Kaksi ihmistä kättelemässä. Kuvassa näkyvät vain kädet. Sovittelija näkyy käsien takana.

Rikosasioiden sovittelu

Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa käsitellään uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi.

Sovittelu on vapaaehtoista ja edellyttää aina sekä uhrin että rikoksesta epäillyn suostumusta. Jos osapuoli myöhemmin peruuttaa suostumuksensa, sovittelu keskeytetään.

Millaisia rikoksia sovitellaan?

Tyypillisesti sovitteluun soveltuvia rikoksia ovat pahoinpitelyt, varkaudet ja vahingonteot. Sovittelussa voidaan käsitellä muitakin rikoksia, jos niiden arvioidaan soveltuvan sovitteluun. Mitä törkeämmästä rikoksesta on kysymys, sitä huonommin se on soviteltavissa.

Päätöksen rikoksen ottamisesta soviteltavaksi tekee paikallinen sovittelutoimisto. Sovittelua koskevan aloitteen voivat tehdä mm. rikoksesta epäilty, uhri, poliisi tai syyttäjä. Jos uhrina on rikoksesta epäillyn läheinen, sovittelualoitteen voi tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Varsinaisen sovittelun hoitaa tehtävään koulutuksen saanut vapaaehtoinen sovittelija.

Mihin sovittelu johtaa?

Jos rikoksen osapuolet päätyvät sovintoon, sovittelija tekee siitä kirjallisen sopimuksen. Siinä voidaan sopia esimerkiksi, että rikoksesta epäilty suorittaa uhrille vahingonkorvauksen.

Sovittelussa saavutettu sovinto voi joidenkin lievempien rikosten osalta johtaa siihen, että asian käsittely esitutkintaviranomaisessa päättyy. Sovittelu saattaa myös johtaa siihen, että syyttäjä jättää syytteen nostamatta. Tuomioistuin voi myös jättää tuomitsematta vastaajan rangaistukseen tai tuomita hänet lievempään rangaistukseen.

Katso myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietopaketti sovittelusta