikön ratkaisuvallasta määrätään työjärjestyksen 12 §:ssä.  

12 § Apulaispäällikön ratkaisuvalta

Apulaispäällikkö ratkaisee johtamansa yksikön henkilöstöä koskevat syyttäjäalueella käsiteltävät hallinnolliset asiat, jotka koskevat

  1. vuosilomien hyväksymistä
  2. muiden kuin harkinnanvaraisten poissaolojen hyväksymistä.

13 § Asioiden ratkaiseminen esittelystä

Virkanimitysasiat ratkaistaan esittelystä lukuun ottamatta Ahvenanmaan syyttäjäaluetta, jossa ne voidaan ratkaista ilman esittelyä. Johtava aluesyyttäjä voi määrätä myös muun ratkaisuvaltaansa kuuluvan asian hänelle esiteltäväksi.

14 § Johtaminen

Johtava aluesyyttäjä on syyttäjäalueen henkilöstön ja apulaispäällikkö yksikkönsä henkilöstön esimies.

Johtava aluesyyttäjä määrää syyttäjäalueen apulaispäälliköiden tehtävät ja vastuualueet.

Syyttäjäalueella voi olla johtavan aluesyyttäjän puheenjohdolla toimiva, hänen päätöksentekoaan tukeva neuvoa antava ohjausryhmä. Johtava aluesyyttäjä päättää ohjausryhmä kokoonpanosta ja toiminnasta muutoin.

Johtava aluesyyttäjä voi antaa tarkempia määräyksiä työskentelyn järjestämisestä syyttäjäalueella.

15 § Sijaisuudet

Johtavan aluesyyttäjän sijaisena toimii hänen määräämänsä apulaispäällikkö.

Syyttäjäalueen apulaispäälliköt sijaistavat toisiaan johtavan aluesyyttäjän määräämällä tavalla.

Muista syyttäjäalueen sijaisuusjärjestelyistä määrää johtava aluesyyttäjä.

3. luku
Erinäiset määräykset

16 § Johtava maakunnansyyttäjä

Mitä johtavasta aluesyyttäjästä on määrätty, koskee soveltuvin osin myös johtavaa maakunnansyyttäjää.

17 § Syyttäjälaitoksen johtoryhmä

Syyttäjälaitoksella on valtakunnansyyttäjän puheenjohdolla toimiva, hänen päätöksentekoaan tukeva neuvoa antava johtoryhmä. Johtoryhmä käsittelee Syyttäjälaitoksen johtamista ja muita koko laitosta koskevia asioita.

Johtoryhmässä ovat edustettuina valtakunnansyyttäjän toimiston yksiköt ja syyttäjäalueet.

Valtakunnansyyttäjä päättää muista johtoryhmän kokoonpanoon ja toimintaan liittyvistä asioista.

18 § Esittelijät

Esittelystä ratkaistavien asioiden esittelijöinä toimivat ne virkamiehet, jotka valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtakunnansyyttäjän toimiston yksikön päällikkö tai johtava aluesyyttäjä on määrännyt asian käsittelijäksi.

19 § Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit

Kehityskeskustelut käyvät ja virkaehtosopimusperusteiset työsuoritusten arvioinnit suorittavat, ellei valtakunnansyyttäjä toisin määrää

  1. valtakunnansyyttäjän toimiston yksiköiden päälliköt yksiköidensä henkilöstön kanssa
  2. valtakunnansyyttäjä valtakunnansyyttäjän toimiston toiminnan tuen yksikön päällikön, johtavien aluesyyttäjien ja johtavan maakunnansyyttäjän kanssa
  3. apulaisvaltakunnansyyttäjä valtakunnansyyttäjän toimiston syyttäjäntoiminnan yksikön päällikön kanssa
  4. johtava aluesyyttäjä syyttäjäalueen apulaispäälliköiden ja muiden välittömien alaistensa kanssa
  5. syyttäjäalueen apulaispäällikkö yksikkönsä henkilöstön kanssa.

Johtava aluesyyttäjä vahvistaa työsuoritusten arvioinnit syyttäjäalueen henkilöstön osalta ja valtakunnansyyttäjä valtakunnansyyttäjän toimiston henkilöstön, johtavien aluesyyttäjien ja johtavan maakunnansyyttäjän osalta.

20 § Virkamatkat

Matkamääräyksen valtakunnansyyttäjälle antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä, jolle matkamääräyksen antaa valtakunnansyyttäjä.

Matkamääräyksen valtakunnansyyttäjän toimiston yksikön päällikölle ja johtavalle aluesyyttäjälle antaa valtakunnansyyttäjä.

Matkamääräyksen kotimaanmatkaan valtakunnansyyttäjän toimiston ja syyttäjäalueen yksiköiden henkilöstölle antaa yksikön päällikkö.

Pysyväismatkamääräyksen antaa

  1. valtakunnansyyttäjän toimiston yksikön päälliköille, johtaville aluesyyttäjille ja johtavalle maakunnansyyttäjälle valtakunnansyyttäjä
  2. valtakunnansyyttäjän toimiston henkilöstölle apulaisvaltakunnansyyttäjä
  3. syyttäjäalueiden henkilöstölle johtava aluesyyttäjä.

Matkamääräyksen syyttäjäalueen virkamiehen ulkomaanmatkaan, joka liittyy syyteasian hoitamiseen, Syyttäjälaitoksen järjestämään koulutukseen tai kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön antaa johtava aluesyyttäjä. Matkamääräyksen ulkomaanmatkoihin muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä. Ulkomaanmatkoista on tehtävä aina matkasuunnitelma.

Matkalaskun kotimaanmatkoissa hyväksyy matkustajan lähiesimies, poikkeuksena valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä, jotka hyväksyvät toistensa matkalaskut. Matkalaskut ulkomaanmatkoissa hyväksyy matkamääräyksen antaja.

21 § Asiakirjahallinto

Syyttäjälaitos toimii yhtenä arkistonmuodostajana. Valtakunnansyyttäjän toimisto ja Syyttäjälaitoksen syyttäjäalueet muodostavat Syyttäjälaitoksen arkiston osa-arkistot. Valtakunnansyyttäjän toimistolla ja syyttäjäalueilla on omat rikosasioiden ja hallinnollisten asioiden diaarit.

22 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1. päivänä lokakuuta 2019.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen

Hallintojohtaja Joanna Autiovuori