Rikosasian oikeudenkäynti

Syyttäjän nostama syyte käsitellään tuomioistuimessa, joko suullisessa oikeudenkäynnissä tai kirjallisessa menettelyssä.

Haastaminen

Syyttäjän vaatimukset ilmenevät haastehakemuksesta, jonka syyttäjä jättää tuomioistuimelle. Haastehakemus sisältää syytteen ja rangaistusvaatimuksen. Siinä voidaan esittää myös muita vaatimuksia, kuten rikoksella saadun hyödyn menettämistä.

Haastehakemus annetaan vastaajalle tiedoksi haasteella. Haasteen antaa normaalisti tuomioistuin.

Niissä tapauksissa, joissa vastaajaa olisi myöhemmin vaikea tavoittaa, haasteen voi antaa myös syyttäjä. Syyttäjä suorittaa näissä tapauksissa syyteharkinnan ja haastamisen heti esitutkinnan päätyttyä.

Vastaajalle ilmoitetaan haasteessa oikeudenkäynnin aika ja paikka. Myös rikoksen asianomistajalle ja todistajille toimitetaan hyvissä ajoin kutsut oikeudenkäyntiin. Haasteesta ja kutsusta ilmenee, onko oikeudenkäyntiin tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Eräissä tapauksissa juttu voidaan ratkaista myös syytetyn poissaolosta huolimatta.

Oikeudenkäynti

Rikosasian oikeudenkäynti on yleensä suullinen, eli syyttäjä ja muut asianosaiset ovat paikalla. Syyttäjän velvollisuutena on osoittaa, että syytteessä kuvattu rikos on tehty. Tuomioistuin voi asiaa ratkaistessaan ottaa huomioon vain sen, mitä suullisessa käsittelyssä on esitetty. Oikeudenkäynti etenee tuomioistuimen puheenjohtajan johdolla.

Asianosaiset eli syyttäjä, vastaaja ja asianomistaja perustelevat näkökantojaan ja esittävät todistelua niiden tueksi. Lopuksi he antavat loppulausuntonsa. Tuomioistuin antaa tuomionsa heti päätösneuvotteluiden jälkeen tai ilmoitettuna ajankohtana tuomioistuimen kansliassa.

Kirjallinen menettely

Osa rikosasioista käsitellään kirjallisessa menettelyssä. Silloin asianosaisia tai todistajia ei kutsuta tuomioistuimeen kuultaviksi. Vastaajalle voidaan antaa mahdollisuus suullisen lausuman antamiseen. Tuomioistuin antaa tuomion ajankohtana, jonka se on ilmoittanut etukäteen.

Asia voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos rikoksesta on säädetty rangaistukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi liikennerikokset, varkaus, petos ja pahoinpitely.

Kirjallisen menettelyn käyttö edellyttää, että vastaaja tunnustaa rikoksen ennen oikeudenkäyntiä ja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Jos asianomistaja on esitutkinnassa esittänyt rikokseen perustuvia vaatimuksia, kirjallinen käsittely edellyttää myös hänen suostumustaan.

Muutoksenhaku

Syyte käsitellään yleensä ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeudessa, jonka antamaan tuomioon voi hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen. Muutoksenhaku hovioikeudessa vaatii kuitenkin usein, että hovioikeus myöntää ensin jatkokäsittelyluvan.

Hovioikeuden tuomioon voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan. Myös käräjäoikeuden tuomioon voi hakea valituslupaa ennakkopäätösperusteella suoraan korkeimmalta oikeudelta.

Lisätietoa tuomioistuimista oikeus.fin verkkosivuilla

Lisätietoa rikosjutun käsittelystä oikeus.fin verkkosivuilla