Poliisirikosasiat
Poliisin tekemäksi epäilty rikos
Kun rikosepäilyn tai rikosväitteen kohteena on poliisivirassa oleva henkilö, tutkinnanjohtajana esitutkinnassa toimii poikkeuksellisesti syyttäjä – ei esitutkintaviranomainen, kuten muissa rikosasioissa.
Jos rikosepäily kohdistuu poliisin virantoimitukseen liittyviin tapahtumiin, tutkinnanjohtajana toimii aina syyttäjä. Syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisin lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Jos poliisin tekemäksi epäilty rikos on tehty virantoimituksen ulkopuolella, syyttäjä voi harkintansa mukaan antaa esitutkintaviranomaisen huolehtia esitutkinnasta. Poliisirikosasioiden tutkintajärjestelyistä säädetään esitutkintalain 2 luvun 4 §:ssä.
Poliisirikosasioiden tutkintaa hoitavat syyttäjätutkinnanjohtajien johdolla keskusrikospoliisin poliisirikosryhmään sijoitetut tutkijat.
Poliisirikosyksikkö
Poliisirikosasioiden esitutkinta ja syyteharkinta on 1.10.2024 alkaen keskitetty valtakunnansyyttäjän toimistoon perustettuun poliisirikosyksikköön. Poliiseja koskevia rikosilmoituksia on vuosittain tehty noin 900–1 000 kappaletta, ja ne kaikki käsitellään poliisirikosyksikössä. Yksikön syyttäjät hoitavat yleensä myös syyteharkinnan ja tarvittaessa ajavat syytteitä eri oikeusasteissa niissä asioissa, joissa esitutkinta on aloitettu.
Poliisirikosyksikössä työskentelee sen päällikkönä toimiva valtionsyyttäjä, kaksi erikoissyyttäjää, neljä aluesyyttäjää ja kaksi osastosihteeriä.
Esitutkintakynnys
Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty (esitutkintalaki 3 luku 3 § 1 momentti).
Ennen esitutkinnan aloittamista voidaan tehdä esiselvitys sen selvittämiseksi, onko esitutkinta syytä aloittaa. Esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, ettei ketään aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä (esitutkintalaki 3 luku 3 § 2 momentti).
Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa
Jos joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti poliisin voimankäytön seurauksena tilanteessa, jossa voimankäytön edellytykset ovat sinänsä olleet olemassa, on tärkeää yleisen edun ja tapahtumaan osallisten oikeusturvan kannalta selvittää perusteellisesti kyseisen toimivaltakeinon käyttämisen asianmukaisuus.
Tällöin poliisi ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikön tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan syyttäjätutkinnanjohtajaan. Näissä tapauksissa arvioidaan aina, onko asiassa toimitettava esitutkinta.
Valtakunnansyyttäjän yleinen ohje: VKS:2024:1 Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja syyteharkinta sekä poliisirikosasiassa tehdystä syyteratkaisusta ilmoittaminen
Poliisirikostutkinnan toimintakertomukset
Toimintakertomus 2023 (liitteet eivät saavutettavia)
Toimintakertomus 2022 (ei täysin saavutettava)
Toimintakertomus 2021 (ei täysin saavutettava)
Toimintakertomus 2020 (ei täysin saavutettava)
Kentälle siirto tarkoittaa, että poliisirikosyksikkö siirtää jutun alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi.
Vuonna 2023 keskimääräinen käsittelyaika poliisirikosyksikössä oli 93 päivää.
Tiedustelut poliisirikosyksikön tekemistä päätöksistä
Poliisirikosasioissa tehtyjä yksittäisiä ja yksilöityjä tutkinnan päätöksiä voi tiedustella suoraan poliisirikosyksiköstä osoitteesta tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi. Laajemman materiaalin osalta tulee esittää tietopyyntö.
Tietopyynnön voi lähettää sähköpostilla valtakunnansyyttäjän toimiston kirjaamoon valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.
Jos tiedonhaku vie paljon aikaa, tietojen toimittaminen saattaa olla maksullista. (Oikeusministeriön asetus). Hinta kerrotaan tietopyynnön vastauksen yhteydessä.
Muun poliisirikosasiaan liittyvän materiaalin voi tilata tutkinnan suorittaneelta poliisilaitokselta, sillä materiaalia ei arkistoida Syyttäjälaitoksessa.