Syyttäjälaitoksen historia

Suomen itsenäisyyden ajan alusta marraskuun loppuun 1997 maan ylimmän syyttäjän tehtävä kuului oikeuskanslerille. Varsinaista syyttäjän työtä tekivät kaupunginviskaalit ja poliisihallintoon kuuluneet nimismiehet. Nimismiehet vastasivat myös rikostutkinnasta, tuomioiden täytäntöönpanosta ja ulosotosta.

Syyttäjäjärjestelmässä oli myös väliporras, lääninsyyttäjät. Tätä tehtävää hoitivat lääninpoliisineuvokset ja poliisitarkastajat, joskin enimmän osan syytteistä ajoivat apulaispoliisitarkastajat. Kaikkiaan poliisin toimiminen syyttäjänä oli periaatteellisesti pulmallista.

Ristiriitainen oli myös oikeuskanslerin rooli ylimpänä syyttäjänä, koska hän valvoi syyttäjien lisäksi myös tuomioistuimia ja asianajajia. Lisäksi oikeuskanslerin tehtävät valtioneuvostossa liittyivät läheisesti ylimpään poliittiseen päätöksentekoon ja täytäntöönpanovallan käyttämiseen, mikä oli jossain määrin ongelmallista.

Syyttäjälaitoksen oli aika uudistua

Varsinaisen kimmokkeen uudistukseen antoi oikeuskansleri Jorma S. Aalto, kun hän vuonna 1993 ehdotti valtioneuvostolle, että syyttäjälaitoksen organisaation väliporras ja ylin taso järjestettäisiin uudelleen. Saman kannan oli tuonut esiin eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman eduskunnan edellisvuoden toimintakertomuksessa.

Tosiasiassa syyttäjälaitos oli jo ennen itsenäistymistään käynyt 1990-luvulla läpi joitakin suuria, toimintaansa vaikuttavia muutoksia.

Kihlakuntauudistuksessa 1990-luvun alkupuolella 233 syyttäjäpiiriä olivat kutistuneet 95 kihlakunnaksi, joista jokaiseen oli tullut mahdollisimman itsenäiset poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoyksiköt. Vuoden 1996 kihlakuntauudistus puolestaan oli tuonut järjestelmään 13 kihlakunnansyyttäjänvirastoa, 60 kihlakunnanviraston syyttäjäosastoa ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston.

Vielä hieman ennen itsenäistymistä, vuonna 1997, syyttäjien asemaa oli muuttanut uusi laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL). Sen myötä syyttäjästä oli tullut rikosprosessin keskeinen toimija.

Itsenäinen syyttäjälaitos aloitti toimintansa 1997

Itsenäinen syyttäjälaitos perustettiin 1. päivänä joulukuuta 1997. Aiemman, kolmiportaisen organisaation sijaan saatiin kaksiportainen organisaatio, johon kuuluivat Valtakunnansyyttäjänvirasto keskushallintoviranomaisena ja 78 paikallisyksikköä ympäri maata. Ylimmäksi syyttäjäksi tuli valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti toimintansa Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa Helsingissä.

Oikeuskanslerinviraston lakkautetun syyttäjäosaston virkamiehistä suurin osa siirrettiin Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Syyttäjistä tuli päätoimisia, ja heidän riippumattomuutensa kirjattiin perustuslakiin.

Syyttäjälaitoksen kehittäminen jatkui

Syyttäjäorganisaation kehittämistä jatkettiin pian laitoksen perustamisen jälkeen:

1.1.2003 syyttäjälaitokseen perustettiin 16 yhteistoiminta-aluetta, luotiin syyttäjien erikoistumiseen liittyvät avainsyyttäjäjärjestelmä sekä kehitettiin mm. apulaissyyttäjä- ja alueryhmätoimintaa.

1.4.2007 paikallisorganisaatio uudistettiin perustamalla 15 alueellista syyttäjänvirastoa. Manner-Suomen virastoja paketoitiin aiempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

1.1.2010 Valtakunnansyyttäjänvirastoon perustettiin poliisirikosasioiden tutkintatiimi (nyk. poliisirikostiimi) selvittämään poliisien tekemiksi epäiltyjä rikoksia.

1.1.2011 syyttäjänvirastojen määrä vähennettiin 13:een ja 1.1.2014 edelleen 11:een.

Vuonna 2016 alettiin suunnitella uutta, vielä entistäkin yhtenäisempää organisaatiota. Uudistuksen tavoitteena oli kehittää syyttäjälaitoksen toimintaa ja lisätä tuottavuutta niin, ettei kansalaisten oikeusturva heikkenisi niukkenevista resursseista huolimatta.

27.11.2018 eduskunta hyväksyi uuden lain Syyttäjälaitoksesta. Samana vuonna syyttäjälaitoksen koulutus, jota oli kehitetty jo Oikeuskanslerinviraston johdolla, täytti 40 vuotta.

Syyttäjälaitos yhdistyi yhdeksi virastoksi 1.10.2019

1.10.2019 mittavassa organisaatiouudistuksessa Suomen kaikki paikalliset syyttäjänvirastot ja Valtakunnansyyttäjänvirasto yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi nimeltään Syyttäjälaitos. Samalla kihlakunnansyyttäjien virat muuttuivat aluesyyttäjien viroiksi, ja pisimmälle erikoistuneita syyttäjiä varten perustettiin erikoissyyttäjien virkoja.

Uudistuksen tavoitteena oli kehittää laitoksen toimintaa ja lisätä sen tuottavuutta. Siten syyttäjälaitos voi toteuttaa rikosvastuuta niin, ettei kansalaisten oikeusturva heikkene niukkenevista resursseista huolimatta. Syyttäjäntoimintaa yhdenmukaistamalla pyritään myös parantamaan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.

Uudistuksen jälkeen Syyttäjälaitos koostuu keskushallintoyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä syyttäjäalueesta: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Ahvenanmaa. Syyttäjälaitoksella on 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.

Syyttäjäalueet huolehtivat operatiivisesta syyttäjäntoiminnasta alueillaan. Valtakunnansyyttäjän toimisto vastaa muun muassa syyttäjälaitoksen ja syyttäjäntoiminnan ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.
 

Valtakunnansyyttäjät
Matti Kuusimäki 1.10.1997–28.2.2010
Matti Nissinen 1.3.2010–24.1.2018
Raija Toiviainen 1.8.2018–30.9.2022
Ari-Pekka Koivisto 1.10.2022–

Apulaisvaltakunnansyyttäjät
Martti Jaatinen 1.12.1997–31.5.2002
Jorma Kalske 1.7.2002–30.6.2016
Raija Toiviainen 1.7.2016–31.7.2018
Jukka Rappe 1.1.2019–

Lähteet: Syyttäjälaitoksen kronikka: Kaksikymmentä vuotta rikosvastuun puolesta – Tjugo år på rättens sida (pdf, 7.22 Mt) ja Akkusastoori-lehdet

Kaksikymmentä vuotta rikosvastuun puolesta – Tjugo år på rättens sida

Nykymuotoinen syyttäjälaitos täytti 20 vuotta 1.12.2017. Juhlavuoden kunniaksi Valtakunnansyyttäjänvirasto julkaisi julkaisun Kaksikymmentä vuotta rikosvastuun puolesta – Tjugo år på rättens sida.

Julkaisu on eräänlainen nykymuotoisen syyttäjälaitoksen ja myös syyttäjien aikakirja. Siinä on tarkasteltu syyttäjälaitoksen niitä toimintoja, tapahtumakulkuja ja muutoksia, jotka ovat hallinneet riippumattoman syyttäjälaitoksen kahta ensimmäistä vuosikymmentä.

Julkaisun on kirjoittanut viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen, joka on aiemmin työskennellyt pitkään Helsingin Sanomien oikeustoimittajana. Kirjoittamista on ohjannut ja tukenut toimituskunta. Siihen kuuluivat puheenjohtajana Matti Nissinen sekä jäseninä Matti Kuusimäki, Jorma Äijälä, Kirsti Jakobsson, Aira Laari, Heikki Lehto, Tanja Lahti ja Raija Toiviainen, joka keväällä 2017 siirtyi toimituskunnan puheenjohtajaksi.

"Syyttäjillä on aina ollut tärkeä rooli suomalaisessa rikosoikeusjärjestelmässä. Viimeisen kahdenkymmen vuoden ajan he ovat toteuttaneet rikosvastuuta riippumattoman ja itsenäisen syyttäjälaitoksen kautta.

Tässä kronikassa ovat äänessä monet syyttäjälaitosta rakentaneet tai sen palveluksessa olleet henkilöt, niin syyttäjät kuin tukena olleet sihteerit. Kertomuksista piirtyy kuva työlleen omistautuneista ihmisistä, jotka ovat omaksuneet uusia työtapoja ja modernia tekniikkaa, paneutuneet uusiin rikosilmiöihin, kansainvälistyneet ja kohdanneet median paineen."

Syyttäjälaitoksen kronikka: Kaksikymmentä vuotta rikosvastuun puolesta – Tjugo år på rättens sida (pdf, 7.22 Mt)