Hyppää sisältöön

Törkeä kunnianloukkaus, törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, päätöksen perusteleminen

Syyttäjälaitos
5.5.2021 16.18
Uutinen

Annettu 3.3.2021, asianumero 5/21/21

Esitutkinnassa epäiltiin kahden henkilön syyllistyneen asianomistajaan kohdistuneeseen törkeään kunnianloukkaukseen ja törkeään yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Esitutkinnan mukaan tietoja oli levitetty muun ohessa internet-sivustolla ja Facebookissa. 

Syyttäjä jätti epäillyt henkilöt syyttämättä epäillystä törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, koska todennäköisiä syitä epäiltyjen syyllisyyden tueksi ei ollut. Syyttäjän mukaan epäiltyjen ei voitu katsoa esittäneen valheellista tietoa asianomistajasta.

Syyttäjän mukaan asiassa oli myös otettu huomioon, että asianomistajasta levitetty tieto oli erittäin todennäköisesti koskenut asianomistajan menettelyä hänen hoitaessaan julkista virkaa tai tehtävää tai näihin rinnastuvaa tehtävää. Siten asiaan tulisi varsin todennäköisesti sovellettavaksi rikoslain 24 luvun 8 §:n 2 momentti, jonka perusteella epäiltyjä tekoja ei olisi pidettävä yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä tai sen törkeänä tekomuotona.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian uudelleen ratkaistavaksi, kumosi aluesyyttäjän päätöksen ja määräsi lisätutkinnan suoritettavaksi.

Apulaisvalatkunnansyyttäjän mukaan syyttäjä ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa, mutta hän oli perustellut päätöksensä puutteellisesti. Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että päätös syyttämättä jättämisestä on perusteltava (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 6 a §). Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu.

Päätöksen perusteena olleet seikat ja todisteet eivät ilmenneet syyttäjän päätöksestä, ja epäillyn kunnianloukkausrikoksen osalta näytön arviointi oli riittämätöntä. Syyttäjän perustelujen mukaan asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella epäiltyjen voitaisiin katsoa esittäneen valheellista tietoa asianomistajasta. Perusteluista ei kuitenkaan ilmennyt, mihin seikkoihin ja todisteisiin syyttäjä perusti näkemyksensä siitä, että epäiltyjen väitteet asianomistajan menettelystä pitäisivät paikkansa. Syyttäjä oli viitannut yksinomaan kansainvälisiin medialähteisiin arvioimatta niiden luotettavuutta tarkemmin.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti syyttäjän huomiota päätösten perustelemiseen.