Valtionsyyttäjä jätti näytön puuttumisen perusteella syytteen nostamatta tapauksessa, jossa pataljoonaupseerina toimineen majurin epäiltiin rikkoneen palvelusvelvollisuuttaan muun ohella laiminlyömällä osallistua maastoharjoituksiin niitä koskevien käskyjen mukaisesti, kirjaamalla perusteettomasti lisätyötunteja työaikataulukkoon sekä laiminlyömällä virkavapaalle lähtiessään palauttaa kuittauksellaan olleita omaisuusesineitä prikaatin varastoon. Rikosepäilyt perustuivat epäillyn jälkeen pataljoonaupseeriksi tulleen toisen majurin kirjalliseen ilmiantoon, jonka mukaan epäilty olisi syyllistynyt edellä mainittuihin ja lukuisiin muihinkin ilmiantajan rikollisina pitämiin tekoihin. Osa syyllisyytensä kiistäneen epäillyn väitetyistä teoista jäi esitutkinnassa vaille näyttöä ja osa osoittautui sellaisiksi, ettei palvelusvelvollisuutta ollut niiden yhteydessä rikottu.
