Rikoksen uhri

Rikoksen uhria kutsutaan asianomistajaksi. Osa rikoksista on asianomistajarikoksia. Syyttäjä ei voi nostaa niistä syytettä, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta eli esitä syyttämispyyntöä. Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia, jolloin esitutkintaviranomaiset ja syyttäjä voivat toimia asianomistajan tahdosta riippumatta.

Asianomistaja voi esittää rikosoikeudenkäynnissä vastaajalle rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksia. Asianomistaja voidaan myös nimetä kuultavaksi oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa.

Asianomistajan vaatimusten ajaminen

Jos asianomistaja pyytää, syyttäjä voi esittää hänen puolestaan vahingonkorvausvaatimuksen vastaajalle. Syyttäjä ei kuitenkaan aja asianomistajan korvausvaatimusta, jos se on ilmeisen perusteeton tai jos sen esittämisestä aiheutuisi olennaista haittaa syytteen ajamiselle.

Jos syyttäjä kieltäytyy korvausvaatimuksen esittämisestä, voi asianomistaja ajaa vaatimuksensa tuomioistuimessa itse tai antaa sen valitsemansa oikeudenkäyntiasiamiehen, esimerkiksi asianajajan, tehtäväksi.

Asianomistaja voi myös itse nostaa syytteen

Asianomistajalla on myös ns. toissijainen syyteoikeus. Jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla on oikeus harkintansa mukaan itse nostaa syyte rikoksesta ja viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan.