Syyttäjälaitosmitali – riippumattoman Syyttäjälaitoksen symboli
Syyttäjälaitosmitali on huomionosoitus, jonka valtakunnansyyttäjä voi myöntää Syyttäjälaitosta erityisen ansiokkaasti palvelleelle henkilölle. Sen voi saada myös viranomainen tai muu yhteisö, joka on merkittävästi edistänyt syyttäjäntoiminnan tavoitteita.
Syyttäjälaitosmitalin historia
Syyttäjälaitosmitalin lyöttämisestä päätettiin 31.3.2000. Silloin tuli kuluneeksi 100 vuotta Kaarlo Ignatiuksen kirjoittaman, uudenaikaista syyttäjälaitosta koskevan väitöskirjan Virallisen syyttäjistön kehittyminen, organisatsiooni ja syyteoikeus julkisesta tarkastamisesta.
Ignatius oli kiinnostunut oikeudenkäyntilaitoksen ja -menettelyn uudistamisesta. Hän ajoi päätoimista syyttäjälaitosta, syyttäjien täydellistä itsenäisyyttä tuomioistuimista ja tuomareista, puhdasta akkusatorista menettelyä rikosprosessiin, suullista ja välitöntä menettelyä todisteiden vastaanotossa – kaikkia niitä uudistuksia, jotka toteutettiin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin nimikkeellä 1900-luvun lopussa. Ignatiuksen kehittämistavoitteita toteutettiin myös Suomen syyttäjälaitoksen uudistuksessa 1996–1997 – lähes sata vuotta väitöskirjan tarkastamisesta.
Syyttäjälaitosmitalin saaneet
Ympärysmitaltaan 80-millimetristä mitalia lyötettiin 3 kpl hopeisena ja 200 kpl pronssisena. Ensimmäinen hopeinen kappale luovutettiin tasavallan presidentille 5.6.2001. Mitali julkistettiin valtakunnallisena syyttäjälaitospäivänä 28.9.2001. Sen ovat saaneet:
- Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen 28.9.2001
- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen 28.9.2001
- Sukuyhdistys Ignatius ry 5.12.2001
- Vaasan hovioikeus 20.12.2001
- Leena Ignatius 10.6.2002
- Kuntsin säätiö 2.12.2002
- Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki 25.1.2005
- Poliisiylijohtaja Markku Salminen 30.11.2007
- Viron syyttäjälaitos 14.11.2008
- Johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen 30.1.2009
- Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske 12.2.2010
- Rajavartiolaitos 26.11.2010
- Asianajaja Markku Fredman 21.3.2014
- Käräjätuomari Mikko Jaatinen 21.3.2014
- Valtionsyyttäjä Christer Lundström 1.12.2017
- Johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola 27.8.2018
- Johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka 28.3.2019
- Apulaispäällikkö, aluesyyttäjä Eeva-Liisa Olkinuora 3.12.2021
- Neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen 3.12.2021
- Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen 3.12.2021
Kaarlo Ignatius
Hovioikeuden presidentti Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius (12.11.1869–13.1.1942) valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi 1893, lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1900. Hän toimi muun muassa Viipurin hovioikeuden asessorina, lakivaliokunnan sihteerinä ja asianajajana. Hän opiskeli ja matkusti hallituksen antamissa tehtävissä Euroopassa. Viimeksi Ignatius toimi Vaasan hovioikeuden presidenttinä 1923–27. Ignatiuksen runsaan kirjallisen tuotannon klassikkoartikkeli on tutkimus Onko rikosasioissa todistelun uudestaan tutkiminen ylemmässä oikeudessa vastedes sallittava? (LM 1907 s. 105).
Kuvateksti: Kuvanveistäjä Erkki Kannoston suunnittelemassa syyttäjälaitosmitalissa on Kaarlo Ignatiuksen kasvokuva. Vuodet 1900 ja 2000 kuvaavat sata vuotta ajankohtaisena säilynyttä väitöskirjaa. Syyttäjä on mitalissa kuvattu ritarina, joka suojaa pykälistä koottua linnoitustaan – yhteiskuntaa. Ajatus on kiteytetty latinankieliseen tekstiin Accusator pro summo bono publico – Syyttäjä kaiken yhteisen hyvän puolesta.