Esitutkinnan rajoittaminen, kohtuusperusteen soveltaminen esitutkinnan rajoittamiseen, päätöksen perustelu

Annettu 27.2.2025, asianumero SY/2012/2023

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän kohtuusperusteisen päätöksen lopettaa esitutkinta asiassa, joka koski epäiltyä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. 

Aluesyyttäjä oli perustellut päätöstään näkökohdilla, jotka liittyivät pääasiassa epäillyn tekijän ikään ja siihen, oliko tämä toiminut tahallisesti, sekä ottamalla huomioon sen, että poliisi oli ilmoittanut tapahtumista sosiaalihuollolle. Esitutkinnan rajoittamista oli lisäksi perusteltu viittaamalla koulupsykologin yhteenvetoon koulunkäynnin edellytyksistä ja katsottu, että asiassa oli enemmälti kyse epäillyn tekijän heikentyneestä henkisestä tilasta johtuvasta ymmärtämättömyydestä kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti huomiota siihen, että kohtuusperusteinen esitutkinnan rajoittaminen ei yleensä tule kyseeseen edellä mainitulla perusteilla. Hän myös huomautti, että tahallisuuden arviointi on ensisijaisesti tuomioistuimen tehtävä. 

Aluesyyttäjä ei ollut päätöksenteossaan ottanut huomioon myöskään sitä, että sosiaalihuollolle tehdystä ilmoituksesta huolimatta sosiaalihuolto ei ollut ryhtynyt toimiin ilmoituksen perusteella. Aluesyyttäjä oli jättänyt ottamatta huomioon rikoksen vakavuuden ja asianomistajaan kohdistuneen vakavan oikeudenloukkauksen, kun hän oli perustellut päätöstä pääasiassa vain epäillyn tekijän olosuhteilla. 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti vastaisen varalta aluesyyttäjän huomiota esitutkinnan rajoittamista koskevien päätösten perustelemiseen harkinnanvaraisilla seikoilla ja hylkäsi esityksen esitutkinnan rajoittamisesta.