Rikosasioiden sovittelu

Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa käsitellään uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu haittojen hyvittämiseksi.

Sovittelu on vapaaehtoista ja edellyttää aina sekä uhrin että rikoksesta epäillyn suostumusta. Jos osapuoli myöhemmin peruuttaa suostumuksensa, sovittelu keskeytetään.

Millaisia rikoksia sovitellaan?

Tyypillisesti sovitteluun soveltuvia rikoksia ovat pahoinpitelyt, varkaudet ja vahingonteot. Sovittelussa on mahdollista käsitellä muitakin rikoksia, jos niiden arvioidaan soveltuvan sovitteluun. Mitä törkeämmästä rikoksesta on kyse, sitä huonommin se on soviteltavissa.

Päätöksen rikoksen ottamisesta soviteltavaksi tekee paikallinen sovittelutoimisto. Aloitteen voi tehdä mm. rikoksesta epäilty, uhri, poliisi tai syyttäjä. Jos uhrina on rikoksesta epäillyn läheinen, sovittelualoitteen voi tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Varsinaisen sovittelun hoitaa tehtävään koulutuksen saanut vapaaehtoinen sovittelija.

Mihin sovittelu johtaa?

Jos rikoksen osapuolet päätyvät sovintoon, sovittelija tekee siitä kirjallisen sopimuksen. Siinä voidaan sopia esimerkiksi, että rikoksesta epäilty maksaa uhrille vahingonkorvauksen.

Sovittelussa saavutettu sovinto voi joissakin lievemmissä rikoksissa johtaa siihen, että äsittely esitutkintaviranomaisessa päättyy. Sovittelu saattaa myös johtaa siihen, että syyttäjä jättää syytteen nostamatta. Tuomioistuin voi myös jättää vastaajan tuomitsematta rangaistukseen tai tuomita hänet lievempään rangaistukseen.

Katso myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietopaketti sovittelusta