Lisätalousarvio tuo helpotusta Syyttäjälaitoksen taloustilanteeseen – pitkän aikavälin vaikeudet jatkuvat

Syyttäjälaitokselle esitetään 2,2 miljoonan euron lisämäärärahaa valtioneuvoston eduskunnalle antamassa vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä. Tämä tuo helpotusta Syyttäjälaitoksen määrärahatilanteeseen vuosiksi 2026 ja 2027, mutta vuosien 2027–2030 kehyskauden kokonaiskuva ei muutu.

Syyttäjälaitoksen henkilöstömäärä olisi ilman nyt esitettyä lisärahoitusta laskenut merkittävästi vuodesta 2027 alkaen. Arvioitu vähennys olisi ollut yli 70 henkilötyövuotta, josta syyttäjien osuus olisi ollut yli 50 henkilötyövuotta. Lisämäärärahaa käytetään pääsääntöisesti henkilöstön palkkaamiseen tänä ja ensi vuonna.

Syyttäjälaitos kiittää hallitusta siitä, että oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisen tarve on tunnistettu. Samalla huolta herättää se, että lisärahoitusta kohdennetaan vain Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuinlaitokselle käsiteltävien asioiden määrän kasvun takia. Muut oikeudenhoidon keskeiset toimijat ovat jääneet lisärahoituksen ulkopuolelle. Erityisesti rikosprosessin sujuvuuden varmistamiseksi koko viranomaisketjun rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, jotta pullonkauloja ei synny.

Esitetty lisärahoitus ei kuitenkaan ratkaise rahoituksen rakenteellista alijäämää pidemmällä aikavälillä. Koko rikosprosessiketju on ajautumassa epätasapainoon, jossa kasvavaa työmäärää ei pystytä hallitsemaan vähenevillä resursseilla. Syyttäjille saapuvien asioiden määrän kasvu, aiemmat määrärahaleikkaukset sekä voimakkaasti nousseet ICT-menot heikentävät merkittävästi Syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksiä.

Syyttäjälaitos korostaa, että kestävän ratkaisun saavuttamiseksi oikeudenhoidon rahoitusta on vahvistettava pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Lisätiedot: Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto