Valtakunnansyyttäjän toimisto
Valtakunnansyyttäjän toimisto vastaa keskushallintoyksikkönä koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä ja toimii valtakunnansyyttäjän esikuntana.
Valtakunnansyyttäjän toimiston tehtävänä on
- nimittää johtavat aluesyyttäjät, erikoissyyttäjät ja aluesyyttäjät
- ohjata ja kehittää Syyttäjälaitosta ja syyttäjäntoimintaa
- vastata Syyttäjälaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta
- valvoa syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta
- huolehtia Syyttäjälaitoksen yleisestä hallinnosta, viestinnästä ja koulutuksesta
- hoitaa toimialaansa kuuluvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä
- vastata poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toiminnan järjestämisestä.
Valtakunnansyyttäjän toimiston tehtävät määritellään laissa Syyttäjälaitoksesta ja valtioneuvoston asetuksessa Syyttäjälaitoksesta.
Laki syyttäjälaitoksesta
Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta
Työjärjestys
Valtakunnansyyttäjän toimistoa johtaa valtakunnansyyttäjä. Hänen sijaisenaan toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä. Lisäksi toimistossa työskentelee valtionsyyttäjiä, toimistohenkilökuntaa ja asiantuntijoita hallinnon, viestinnän, koulutuksen, kehittämisen ja kansainvälisen toiminnan tehtävissä. Kaikkiaan virastossa työskentelee noin 50 henkilöä.
Sananvapausrikosasiat
Sananvapauslain mukaan valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta kaikissa virallisen syytteen alaisissa rikoksissa, jotka perustuvat julkaistun viestin sisältöön. Tällaisia tyypillisiä sananvapausrikoksia ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen, julkinen kehottaminen rikokseen ja näihin liittyvät päätoimittajarikkomukset.
Terrorismirikokset
Rikoslain mukaan valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta, kun kysymys on terrorismirikoksesta. Terrorismirikos edellyttää aina terroristista tarkoitusta eli esimerkiksi sitä, että rikoksentekijän tarkoituksena on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa tai pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin.
Jos valtakunnansyyttäjä määrää terrorismirikosta koskevan syytteen nostettavaksi, hän määrää samalla syyttäjän, jonka on ajettava syytettä tuomioistuimissa.
Vuosina 2014–2022 valtakunnansyyttäjä on nostanut kolme syytettä terrorismirikoksista.
Poliisirikosasiat
Poliiseja koskevat rikosilmoitukset käsitellään ensi vaiheessa valtakunnansyyttäjän toimistossa. Käsittelystä vastaa poliisirikosten esikäsittely-yksikkö.
Aiheesta lisää Poliisirikosasiat-sivulla
Muutosharkinta- ja muut kantelut
Valtakunnansyyttäjä voi omasta aloitteestaan tai esimerkiksi kantelun perusteella ottaa uudelleen käsiteltäväksi alaisensa syyttäjän ratkaiseman asian. Näissä ns. muutosharkinta-asioissa on kysymys siitä, että kantelija on tyytymätön syyttäjän syyteharkinnan lopputulokseen. Kantelun voi tehdä myös muusta syyttäjän menettelystä. Tällöin voi olla kysymys menettelyn laillisuuden tai hyvän syyttäjätavan arvioinnista.
Katso tarkemmin Kantelut-sivulta
Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen
Hovioikeuden ratkaisuista on mahdollista valittaa korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Syyttäjät hakevat useimmiten muutosta hovioikeuden ratkaisuihin ennakkopäätösluonteisissa asioissa (keskimäärin 40 asiaa vuodessa). Asia on ennakkopäätösluonteinen, jos laki tai oikeuskäytäntö eivät anna suoraa vastausta siihen, miten se on ratkaistava. Valituslupia hakemalla syyttäjät osallistuvat oikeuskäytännön kehittämiseen.
Valtionsyyttäjät valmistelevat korkeimmalle oikeudelle jätettäväksi ehdotettavat valituslupahakemukset ja valitukset yhdessä jutun syyttäjän kanssa. Valmistelun jälkeen valtionsyyttäjä esittelee valituslupahakemuksen ja valituksen valtakunnansyyttäjälle, joka päättää niiden jättämisestä korkeimmalle oikeudelle.
Valtakunnansyyttäjä edustaa syyttäjiä myös muissa asioissa korkeimmassa oikeudessa.