VKS:2023:2 Rikosasioiden nopea käsittely

YLEINEN OHJE
VKS:2023:2
Dnro SY/2522/2023
19.12.2023
Voimassa 1.1.2024 – TOISTAISEKSI

Korvaa ohjeen VKS:2020:2 Dnro 003/31/19

1 Yleistä

Rikosasioiden nopea käsittely (jatkossa ’NOTO’) on toiminto, jossa nimetyt syyttäjät käsittelevät keskitetysti tämän ohjeen kohdassa 3 luetellut rikosasiat. NOTO-syyttäjät nimetään tehtävään määräajaksi ja he hoitavat tehtäväänsä päätoimisesti.

Toiminto on käytössä kaikilla syyttäjäalueilla paitsi Ahvenanmaan syyttäjäalueella.

2 Tavoitteet

NOTOn tavoitteena on

vapauttaa toisten syyttäjien työaikaa muiden rikosasioiden hoitamiseen,
lisätä NOTO-asioissa tehtävien syyttäjien ratkaisujen yhdenmukaisuutta ja laatua sekä
parantaa mahdollisuuksia työtaakan tasaamiseen valtakunnallisesti.

3 Tehtävät

3.1 Käsiteltävät asiat

NOTOssa käsitellään sellaiset 1) syyteharkinta-asiat ja 2) esitutkinnan rajoittamisesitykset, jotka ovat nopeasti ratkaistavissa ja joiden ratkaiseminen ei vaadi syyttäjältä aineistoon tutustumisen lisäksi mainittavaa oikeudellista pohdintaa taikka erityisosaamista. NOTOssa käsiteltäviksi soveltuvat lisäksi 3) yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen muunnot.

3.1.1 Syyteharkinta-asiat

NOTOssa käsiteltävät asiat koskevat muutoin kuin ennakkoilmoituksella saapuneita tavanomaisia rikosasioita. Asioissa on kyse yksittäisestä teosta tai yksinkertaisesta tekokokonaisuudesta, jossa on tyypillisesti yksi tai kaksi rikoksesta epäiltyä.

Teot voivat olla myös kiistettyjä, ja jutun käsittely tuomioistuimessa voi vaatia vähäistä henkilötodistelua. Yksittäisen esitutkintapöytäkirjan sivumäärä ei tyypillisesti ylitä noin 20-30 sivua. Johtava aluesyyttäjä antaa tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta.
NOTOn tavoitteiden saavuttamiseksi sinne ohjataan mahdollisimman paljon toimintoon laatunsa ja laajuutensa puolesta soveltuvia asioita.

NOTOssa voidaan käsitellä myös asioita, jotka koskevat alle 18-vuotiaana tehtyjä rikoksia, ellei niiden käsittely alueella ole tarkoituksenmukaisempaa NOTOn ulkopuolella (esimerkiksi nuorten asioiden tiimissä). NOTOon soveltuvat lähtökohtaisesti ne nuorten asiat, jotka koskevat selvästi sakolla rangaistavia tekoja.

Vastaavasti NOTOssa voidaan käsitellä asioita, jotka koskevat alle 18-vuotiaaseen kohdistuneita rikoksia, ellei niiden käsittely alueella ole tarkoituksenmukaisempaa NOTOn ulkopuolella. NOTOon eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti sovellu ne asiat, joissa asianomistaja on ollut tekohetkellä alle 15-vuotias. Myöskään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luku 13 §:ssä tarkoitetut asiat, joiden pääkäsittely tuomioistuimessa on aloitettava määräajassa vireille tulosta, eivät laatunsa vuoksi lähtökohtaisesti sovellu NOTOon.

Asioita, joissa rikoksesta epäilty on vangittuna, tehostetussa matkustuskiellossa tai matkustuskiellossa, ei tule ohjata NOTOssa käsiteltäväksi.

3.1.2 Esitutkinnan rajoittamisasiat

Muut kuin ennakkoilmoituksen tai jo vireillä olevan asian perusteella tietylle syyttäjälle jaettavat esitutkinnan rajoittamisesitykset ratkaistaan NOTOssa. Erityisosaamista vaativat rajoittamisasiat tulee ohjata muiden kuin NOTO-syyttäjien käsiteltäviksi.

NOTOssa voidaan ratkaista myös rajoittamisesityksiä, jotka koskevat alle 18-vuotiaana tehtyjä rikoksia, ellei niiden käsittely alueella ole tarkoituksenmukaisempaa NOTOn ulkopuolella (esimerkiksi nuorten asioiden tiimissä). NOTOon soveltuvat lähtökohtaisesti vähäisimmät nuorten asiat.

Vastaavasti NOTOssa voidaan ratkaista rajoittamisasioita, jotka koskevat alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneita rikoksia, ellei niiden käsittely alueella ole tarkoituksenmukaisempaa NOTOn ulkopuolella. NOTOon eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti sovellu asiat, joissa asianomistaja on ollut tekohetkellä alle 15-vuotias.

Esitutkinnan rajoittamismenettelyä käsitellään tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 7 ja esitutkinnan rajoittamisesta annetussa valtakunnansyyttäjän yleisessä ohjeessa VKS:2016:5.

3.2 Asian ohjaaminen NOTOon

Viranomaisyhteistyön avulla tulee pyrkiä siihen, että esitutkintaviranomaiset ohjaavat oikeat jutut suoraan NOTOon. Syyttäjäalueiden on syytä laatia esitutkintaviranomaisten käyttöön seulontaohjeet, joiden avulla tässä ohjeessa tarkoitettujen asioiden ohjaaminen NOTOon on helpompaa.

Yhteistyöllä tulisi myös pyrkiä siihen, että esitutkintaviranomainen ilmoittaisi syyttäjälle erikseen aina, kun asia on kiireellinen (esim. takavarikko, lähellä oleva syyteoikeuden vanhentuminen, asian osapuoli on alle 18-vuotias) tai sillä on yhdessä käsittelemistä edellyttävä asiayhteys aikaisemmin saapuneeseen asiaan.

Muille kuin NOTO-syyttäjille vahingossa ohjattuja yksittäisiä NOTOon soveltuvia asioita ei ole tarpeen siirtää NOTOon.

4 Järjestelyt syyttäjäalueilla

Johtava aluesyyttäjä nimeää yhden apulaispäällikön vastaamaan alueensa NOTOsta. Hän nimeää myös NOTO-syyttäjät ja -sihteerit sekä tarvittaessa yhden tai useamman syyttäjän toimimaan tiiminvetäjän tehtävässä. NOTOssa voi työskennellä myös korkeakouluharjoittelijoita esimerkiksi luonnostelutehtävissä. Sihteerin tehtävänkuva on määritelty erikseen.

Esihenkilöiden ja NOTO-tiiminvetäjien on huolehdittava siitä, että kaikkien syyttäjien ratkaisumäärät pysyvät riittävän korkeina. Toiminnon tavoitteena oleva muiden työajan vapauttaminen muihin tehtäviin edellyttää, ettei NOTOon sidota liikaa resursseja.

Käytettäessä NOTO-säkkejä, joista syyttäjät itse poimivat asiat käsiteltävikseen, alueiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että juttuun liittyvä mahdollinen kiireellisyysperuste voidaan havaita, vaikka asia on säkissä ilman vastuullista syyttäjää. Johtava aluesyyttäjä vastaa viime kädessä siitä, että menettely on asianmukaista.

5 NOTO-asioita käsittelevät syyttäjät

5.1 Kokemus ja osaaminen

NOTO-asiat muodostavat noin puolet syyttäjäalueiden käsiteltäviksi tulevista rikosasioista. NOTOssa on erityisesti esitutkinnan rajoittamispäätösten ja muiden toimenpiteistä luopumisratkaisujen osalta kysymys kriminaalipoliittisesti tärkeästä rajanvedosta sen suhteen, eteneekö merkittävä osa kaikista Syyttäjälaitokseen saapuvista rikosasioista edelleen rikosoikeudellisessa menettelyssä vai rajataanko ne sen ulkopuolelle.

NOTO-syyttäjien osaaminen ja ratkaisujen laatu vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka asianosaiset kokevat oikeusturvan ja rikosvastuun toteutuvan sekä yleisen turvallisuudentunteen kehittyvän. NOTOssa korostuu toimivan ja laadukkaan viranomaisyhteistyön merkitys sekä ratkaisutoiminnan tehokkuus. NOTOssa tulee siksi olla riittävästi kokeneita syyttäjiä.
Jos NOTOon soveltuvan asian käsittelyyn liittyy erityisiä, esimerkiksi kielitaitoa koskevia vaatimuksia, joita ei pystytä NOTOssa täyttämään, asia ohjataan käsiteltäväksi NOTOn ulkopuolella.

5.2 Päätoimisuus

NOTO-syyttäjien on hoidettava tehtäväänsä päätoimisesti, jotta heidän hoidettavikseen kuuluvat asiat saadaan riittävän hyvin eroteltua muista asioista, ja muita asioita hoitavat syyttäjät samalla vapautettua NOTO-syyttäjille kuuluvien asioiden hoitamisesta.

NOTO-syyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan käsitellä NOTOon vahingossa ohjatun muun asian, mikäli se ei vaaranna NOTOlle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

NOTOon siirtyvä syyttäjä vapautetaan kaikista hänelle jaetuista rikosasioista NOTOon siirtymisen yhteydessä, ellei yksittäisen asian osalta erityinen syy muuta edellytä. Asiasta on tällöin sovittava erikseen NOTOon siirtyvän syyttäjän esihenkilön ja NOTOa johtavan apulaispäällikön kesken.
Siirtymävaihe tulee suunnitella niin, että NOTOon siirtyvältä syyttäjältä jää mahdollisimman vähän työläitä istuntoja muiden syyttäjien hoidettaviksi.

5.3 Toimikauden pituus

NOTO-syyttäjän tulee ehtiä hankkia tehtävään hyvä ammattitaito ja soveltaa sitä käytännössä riittävän pitkään, jotta toiminta on tehokasta. Riittävän pitkä yhtäjaksoinen toimikausi on tärkeää myös syyttäjäalueiden toiminnan organisoinnin ja toimivan viranomaisyhteistyön kannalta.

Johtava aluesyyttäjä päättää syyttäjäkohtaisesti toimikauden pituudesta. Pituudeksi suositellaan 1,5–2 vuotta. Toiminnan jatkuvuuden ja tuloksellisuuden turvaaminen puoltaa sitä, että tiiminvetäjän toimikausi on suositusta pidempi.

5.4 Apulaissyyttäjät

Myös apulaissyyttäjät hoitavat NOTO-asioita osana koulutusohjelmaansa noudattaen tämän ohjeen kohdan 6.1 mukaista tavoitetta käsittelyajasta, vaikka eivät työskentelisi NOTO-yksikössä. Apulaissyyttäjä voidaan tarvittaessa sijoittaa myös NOTO-yksikköön suorittamaan koulutusohjelmaansa. Suositeltavaa on, että kaikki apulaissyyttäjät saavat jossain vaiheessa osallistua myös varsinaiseen nopeaan ratkaisutoimintaan NOTOssa.

6 Asioiden käsittely

6.1 Käsittelyaika

NOTO-asiat on ratkaistava joutuisasti, jotta suuren asiamäärän hallinta säilyy. Tavoitteena on, että syyttäjä tekee ratkaisun yhden kuukauden kuluessa asian saapumisesta Syyttäjälaitoksen tietojärjestelmään. Tämä tavoite ei estä sovittelumenettelyä, lisätutkintaa tai muita vastaavia toimenpiteitä.

6.2 Ratkaisumäärät

Johtava aluesyyttäjä asettaa alueensa syyttäjäkohtaiset tavoitteet ratkaisumääristä. Tasot voivat vaihdella alueittain, johtuen alueiden välisistä eroista esimerkiksi luonnostelijoiden käytössä, istuntojen hoitamisessa, eri ratkaisulajien osuuksissa ja asioiden laadussa. Keskimääräisen syyttäjäkohtaisen tavoitteen ei tulisi kuitenkaan millään alueella alittaa 900 asiaa vuodessa. Vähimmäistavoitteessa ei huomioida apulaissyyttäjien tekemiä ratkaisuja.

6.3 Asioiden yhdistäminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaamista koskevaa valtakunnansyyttäjän yleistä ohjetta VKS:2015:5 rikosasioiden yhdistämisestä noudatetaan soveltuvin osin myös NOTOssa.
Samaa rikoksesta epäiltyä koskevat asiat pyritään syyteharkintavaiheessa lähtökohtaisesti ohjaamaan saman syyttäjän käsiteltäväksi, jotta ne saataisiin tuomioistuimessa yhteiseen käsittelyyn. Jos asioiden yhdistäminen on syytteiden käsittelyn kannalta epätarkoituksenmukaista, ne käsitellään erillisinä.

Erillistä käsittelyä saattavat puoltaa esimerkiksi erot asioiden laadussa tai kiireellisyydessä. Jos on heti nähtävissä, että saapunut uusi asia johtaa syyttämättäjättämispäätökseen, se on tarkoituksenmukaista ratkaista ennen yhdistämistä.

Jos NOTOon soveltuvat asiat muodostavat yhdistettyinä niin suuren kokonaisuuden, ettei niiden käsittely NOTOssa ole enää tarkoituksenmukaista, voidaan asiakokonaisuus siirtää esihenkilön päätöksellä NOTOn ulkopuolella käsiteltäväksi.

6.4 Istunnot

Tuomioistuimeen vireille pannut NOTO-asiat ovat syyttäjävapaita rikosasioita. Periaatteessa kuka tahansa syyttäjä voi hoitaa niitä koskevat istunnot syyttäjälaitoslain 21 §:n mukaisin järjestelyin.
Osa NOTO-asioita koskevista istunnoista saattaa olla tarpeen osoittaa muiden kuin NOTO-syyttäjien hoidettaviksi esimerkiksi siksi, että NOTO voisi toimia pienemmillä resursseilla. Myös pitkä matka istuntopaikalle tai istuntopäivien tehostaminen saattavat olla peruste osoittaa istuntojen hoitaminen muille syyttäjille.

NOTO-syyttäjien suositeltava istuntomäärä on yksi istuntopäivä viikossa, jotta työaikaa jää riittävästi syyteharkinta- ja esitutkinnan rajoittamisasioiden sekä muiden kohdassa 3.1. mainittujen asioiden käsittelyyn.

7 Esitutkintayhteistyö

Esitutkinnan rajoittamisasioissa on suositeltavaa, että tutkinnanjohtaja ja NOTO-syyttäjä käyvät alustavan neuvottelun ennen varsinaisen rajoittamisesityksen tekemistä. Esitutkintayhteistyötä tekevällä syyttäjällä on silloin mahdollisuus saada lisätietoa asiasta ja esimerkiksi ohjata tutkinnanjohtajaa tekemään lisätoimenpiteitä ennen rajoittamisesityksen tekemistä. Neuvotteluissa myös rajoittamisperuste voi tarkentua.

Alustavalla neuvottelulla voidaan välttää rajoittamisesitysten tekeminen asioissa, joissa rajoittamisen edellytyksiä ei ole. Neuvottelut ovat myös hyvä mahdollisuus käydä hyödyllisiä keskusteluja rajoittamislinjauksista yleisellä tasolla.

Esitutkintayhteistyössä tulee huolehtia siitä, että rajoittamisesitys ohjataan ratkaistavaksi ensisijaisesti sille syyttäjälle, joka on käynyt alustavan neuvottelun. Rajoittamisesityksestä tulisi siksi ilmetä tämän syyttäjän nimi.

Rajoittamisesitys voidaan tarvittaessa tehdä myös ilman alustavaa neuvottelua, jolloin rajoittamisesitys ohjataan ratkaistavaksi kenelle tahansa alueen NOTO-syyttäjälle. Suositeltavaa on, että näin toimitaan vain rutiininomaisissa tapauksissa, joissa rajoittamiskäytäntö on vakiintunut.

8 Syyttäjäalueiden välinen yhteistyö

Syyttäjäalueiden eri tasoilla olevien NOTO-vastuuhenkilöiden tulee tehdä keskenään jatkuvaa ja toimivaa alueiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla edistetään menettelytapojen ja ratkaisukäytännön valtakunnallista yhdenmukaisuutta.

Syyttäjäalueiden NOTO-vastuuhenkilöiden tulee olla tarvittaessa yhteydessä myös valtakunnansyyttäjän toimiston NOTO-koordinaattoriin, joka tekee omalta osaltaan yhteistyötä alueiden vastuuhenkilöiden kanssa.

9 Tilastointi

NOTO-asioille kirjataan Sakari-järjestelmässä seuraavat arvoluvut:

900: NOTO-syyttäjän ratkaisema NOTO-asia
910: NOTO-yksikössä työskentelevän apulaissyyttäjän ratkaisema NOTO-asia
920: rungossa työskentelevän apulaissyyttäjän ratkaisema NOTO-asia

Esitutkinnan rajoittamisasiat tilastoituvat E-alkuisten asianumeroidensa perusteella ja kirjalliseen menettelyyn esitetyt R-asiat niitä koskeviin haastehakemuksiin Sakari-järjestelmässä merkittävän ’kirjallinen’ -luokittelunsa perusteella. Jäljelle jäävä asiaryhmä koostuu pääkäsittelyyn esitettävistä ja syyttämättäjättämispäätökseen johtavista R-asioista.

Alueiden sisäistä seurantaa varten voidaan käyttää myös muita arvolukuja, joista on erikseen sovittava valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa.

10 Ohjeen seuranta

Tämän ohjeen toimivuutta tarkastellaan jatkuvasti. Syyttäjäalueita pyydetään ilmoittamaan mahdolliset päivitystarpeet valtakunnansyyttäjän toimiston NOTO-koordinaattorille.