VKS:2023:3 Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Yleinen ohje VKS:2023:3

Dnro SY/2523/2023
19.12.2023
Voimassa
1.1.2024 – toistaiseksi

Korvaa ohjeen
VKS:2018:1 Dnro 042/31/18

1 Yleistä

Ohjeen tavoitteena on edistää esitutkintaviranomaisten ja syyttäjän yhteistyötä esi-tutkinnassa ja siten tehostaa rikosprosessia. Ohjeessa määritellään esitutkintalain 5 luvun 1 §:ään perustuva ilmoitusmenettelyn sisältö ja velvoitteet sekä pakkokeino-lain 11 luvun 2 a §:ään perustuva esitutkintaviranomaisen velvollisuus ilmoittaa pakkokeinojen käytöstä syyttäjälle.
Toimiva ilmoitusmenettely on tärkeä osa esitutkintayhteistyötä, koska se muodostaa perustan kaikille myöhemmille toimenpiteille. Vastuu ilmoitusmenettelyn toimivuudesta on sekä esitutkintaviranomaisen että syyttäjälaitoksen henkilöstöllä.

Erikseen määritelty nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessi (NOTO) poikkeaa normaalista esitutkinta- ja syyteharkintaprosessista muun muassa siten, että syyttäjän kanssa toteutettava esitutkintayhteistyö tapahtuu ennalta sovittujen laadullisesti rajattujen rikosasioiden kohdalla omana menettelynään, josta on annettu erillinen ohje. Nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessissa yhteistyön käynnistyminen ei edellytä tämän ohjeen mukaista ilmoitusmenettelyä.

2 Ilmoitettavat rikosasiat

Esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ilmoitus tulee tehdä seuraavista tutkittavista rikosasioista.

Tutkittavassa rikoksessa epäiltynä on poliisimies, eikä asiaa käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä (ks. tarkemmin kohta 3.1).
Tutkittavassa rikoksessa on kyse syyttäjän tekemäksi epäillystä rikoksesta, eikä asiaa käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä (kohta 3.2).
Tutkittavassa rikoksessa on kyse tuomarin epäillystä lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa (kohta 3.3).
Tutkittavana on Suomessa tehty rikos, jonka tekijäksi epäilty on rikoksen tekoaikana ollut Nato-valtion tai Naton rauhankumppanuusvaltion lähettämään joukkoon tai siviilihenkilöstöön kuuluva henkilö tai hänen huollettavansa.
Tutkittavan rikoksen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta tai enemmän ja kun jotakuta on syytä epäillä kyseisestä rikoksesta, jollei ilmoittamiselle tätä aikaisemmin ole muuta erityistä tarvetta.
Tutkittavaan rikokseen tulee liittymään epäillyn vangitseminen, matkustuskielto tai vakuustakavarikko taikka takavarikkoa koskeva syytteen nostamisen määräaika on päättymässä pian (yhden kuukauden sisällä tai aikaisemmin) sen jälkeen, kun asia on siirretty syyttäjälle.
Lisäksi mikäli muun kuin vähäisen rikosasian takavarikkoon liittyy harkinnanvaraisia oikeuskysymyksiä kuten tulkinnanvarainen valinta takavarikon tai vakuustakavarikon välillä tai esimerkiksi epävarmuus jäljennöksen riittävyydestä todistelun kannalta, on ilmoitus tehtävä.
Tutkittavaan rikokseen liittyy virantoimituksesta pidättäminen.
Tutkittavaan rikokseen liittyy lapseen kohdistunut väkivaltarikos, seksuaalirikos tai muu lapsen oikeuksia merkittävästi loukkaava rikos.
Tutkittava rikoskokonaisuus sisältää lukuisia eri asianomistajiin kohdistuneita tekoja tai useita eri rikoksesta epäiltyjä (esim. omaisuus- tai petosrikossarjat) ja niiden yhdessä käsittely syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa voi edistää asian selvittämistä tai yhteisen rangaistuksen määräämistä, taikka esitutkintayhteistyö on tarpeen tutkintatoimenpiteiden tai esitutkinta-aineiston yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
Ilmoitus on tehtävä myös, jos saman rikoksesta epäillyn yksittäisiä rikoksia tutkitaan samassa tai eri tutkintayksiköissä ja on tarpeen arvioida, tulisiko nämä saat-taa syyteharkintaan yhtenä kokonaisuutena.
Tutkittavassa rikoskokonaisuudessa on syytä esitutkinnan osittaiseen rajoittamiseen tai sellaiseen rajaamiseen, jolla voi olla merkitystä syyteharkintaan siirrettävää asiaa ratkaistaessa, ellei jäljelle jäävä tutkittava rikos ole käsiteltävissä nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessissa.
Tutkittava rikosasia on sellainen, että se saattaisi soveltua syyteneuvottelumenettelyyn.
Tutkittava rikos on osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Tutkittava rikos on tyypiltään uusi tai harvinainen taikka siihen liittyy harkinnan-varaisia oikeudellisia kysymyksiä, tai oikeuskysymys, jolla saattaa olla merkitystä ennakkotapauksena.
Tutkittavan rikoksen oikeuspaikka on epäselvä tai harkinnanvarainen.
Tutkittavan rikoksen syyteoikeuteen liittyy erityisiä kysymyksiä (esimerkiksi julkaistun viestin sisältöön perustuva rikos, joka edellyttää valtakunnansyyttäjän määräystä syytteen nostamisesta).
Tutkittavan rikoksen syyteoikeuden vanhentumiseen on alle 6 kk, jollei ilmoittamiselle tätä aikaisemmin ole muuta erityistä tarvetta asian laatu ja laajuus huomioiden.
Tutkittava rikos saattaa herättää yhteiskunnallista mielenkiintoa, tai kysymys on yhteiskunnan kannalta merkittävästä rikosasiasta. Tällaisia ovat muun muassa: rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran, merkittävässä asemassa olevan virka- tai luottamusmiehen virkarikos, virkamieheen tai merkittävässä julkisessa luottamustehtävässä olevaan henkilöön tämän virka- tai luottamustoimen taikka -aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos), merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön tekemäksi epäilty rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansa-laisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan, esitutkinta- tai oikeusviranomaisten toimintaan kohdistuneet vaikuttamisyritykset.
Kysymyksessä on rikos, jolla epäillään olevan poliittinen tai rikoslain 6 luvun 5 §:n 4 kohdan mukainen motiivi (rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta).
Tutkittavana olevaan rikokseen liittyy eurooppalainen tutkintamääräys, kansain-välinen pidätysmääräys tai muu kansainvälinen oikeusapupyyntö tai muu kansainvälistä tutkintayhteistyötä edellyttävä liityntä, tai kun rikos on tehty ulkomailla ja esitutkinnan aloittaminen edellyttää syyttäjän päätöstä, tai kun asia kuuluu Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan (ks. EPPO-asiat myös kohdassa 3 Ilmoitusmenettely).
Tutkittavan rikoksen esitutkintaan sisältyy pääkäsittelyä korvaavia toimenpiteitä.
Asiassa on tullut ilmi varteenotettava mahdollisuus sille, että esitutkinnassa hankittua näyttöä voi rasittaa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:ssä säädetty hyödyntämiskielto.
Tutkinnanjohtaja pitää ilmoitusta muusta syystä tarpeellisena huomioiden esitutkintalain 5 luvun 3 §:n yhteistyövelvollisuus.
Kyseessä on sellainen asia, joista syyttäjäalue on erikseen pyytänyt ilmoittamaan. Erikseen tulee sopia ilmoittaminen esimerkiksi rikosasioista, joiden esitutkinta on säädetty toimitettavaksi kiireellisesti ja joissa syyttäjän on kiireellisesti ratkaistava, nostaako hän syytteen.

3 Ilmoitusmenettely

Rikosasian ennakkoilmoitus syyttäjälle on tehtävä, kun esitutkintaviranomainen on selvittänyt rikosepäilyyn liittyvät seikat esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ja tehnyt päätöksen siitä, että asiassa on syytä epäillä rikosta ja esitutkinta on toimitettava.

Rikosasian ennakkoilmoitus tehdään teknisenä tiedonsiirtona esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän tietojärjestelmien välillä. Tästä poikkeuksena on Puolustusvoimat, joka tekee ilmoituksen syyttäjäalueiden kanssa sovitulla tavalla. Menettelyä täydentää tutkinnanjohtajan ja syyttäjän välinen henkilökohtainen ja muu yhteydenpito. Painavien tutkinnallisten syiden tai tietoteknisten häiriöiden vuoksi ilmoitus voidaan pääsäännöstä poiketen tehdä ensin henkilökohtaisesti ja sen jälkeen teknisesti.

Mikäli esitutkintaviranomaisen tulkinnan mukaan kysymyksessä on EPPO:n toimivaltaan kuuluva asia, tulee esitutkintaviranomaisen ennen esitutkintalain mukaista vi-rallista ilmoitusta olla yhteydessä Euroopan valtuutettuihin syyttäjiin esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse toimivaltakysymyksen ratkaisemiseksi.

Jokainen ilmoitettava rikosasia luokitellaan A- tai B-ilmoitukseksi sen mukaan, edellyttääkö asia syyttäjän välitöntä reagointia (A) vai ei (B). Ilmoituksen luokittelu vaikuttaa syyttäjän ensimmäisen yhteydenoton kiireellisyyteen. Tämän jälkeen esitutkintayhteistyötä tehdään asian laadun edellyttämällä tavalla.

Poliisiasiain tietojärjestelmään Ilmoitus syyttäjälle -näytön lisätietoihin tehdään merkintä tästä luokasta ja ilmoituksen em. perusteesta tai perusteista. Syyttäjän konsultointia edellyttävien asioiden (A-luokka) osalta on lisäksi merkittävä, mihin erityiseen seikkaan syyttäjän halutaan ottavan kantaa. Lisätietoihin tehdään myös merkintä siitä, edellyttääkö asia syyttäjältä välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi kirjataan selvästi, keneen tutkinnanjohtajaan ja tutkijaan syyttäjää pyydetään ottamaan yhteyttä.

Ilmoitukseen liitetään esitutkintaviranomaiselle saapuneen tutkintapyynnön keskeinen sisältö tai muu selvitys, johon rikosilmoitus perustuu. Lisäksi ilmoitukseen liitetään rikosasian vaativuuden ja laajuuden sekä esitutkintayhteistyön sitä vaatiessa alustavan tutkintasuunnitelman sisältö. Varsinainen tutkintasuunnitelma lähetetään erikseen joko ennakkoon tai rikosasiaan määrätylle syyttäjälle siten kuin esitutkintayhteistyössä on paikallisesti sovittu. Tutkintasuunnitelma ei ole lopullinen, vaan sitä on tarpeen mukaan päivitettävä vastaamaan tutkinnan tilannetta.

Tutkintasuunnitelma lähetetään myös aina niissä asiaryhmissä, joissa lähettämisestä on sovittu hallinnollisessa yhteistyössä. Muissa tilanteissa tutkinnanjohtaja ja asialle määrätty syyttäjä keskustelevat tutkintasuunnitelman laatimisen tarpeesta ilmoituksen tekemisen jälkeen.
Syyttäjän tietojärjestelmään ei lähetetä rikokseen liittyviä salassa pidettäviä arkaluonteisia yksityiskohtaisia tietoja, vaan ne lähetetään erikseen asiaan määrätylle syyttäjälle salatulla sähköpostilla tai annetaan henkilökohtaisesti.

Poliisiasiain tietojärjestelmään Ilmoitus syyttäjälle -näytön lisätietoihin tulee kuitenkin kaikkien ilmoitusten yhteydessä kirjata riittävästi informaatiota tapauksesta ja tutkintatoimista rikoslajiin perehtyneen syyttäjän määräämiseksi. Tietoihin on liitettävä tutkinnan aikataulusuunnitelma, jota voidaan päivittää tutkinnan edetessä.
Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisen kesken voidaan sopia myös muista ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista ja luokittelumerkinnöistä, joilla pyritään yhteistyön ja juttujaon hyvään toimivuuteen.

3.1 Poliisin tekemäksi epäilty rikos

Esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon asiasta, jossa tulee arvioida, onko poliisimiestä syytä epäillä rikoksesta, jos asiaa ei käsitellä sakon tai rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Kun esitutkinta aloitetaan asiassa, jossa poliisimiestä epäillään rikoksesta, on syyttäjätutkinnanjohtajan ilmoitettava asiasta sille syyttäjäalueelle, missä mahdollinen syyteharkinta tulisi suoritettavaksi.
Tarkemmat menettelyohjeet ilmoittamisesta ovat Poliisihallituksen poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnasta annetussa ohjeessa.

3.2 Syyttäjän tekemäksi epäilty rikos

Esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon rikosasiasta, jossa syyttäjää epäillään rikoksesta, ellei asiaa käsitellä sakon tai rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Ilmoitus on tarpeellinen ensinnäkin syyteharkinnan puolueettomuuden ja yleisön luottamuksen turvaamiseksi samoista syistä kuin poliisin tekemäksi epäillyissä rikoksissa. Lisäksi ilmoittamisella toteutetaan esitutkintalain 3 luvun 6 §:n mukainen ilmoittaminen tutkinnan aloittamisesta, jos tutkittavana oleva rikos on sellainen, että sillä voidaan olet-taa olevan merkitystä syyttäjän virkatehtävien suorittamisen kannalta.

Jos kysymyksessä on virkarikos, jossa syyttäjänä toimii valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies, tulee esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ilmoitus tehdä jommallekummalle heistä.

3.3 Tuomarin virkatoimessa tekemäksi epäilty rikos

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat erityissyyttäjiä, joiden syyteoikeudesta säädetään perustuslain 110 §:ssä. Suomen perustuslain 110 §:n 1 momentin mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies.
Esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ilmoitus tehdään toimittamalla oikeuskanslerinvirastoon jäljennös asiassa kirjatusta tutkintailmoituksesta. Poliisi voi harkintansa mukaan toimittaa samalla jäljennökset muista asiaan liittyvistä tuomarin menettelyn arvioimiseksi tarpeellisiksi arvioimistaan asiakirjoista kuten poliisille osoitetusta tutkintapyynnöstä tai asian alustavaksi arvioimiseksi jo hankituista asiakirjoista.

Ilmoitus tulee tehdä viivytyksettä asian tultua poliisin tietoon.

4 Syyttäjän toimenpiteistä

Ennakkoilmoitetulle asialle määrätään viipymättä syyttäjä joko suoraan työ- tai juttujakoasiakirjan mukaisesti tai juttujaosta vastaavan henkilön määräyksestä.

Jaettaessa asia tulee kiinnittää huomiota myös syyttäjän vuosilomiin ja muihin pidempiaikaisiin esteisiin, jotka voivat haitata syyttäjää reagoimasta ilmoitukseen sen laadun ja kiireellisyyden edellyttämällä tavalla. Esitutkintaviranomaista on tarvittaessa informoitava tällaisista seikoista ja pyrittävä ratkaisemaan asia niin, että välttämättä tarvittava esitutkintayhteistyö mahdollistuu.

Mikäli kysymys on A-luokan ennakkoilmoituksesta, tutkinnanjohtajalle ilmoitetaan viipymättä ao. syyttäjän nimi ja kirjataan ilmoituksesta merkintä tietojärjestelmään. Syyttäjä perehtyy ilmoitukseen liitteineen sekä tutkinnanjohtajan erityiskysymyksiin ja ottaa viipymättä yhteyttä tutkinnanjohtajaan. Syyttäjä kirjaa järjestelmään merkinnän yhteydenotostaan ja toimenpiteidensä pääsisällön.

Mikäli kyse on B-luokan ennakkoilmoituksesta, syyttäjä ottaa yhteyttä tutkinnanjohtajaan, jos ennakkoilmoituksen sisältö hänen arvionsa mukaan sitä joltain osin edellyttää. Tällöin yhteydenotto tulee tehdä viipymättä. Näissä tapauksissa järjestelmään kirjataan samat tiedot kuin edellä.

Ilmoitusten luokittelu A- ja B-ilmoituksiin ei vaikuta muuhun kuin ensimmäisen yhteydenoton kiireellisyyteen. Tutkinnan aikana yhteistyö esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän välillä tehdään asian laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla siitä riippumatta, onko asiasta alun perin tehty A- vai B-ilmoitus.

5 Syyttäjälle ilmoitettavat pakkokeinot ja ilmoitusmenettely

Pakkokeinolain (PKL) mukaan syyttäjälle tulee ilmoittaa pakkokeinoista seuraavissa tilanteissa:

Esitutkinnan aikana vangitsemisvaatimuksen tekee pidättämiseen oikeutettu virkamies. Ennen vangitsemisvaatimuksen tekemistä siitä on ilmoitettava syyttäjälle, joka voi ottaa päätettäväkseen kysymyksen vangitsemisvaatimuksen tekemisestä (PKL 3:2.1).
Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on määrättävä vangittu päästettäväksi heti vapaaksi, jos edellytyksiä vangittuna pitämiseen ei enää ole. Ennen päätöksen tekemistä siitä on ilmoitettava syyttäjälle, joka voi ottaa päätettäväkseen kysymyksen vapaaksi päästämisestä (PKL 3:17.3).
Esitutkinnan aikana matkustuskiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virka-mies. Ennen päätöksen tekemistä siitä on ilmoitettava syyttäjälle, joka voi ottaa kysymyksen päätettäväkseen (PKL 5:4.1).
Pakkokeinolain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan vakuustakavarikosta päättää tuomioistuin. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan ennen syytteen vireille tuloa vaatimuksen omaisuuden panemisesta vakuustakavarikkoon voi tehdä pidättämiseen oikeutettu virkamies. Jollei tätä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana, ennen vaatimuksen tekemistä siitä on ilmoitettava syyttäjälle, joka voi ottaa päätettäväkseen kysymyksen vaatimuksen tekemisestä.
Pakkokeinolain 11 luvun 2 a §:n mukaan sen lisäksi, mitä muualla pakkokeinolaissa asiasta säädetään, esitutkintaviranomaisen tulee asian laadun ja kyseessä olevan pakkokeinon edellyttämällä tavalla tarvittaessa ilmoittaa syyttäjälle pakkokeinon käytöstä.

Edellä kohdissa 1–4 mainituissa tilanteissa ilmoitus syyttäjälle on tehtävä ennen pakkokeinosta päättämistä. 5. kohdan tilanteissa ilmoitus suunnitelluista tai jo käytössä olevista tavanomaisista pakkokeinoista tehdään esitutkintalain 5 luvun 1 §:n ennakkoilmoituksen tai tutkintasuunnitelman lähettämisen yhteydessä, taikka kun pakkokeinoa käytetään myöhemmässä vaiheessa esitutkintaa, erillisellä ilmoituksella. Kaikista pakkokeinoista ilmoittaminen ei ole tarpeellista, ja arvioitaessa ilmoittamisen tarpeellisuutta tulee ottaa huomioon rikosasian vakavuus, laatu ja laajuus sekä merkitys esitutkintalain 5 luvun 3 §:n mukaisen esitutkintayhteistyön toteutumiselle.

Pakkokeinoista ilmoittaminen tapahtuu lähtökohtaisesti normaalissa esitutkintayhteistyössä rikosasian tutkinnanjohtajan ja rikosasiaan määrätyn syyttäjän välillä. Syyttäjälle ilmoitetaan pakkokeinon kohde ja käytettävä tai käytetty pakkokeino. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä tilanteissa ilmoittaminen tehdään varalla olevalle syyttäjälle.

Syyttäjälle ilmoitettavia tietoja päivitetään tarpeen mukaan tutkinnan edetessä tutkinnanjohtajan ja rikosasiaan määrätyn syyttäjän juttukohtaisissa yhteistyöpalavereissa, ellei muuta ole sovittu. Ilmoitus salaisista pakkokeinoista tehdään tarvittaessa juttukohtaisissa palavereissa. Tiedot pakkokeinoista voidaan ilmoittaa rikosasiaan määrätylle syyttäjälle myös salattuna sähköpostina tietojen/asiakirjojen salassapito huomioiden. Tarvittaessa ilmoitukset tehdään puhelimitse tai henkilökohtaisesti.

Ilmoitustieto tavanomaisista pakkokeinoista kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään tutkintamuistioon tai kyseisen pakkokeinon yhteyteen ja salaisista pakkokeinoista salaisten pakkokeinojen asianhallintajärjestelmään tai pakkokeinoasiakirjoihin.
Esitutkintapöytäkirjaan on merkittävä tiedot esitutkinnassa käytetyistä pakkokeinoista, jollei kysymys ole pakkokeinosta, jonka käytöstä ei tarvitse ilmoittaa. Myös erityisiin tutkintakeinoihin liittyvät pakkokeinot merkitään pöytäkirjaan.

6 Yhteistyön edistäminen

Koko syyttäjälaitoksen tulee seurata ja neuvotteluilla edistää ilmoitusmenettelyn ja muun esitutkintayhteistyön toimivuutta esitutkintaviranomaisten kanssa (poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat).

7 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksia: [email protected]