Ei syytettä Vastaamo-tutkinnan loppuvaiheessa ilmi tulleista törkeistä tietomurroista

Syyttäjät ovat tehneet päätöksen syyttämättä jättämisestä koskien 14 151 törkeää tietomurtoa ja kolmea törkeän tietomurron yritystä, joiden tekijäksi on epäilty Aleksanteri Kivimäkeä.

Tietomurto Vastaamoon oli tehty 26.11.2018 ohjelmakäskyjen sarjalla automatisoidusti. Samassa yhteydessä oli samalla menetelmällä murtauduttu myös 14 151 muuhun palvelimeen. Kolmen palvelimen osalta teko oli jäänyt esitutkinnan mukaan yritykseksi. Esitutkinnan perusteella nämä 14 151 törkeää tietomurtoa ja kolme törkeän tietomurron yritystä on varsin todennäköisesti tehnyt sama taho, joka on tehnyt tietomurron Vastaamoon, kun otetaan huomioon tekotapa, käytetyt palvelimet, komennot ja hyökkäysohjelmat sekä tekoaika.

Teosta on epäilty Aleksanteri Kivimäkeä. Häntä vastaan on nostettu syyte Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta ja hänet on tästä teosta tuomittu 30.4.2024. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja siitä on valitettu hovioikeuteen.

Vaikka kyseessä on laaja tietomurtojen sarja, kyse on ollut ainoastaan 12 todennäköisesti suomalaisesta kohteesta. Asiakokonaisuuden esitutkinnassa ei ole ilmennyt, että kyse olisi yhteiskunnan kannalta merkittävistä toimijoista. Esitutkinnassa on kertynyt näyttöä vain siitä, että tekijä on ladannut murron kohteena olleilta palvelimilta sen osan tietokannasta, joka sisältää käyttäjätunnuksia. 

Toiminta sinänsä täyttää törkeän tietomurron tunnusmerkistön. Toisin kuin Vastaamoon kohdistuneessa tietomurrossa, nyt kyseessä olevassa tietomurtosarjassa ei ole saatu näyttöä siitä, mitä muuta tietoa murron tekijälle on mahdollisesti päätynyt, eikä siitä, että tietoja olisi käsitelty tai välitetty muille tahoille. 

Kivimäki on 30.4.2024 tuomittu 6 vuoden 3 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Nyt epäillyt rikokset on tehty samaan aikaan kuin Vastaamoon kohdistunut tietomurto. Jos syyte nostettaisiin ja Kivimäki todettaisiin syylliseksi, rangaistusta määrättäessä otettaisiin huomioon hänelle aiemmin tuomittu vankeusrangaistus.

Syynä tähän ovat yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset. Rangaistusmaksimi olisi, nämäkin teot huomioiden, edelleen 7 vuotta vankeutta. Näin ollen Kivimäelle ei olisi ollut odotettavissa kuin vähäinen lisärangaistus, jos syyte olisi nostettu ja luettu hänen syykseen.

Syyte on jätetty nostamatta, koska rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aiemmin tuomitun rangaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten vuoksi vaikuttaisi olennaisesti kokonaisrangaistuksen määrään.

Päätöksen ovat tehneet Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Pasi Vainio (029 562 3906), Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Bo-Niklas Lundqvist (029 562 2312) ja Itä-Suomen aluesyyttäjä Harri Mäkelä (029 562 7720).

Päätös numerolla 24/1 (asianumero R24/22) on tilattavissa valtakunnansyyttäjän toimiston kirjaamosta valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi