VKS:2021:1 Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmä


YLEINEN OHJE
VKS:2021:1    
Dnro 012/31/19
Annettu 10.11.2021

Voimassa 1.1.2022 – TOISTAISEKSI
Kumoaa erikoissyyttäjäjärjestelmän uudistamista koskevan linjauspäätöksen 14.12.2017

1. Yleistä    

Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmä koostuu erikoissyyttäjistä ja erikoistuneista aluesyyttäjistä. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 2 luvun 14 §:n mukaan erikoissyyttäjät toimivat syyttäjinä erikoistumisalaansa kuuluvissa erityisen vaativissa rikosasioissa sekä muissa heille määrätyissä rikosasioissa. Säännöstä koskevan HE 17/2018 mukaan nämä erikoissyyttäjien lainkäyttötehtävät koostuvat pääasiassa kunkin erikoistumisalan vaativimmista rikosasioista. Työtilanteen salliessa erikoissyyttäjät voivat hoitaa myös muita erikoistumisalansa rikosasioita sekä muita heidän hoidettavakseen määrättyjä rikosasioita. 

Syyttäjälaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n mukaan erikoissyyttäjät osallistuvat syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalansa syyttäjätoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen. Lisäksi erikoissyyttäjä hoitaa esimiehen hänelle määräämät muut hallinnolliset tehtävät.

Erikoissyyttäjät kuuluvat sijoituspaikkanaan olevan syyttäjäalueen henkilöstöön, mutta heidän työtehtävänsä on ensisijaisesti valtakunnallinen. 

Valtakunnansyyttäjä päättää erikoissyyttäjien lukumäärän ja erikoissyyttäjän virkojen sijoittamisen syyttäjäalueille sekä nimittää erikoissyyttäjän virkaan.

Erikoistuneen aluesyyttäjän tehtävässä (S14) toimivat syyttäjät hoitavat erityisen vaativia rikosasioita ensisijaisesti omilla syyttäjäalueillaan. Heidän osaamistaan kehitetään soveltuvin osin tämän ohjeen mukaisesti muun muassa huolehtimalla heidän erityiskoulutuksestaan ja osallistamalla heitä hallinnollisiin tehtäviin.

Erikoissyyttäjien ja erikoistuneiden aluesyyttäjien työtehtävät jakavat heidän käsiteltäväkseen oman syyttäjäalueen esimies taikka valtakunnansyyttäjä.

2.  Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän tavoitteet

Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että: 

-    Syyttäjälaitoksella on riittävä erilaisten rikosasioiden vaatima erityisasiantuntemus; 
-    Syyttäjälaitoksen kaikilla alueilla on erityisasiantuntijoita, jotka toimivat kolmella erikoistumisalueella (turvallisuus, henkilöt, talouselämä);
-    asiantuntijatukea on saatavissa ja sitä annetaan tarvittaessa kaikille syyttäjille erityisasiantuntemusta vaativissa kysymyksissä;
-    erikoissyyttäjien osaamista hyödynnetään syyttäjien toiminnassa mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti koko Syyttäjälaitoksessa;
-    valtakunnallisesti kaikkein vaativimmaksi katsottavat rikosasiat hoidetaan tehokkaasti ja laadukkaasti;
-    Syyttäjälaitoksen asiantuntemus, valtakunnallinen tilannekuva ja ilmiöseuranta erikoistumisalueiden asioissa on korkealla tasolla;
-    erikoistumisalueiden syyttäjäntoimintaa kehitetään ja syyttäjiä koulutetaan erikoistumisalaan kuuluvissa asioissa;
-    erityisasiantuntemusta vaativa sidosryhmäyhteistyö on tehokasta ja laadukasta; sekä
-    Syyttäjälaitoksen yhdyshenkilönä erityisosaamista edellyttävässä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä toimii osaavia ja erikoistuneita syyttäjiä.

3. Erikoissyyttäjän tehtävät

Erikoissyyttäjän tehtävään kuuluvat seuraavat asiat.

-    Osallistua oman erikoistumisalansa syyttäjäntoiminnan kehittämiseen ja ohjaamisen tukemiseen sijoittumisalueellaan ja valtakunnallisesti.
-    Toimia vetäjänä tai jäsenenä yhdessä tai useammassa erikoisosaamisensa mukaisessa osaamistiimissä.
-    Antaa asiantuntijatukea muille syyttäjille erikoistumisalueensa kysymyksissä valtakunnallisesti, alueellisesti ja toimipaikassaan.
-    Osallistua syyttäjien kouluttamiseen.
-    Toimia syyttäjänä erikoistumisalaansa kuuluvissa valtakunnallisesti erityisen vaativissa rikosasioissa sekä muissa hänelle määrätyissä rikosasioissa tarvittaessa syyttäjäryhmien ja -parien vetäjänä tai jäsenenä toimien.
-    Toimia syyttäjälaitoksen erityisasiantuntijana erikoistumisalueensa asioissa sekä osallistua niitä koskevaan sidosryhmäyhteistyöhön.
-    Osallistua erikoistumisalueensa valtakunnallisen tilannekuvan ja ilmiöseurannan ylläpitoon ja hankkia itsenäisesti niitä koskevaa tietoa.
-    Toimia syyttäjälaitoksen yhdyshenkilönä erikoistumisalueensa kansallisissa ja kansainvälisissä asioissa.
 

Erikoissyyttäjän tehtävä edellyttää vankkaa yleistä rikos- ja rikosprosessioikeudellista teoreettista osaamista. Hänen on lisäksi kehitettävä omaa osaamistaan perus- ja ihmisoikeuksista ja Eurooppa-oikeudesta. 

4. Erikoissyyttäjien erikoistumisalueet

Rikollisuuden jako erikoistumisalueisiin perustuu rikoksella loukattuihin oikeushyviin: turvallisuusalueeseen kuuluvat yleistä turvallisuutta vaarantavat rikokset, henkilöt-alueeseen luonnollisten henkilöiden oikeuksia loukkaavat rikokset ja talouselämä-alueeseen lailliseen taloudelliseen toimintaan kohdistuvat rikokset. Jaottelu ei ole yksittäisen erikoissyyttäjän osalta tarkkarajainen eikä sitova. Erikoissyyttäjällä tulee olla useampia, esimerkiksi 2–4 omaan erikoistumisalueeseensa kuuluvaa osaamisaluetta. Hänellä voi sen lisäksi olla myös muihin erikoistumisalueisiin kuuluvia osaamisalueita, joiden mukaisia erikoissyyttäjän tehtäviä hän voi hoitaa. Hallinnollisesti hän kuitenkin kuuluu siihen erikoissyyttäjäryhmään, jonka erikoissyyttäjäksi hänet on nimitetty pääasiallisen erikoistumisalansa mukaisesti.

Käytännössä tiettyihin rikoksiin liittyy usein asiayhteys toiseen erikoistumisalueeseen kuuluvaan rikokseen (esimerkiksi työturvallisuusrikoksella vamman tuottamukseen tai korruptiorikoksilla talousrikoksiin). Tällaisten asiakokonaisuuksien useammalle erikoistumisalueelle jakautuva osaamistarve tulisi huomioida erikoissyyttäjien osaamisaluekokonaisuuksia muodostettaessa.

Myös juttujaon näkökulmasta joitain tekoja tai rikoskokonaisuuksia voi pitää useampaan erikoistumisalueeseen kuuluvina. Esimiehen on tällöin tarvittaessa ratkaistava minkä erikoistumisalueen jutusta on kysymys. Erityisesti tällaisissa tilanteissa voidaan perustaa myös useampien erikoistumisalueiden syyttäjistä koostuvia syyttäjäpareja tai -ryhmiä.

Edellä selostetun vuoksi seuraavassa mainitaan rikoslain lukuja erikoistumisalueiden kohdalla vain esimerkkeinä. Saman rikostunnusmerkistön mukainen teko voi konkreettisista teko-olosuhteista johtuen kuulua toisellekin erikoistumisalueelle kuin minkä kohdalla kyseinen luku on mainittu.

Erikoistumisalueet:

-    Talouselämään kohdistuvat rikokset: Rikollisuus, joka ensisijaisesti loukkaa laillista taloudellista toimintaa. Tyypillisiä tälle alueelle kuuluvia talousrikoksia voivat olla esimerkiksi rikoslain 29, 30, 32, 39 ja 51 luvuissa rangaistaviksi säädettyjen tekojen erityisen vaativat tapaukset.
-    Henkilöihin kohdistuvat rikokset: Rikollisuus, joka ensisijaisesti loukkaa ihmisyksilön (luonnollisen henkilön) henkilöllistä oikeussuojaa. Tyypillisiä rikoksia, joiden erityisen vaativat tapaukset voivat kuulua tälle alueelle, on säädetty rangaistavaksi esimerkiksi rikoslain 11, 14, 20, 21 ja 25 luvuissa.
-    Turvallisuutta vaarantavat rikokset: Rikollisuus, joka kohdistuu ensisijaisesti yleisempiin, yhteisöllisiin oikeushyviin, kuten yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, ympäristöön, työturvallisuuteen, tietoliikenteeseen, viranomaisten toiminnan asianmukaisuuteen, oikeushenkilön asemaan jne. Tyypillisiä rikoksia, joiden erityisen vaativat tapaukset voivat kuulua tälle alueelle, on säädetty rangaistavaksi esimerkiksi rikoslain 17, 34, 38, 40, 44, 47, 48 ja 50 luvuissa.

5. Erikoissyyttäjien määrä ja sijoittuminen

Erikoissyyttäjät pyritään sijoittamaan siten, että sijoittelu vastaisi kunkin alueen pidempiaikaisesti tarvitsemaa erikoissyyttäjätyön määrää. Erikoissyyttäjien virkojen lukumäärää ja sijoittamista syyttäjä- ja erikoistumisalueille voidaan muuttaa erikoisosaamisen tarpeessa tapahtuvan kehityksen sitä vaatiessa.

Ennen erikoissyyttäjän viran täyttömenettelyä selvitetään valtakunnallinen tarve viran täyttämiseen erikoissyyttäjien kokonaismäärän, erikoistumisalueiden ja syyttäjäalueiden osaamistarpeiden sekä alueellisen sijoittamisen kannalta. Tarkastelun perusteella virka pannaan hakuun tarpeen mukaisin osaamispainotuksin ja sijoitetaan tarkoituksenmukaiselle syyttäjäalueelle. Tarkastelussa arvioidaan myös, onko tarkoituksenmukaisempaa täyttää erikoissyyttäjän viran sijasta esimerkiksi alemman vaativuustason virkoja. Erikoissyyttäjän viran täyttämistarpeen ja viran tarkoituksenmukaisen sijoittamisen selvittämisestä huolehtivat VKST:ssa erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät yhteistyössä syyttäjäalueiden ja henkilöstöhallinnon kanssa. 

6. Erikoissyyttäjien asema syyttäjälaitoksen organisaatiossa ja järjestelmän toiminnan ohjaaminen

Erikoissyyttäjä kuuluu sijoituspaikkanaan olevan syyttäjäalueen henkilöstöön. Erikoissyyttäjien toimialueena on kuitenkin koko valtakunnan alue, jolle erikoissyyttäjien palveluja tarjotaan tasapuolisesti erikoissyyttäjien sijoitusalueista riippumatta.

Johtava aluesyyttäjä vastaa alueelleen sijoitettujen erikoissyyttäjien toiminnan järjestämisestä erikoissyyttäjäjärjestelmän tavoitteiden mukaisesti erikoissyyttäjän tehtävän valtakunnallisuuden huomioon ottaen. Erikoissyyttäjän lähiesimiehinä toimii sijoitusalueen johtava aluesyyttäjä tai apulaispäällikkö alueen johtamista ja sen esimiesten työnjakoa koskevien järjestelyjen mukaisesti.

Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän toiminnan valtakunnallisesta ohjaamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta huolehtivat valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä työjärjestyksessä määrätyn tehtäväjaon mukaisesti.

Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmää ja toimintaa koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan valtakunnansyyttäjän toimistossa työjärjestyksessä määrätyn asiajaon mukaisesti.

7. Työtehtävien jakaminen erikoissyyttäjille ja toiminnan operatiivinen ohjaaminen

Erikoissyyttäjän virkaan kuuluu hoitaa syyttäjän tehtäviä ja hallinnollisia tehtäviä valtakunnallisesti. Erikoissyyttäjän sijoittuminen ei ensisijaisesti määrää sitä, minkä alueen rikosasioita hän hoitaa. Erikoissyyttäjän työpanos syyteasioissa suunnataan hänen erikoisosaamistaan vaativiin valtakunnallisesti vaativimpiin juttuihin erikoissyyttäjän sijoitusalueesta riippumatta.

Erikoissyyttäjän sijoitusalueen asiat eivät ole etusijalla työtehtäviä hänelle jaettaessa. Erikoissyyttäjien osaamista on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti koko valtakunnan alueella. Tämän toteutumisesta vastaavat erikoissyyttäjille rikosasioita ja muita työtehtäviä jakavat esimiehet ja johtava aluesyyttäjä. Syyttäjäalueilla rikosasioiden jakoa koordinoivien apulaispäälliköiden tehtäviin kuuluu huolehtia osaltaan siitä, että rikosasioiden jakaminen erikoissyyttäjille toteuttaa valtakunnallisesti 2 luvussa tarkoitettuja tavoitteita.

Erikoissyyttäjien työtilannetta seuraavat heidän sijoitusalueillaan säännönmukaiset esimiehet. Erikoissyyttäjän henkilökohtaiset erikoisosaamisalueet (esim. huume-, seksuaali- ja verorikokset) eivät rajoita hänen velvollisuuttaan hoitaa tarvittaessa kaikkia erikoistumisalueeseensa (turvallisuus, henkilöt tai talous) kuuluvia valtakunnallisesti erityisen vaativia rikosasioita.

Syyttäjän erikoisosaaminen tietyllä erikoistumisalueella (talous, turvallisuus tai henkilöt) tai erikoistumisalueen sisällä tietyissä rikoslajeissa (esim. huumausainerikokset, ihmiskauppa, velallisen rikokset) ei poista syyttäjän velvollisuutta hoitaa tarvittaessa mitä tahansa syyttäjäntehtävää rikoslajiin tai tapauksen vaativuuteen katsomatta.

Moniosaajasyyttäjät käsittelevät lähtökohtaisesti kaikille erikoistumisalueille kuuluvia hyvin vaativiakin rikosasioita, joiden käsitteleminen ei vaadi sellaista erikoisosaamista, joka poikkeaa merkittävästi siitä, mitä kysymyksessä olevan rikoslajin perustyypin juttujen hoitamiseen tarvitaan. Moniosaajalle, joka kehittää tiettyihin asioihin liittyvää erikoisosaamistaan tarkoituksenaan edetä erikoistuneeksi aluesyyttäjäksi tai erikoissyyttäjäksi, voidaan tässä tarkoituksessa jakaa vaativampiakin asioita.

Erikoistuneet aluesyyttäjät ovat moniosaajia, jotka käyttävät osan työpanoksestaan syyttäjäalueensa suurimpiin ja vaativimpiin juttuihin niin, että osa työpanoksesta (tätä ohjetta annettaessa voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan vähintään 1/3) on syyttäjän erikoistumisalueen (talous, turvallisuus tai henkilöt) erityisen vaativia asioita. Erikoistuneella aluesyyttäjällä olevat henkilökohtaiset erikoisosaamisalueet (esim. ympäristö-, vero- ja virkarikokset) eivät rajoita hänen velvollisuuttaan hoitaa tarvittaessa kaikkia erikoistumisalueeseensa kuuluvia erityisen vaativia rikosasioita tai mitä tahansa syyttäjäntehtävää rikoslajiin tai tapauksen vaativuuteen katsomatta.

Syyttäjien porrastetut erikoisosaamisia ja virkojen vaativuustasoja koskevat järjestelmät edellyttävät, että syyteasiat pyritään jakamaan sitä korkeammalla vaativuustasolla olevalle syyttäjälle, mitä pidemmälle vietyä erikoisosaamista niiden hoitaminen edellyttää. Syyttäjän työtilanne ei aina tätä mahdollista, jolloin alemmalle vaativuustasolle voidaan joutua jakamaan asioita, jotka muuten annettaisiin ylemmällä vaativuustasolla hoidettavaksi. Vastaavasti voi esimerkiksi työtaakan tasapuolinen jakaminen edellyttää, että ylemmän vaativuustason syyttäjille ohjataan hoidettavaksi asioita, jotka normaalisti jaettaisiin alemmalle vaativuustasolle. Erikoisosaamis- ja vaativuustasojärjestelmien porrastaminen ei siten oikeuta jakamaan syyttäjien kokonaistyömäärää epätasaisesti.

7.1 Valtakunnallisesti vaativat asiat

Jokainen rikos kuuluu sillä loukatun oikeushyvän mukaisen laatunsa perusteella johonkin kolmesta erikoistumisalueesta. Siksi pelkkä tiettyyn erikoistumisalueeseen kuuluminen taikka kyseessä oleva rikosnimike (esim. ”talousrikos”, ”seksuaalirikos” tai kirjanpitorikos) ei osoita, millä vaativuustasolla toimivalle syyttäjälle asia tulisi antaa käsiteltäväksi.

Alueen juttujaossa on lähtökohtana pidettävä sitä, että erikoissyyttäjille jaetaan jaettavana olevista asioista kulloinkin vaativimmat, ellei erikoissyyttäjän työpanosta tarvita toisen syyttäjäalueen vielä vaativampaan asiaan.

Yleensä erikoissyyttäjälle asian vaativuuden perusteella jaettavan rikosasian tulee kuitenkin aina täyttää ainakin yksi seuraavista kriteereistä:

-    jutussa on merkittävä oikeudellinen ongelma,
-    se edellyttää alan erityisosaamista,
-    se liittyy uuteen rikosilmiöön,
-    siinä tulee sovellettavaksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä koventamisperuste,
-    siinä on kansainvälinen liityntä, joka edellyttää yhteistyötä ulkomaisen poliisi- tai syyttäjäviranomaisen kanssa,
-    siihen liittyy merkittävä yhteiskunnallinen tai taloudellinen arvo, jonka suojaamisella on yleistä merkitystä,
-    sen pääkäsittelyn arvioidaan muodostuvan poikkeuksellisen pitkäkestoiseksi; ja/tai
-    sen aineisto on poikkeuksellisen laaja

Edellä selostettua listausta on sovellettava ottaen huomioon erikoissyyttäjäjärjestelmän tavoitteet, joiden mukaan erikoissyyttäjien tulisi hoitaa valtakunnan vaativimmat jutut.

Listauksen mukainen luokittelu ei ole sitova vaan ohjaava. Tapauskohtaisesti juttu, joka ei täytä mitään edellä mainittuja kriteereistä, voi myös olla vaativampi kuin muilla alueilla olevat kriteerit täyttävät jutut.

Johtavien aluesyyttäjien ja erikoissyyttäjätoimintaa koordinoivien apulaispäälliköiden on huolehdittava yhteistyössä siitä, että erikoissyyttäjien työpanos syyteasioissa suunnataan valtakunnallisesti vaativimpiin asioihin erikoissyyttäjien sijoitusalueista riippumatta.

Erikoissyyttäjien koko syyttäjälaitosta koskevat hallinnolliset tehtävät, kuten valtakunnalliseen koulutukseen, lainvalmisteluun sekä valtakunnalliseen ja kansainväliseen sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät tehtävät määrää valtakunnansyyttäjä tai valtakunnansyyttäjän toimistossa tehdyn valmistelun perusteella erikoissyyttäjän esimies syyttäjäalueella. Tehtävien jakamisesta erikoissyyttäjälle neuvotellaan juttujakoa koordinoivan apulaispäällikön kanssa, joka selvittää erikoissyyttäjän mahdollisuuden tehtävän hoitamiseen.

7.2 Ilmoitukset VKST:lle

Erikoissyyttäjälle jaetussa rikosasiassa on yleensä kysymys sellaisesta asiasta, jota tarkoitetaan paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetussa yleisessä ohjeessa VKS:2014:1 (kohdat 1–3 ja 6). Ilmoitusvelvollisuuden voi täyttää tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi koontilistauksena, josta käy ilmi vähintään samat asiat kuin ohjeen mukaiselta ilmoitukselta on edellytetty. Tällaiseen listaukseen voi sisällyttää myös erikoissyyttäjälle jaetut hallinnolliset tehtävät.

Ilmoituksia käsittelevät VKST:ssä ensisijaisesti erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät.

8. Erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät

Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän toimintaa koskevia asioita käsittelevät VKST:ssä ensisijaisesti erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät.

Erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät seuraavat vastuualueidensa erikoissyyttäjien toimintaa, raportoivat heidän osaamisensa ja toimintaedellytystensä kehittämiseen liittyvistä asioista sekä huolehtivat yhdessä vastuualueidensa erikoissyyttäjien kanssa osaamisen kehittämisen koulutussisällön suunnittelemisesta.

Erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät huolehtivat myös erikoistuneiden aluesyyttäjien osaamisen johtamiseen liittyvistä tehtävistä noudattaen soveltuvin osin, mitä erikoissyyttäjien osaamisen johtamisesta on lausuttu.

Erikoistumisalueesta vastaavaa valtionsyyttäjää kuullaan tarvittaessa asiantuntijana, kun VKST:ssä käsitellään hänen vastuullaan olevaa erikoistumisaluetta koskevaa asiaa, jonka valmisteluun hän ei ole osallistunut.

Erikoistumisalueista vastaavien valtionsyyttäjien tehtäviin kuuluvia asioita voidaan tarvittaessa määrätä myös muiden valtionsyyttäjien hoidettaviksi.

9. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen

Erikoissyyttäjät ovat ensisijaisessa itse vastuussa oman osaamisensa ylläpidosta ja kehittämisestä. Heidän tulee esimiehensä kanssa sopimallaan tavalla kehittää osaamistaan suunnitelmallisesti alueen ja syyttäjälaitoksen tarpeet huomioiden. Jos erikoissyyttäjän osaamisalue on suppea, tulee sitä suunnitelmallisesti ja dokumentoidusti laajentaa ottaen huomioon myös mahdollisuus kasvattaa osaamista yli erikoistumisalueiden rajojen tarkoituksenmukaisen osaamiskokonaisuuden muodostamiseksi.

Erikoissyyttäjien osaamisen kehittämisen valtakunnallisesta johtamisesta ja seurannasta vastaa VKST.

Erikoissyyttäjäryhmien välinen yhteistyö ja koordinaatio erikoissyyttäjien osaamisen kehittämisessä on olennainen osa osaamisen kehittämistä.

Erikoissyyttäjien osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Heidän osaamistaan jaetaan myös edelleen muille syyttäjille valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Erikoissyyttäjät järjestävät yhteistyössä syyttäjäalueiden ja VKST:n kanssa alueellista koulutusta tukeakseen muiden syyttäjien osaamista. He voivat myös järjestää tilaisuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa ja antaa syyttäjille lähiohjausta erikoistumisalueensa kysymyksistä.

Erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät seuraavat vastuualueidensa erikoissyyttäjien toimintaa, raportoivat heidän oikeudellisen osaamisensa ja toimintaedellytystensä kehittämiseen liittyvistä asioista sekä huolehtivat yhdessä vastuualueidensa erikoissyyttäjien kanssa erikoistumisalueeseen kuuluvan osaamisen kehittämisen koulutussisällön suunnittelemisesta.

Koulutuspäällikkö huolehtii tehtäviensä mukaisesti erikoissyyttäjien osaamisen kehittämisestä.

Erikoistuneiden aluesyyttäjien osaamisen johtamista koskevissa asioissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä johtamiseen liittyvistä tehtävistä erikoissyyttäjien osalta on lausuttu.

10. Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän valtakunnallinen ylläpito ja raportointi

Erikoistuneiden syyttäjien järjestelmää koskevat valtakunnalliset asiat ratkaistaan VKST:ssa työjärjestyksessä määrätyn asiajaon mukaisesti. Erikoissyyttäjäjärjestelmän toimintaa koskevia asioita käsittelevät VKST:ssä ensisijaisesti erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät.
Johtavat aluesyyttäjät, erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät ja koulutuspäällikkö raportoivat säännöllisesti kerran vuodessa erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän toiminnasta erikoistumisalueittain syyttäjälaitoksen johtoryhmälle ja tarvittaessa asian laadun mukaan asianomaisille esimiehille.

Erikoistumisalueista vastaavat valtionsyyttäjät huolehtivat valtakunnallisen tilannekuvan ja ilmiöseurannan edellyttämien tietojen kokoamisesta yhdessä vastuualueensa erikoissyyttäjien ja syyttäjäalueiden kanssa. Raportointivelvollisuuden toteuttamiseksi syyttäjäalueiden tulee koostaa siihen tarvittavat tiedot VKST:lle.


Jukka Rappe
apulaisvaltakunnansyyttäjä         


Leena Metsäpelto
valtionsyyttäjä

Navigaatio - Ei saa poistaa