VKS:2023:4 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

YLEINEN OHJE VKS:2023:4
Dnro SY/3128/2023 
19.12.2023   
Voimassa  
1.1.2024 – toistaiseksi  

Kumoaa  
VKS:2015:3 Dnro 002/31/20

1 Sotilasoikeudenkäyntiasiat ja niihin liittyvät keskeiset säännökset 

Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat rikoslain 45 luvussa tarkoitetut sotilasrikokset ja sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä tässä lainkohdassa mainitut useat toisaalla rikoslaissa säädetyt rikokset. Rikoslain 45 luvun 27 §:ssä on säädetty sotilasrikosten soveltamisalasta.

Sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävien rikosten esitutkintaan, syyteharkintaan ja syyttämiseen sekä tuomioistuinkäsittelyyn liittyvät toimivalta- ja menettelysäännökset poikkeavat monin tavoin muita rikoksia koskevasta sääntelystä. Sen vuoksi on myös muiden kuin sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrättyjen syyttäjien osattava tunnistaa sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltäviksi säädetyt rikokset.

Kaikkien syyttäjien on osaltaan huolehdittava siitä, etteivät sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävät rikokset jää huomioon ottamatta tavanomaisten rikosten esitutkinnan ja käsittelyn yhteydessä taikka joudu virheellisesti tavanomaisia rikoksia koskevassa järjestyksessä käsiteltäviksi.

Tässä ohjeessa viitataan seuraaviin säädöksiin:
Rikoslaki (39/1889)
Laki syyttäjälaitoksesta (32/2019)
Esitutkintalaki (805/2011)
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997)
Sotilasoikeudenkäyntilaki (326/1983)
Sotilasoikeudenkäyntiasetus (964/1983)
Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa (255/2014)
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006)

2 Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjät ja tuomioistuimet

Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä noudattaen lisäksi, mitä sotilasoikeudenkäyntilaissa erikseen säädetään.
Kaikki yleiset alioikeudet eivät ole toimivaltaisia käsittelemään sotilasasioita. Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista säädetään sotilasoikeudenkäyntilain 1 § 2 momentissa.  Muutoksenhakutuomioistuimena niiden päätöksistä on Helsingin hovioikeus.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa tarkoitetussa koulutuksessa, harjoituksessa ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtyjä sotilasrikoksia kokevat sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeudessa.

Jos sotilasrikosasian vastaajana on joukko-osaston komentaja tai vähintään majurin arvoinen upseeri taikka vähintään majurin virkaa vastaavassa muussa sotilasvirassa palveleva henkilö, asian käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus. Muutoksenhakutuomioistuimena näissä asioissa on korkein oikeus. Valituslupaa ei tarvita. Syyttäjän tulee kuitenkin samoin kuin muissakin valitusasioissa korkeimmalle oikeudelle, toimittaa laatimansa valitus hyvissä ajoin valtakunnansyyttäjän toimistoon, josta se toimitetaan korkeimmalle oikeudelle. 

Käräjäoikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjänä voi toimia vain valtakunnansyyttäjän tähän tehtävään määräämä aluesyyttäjä tai erikoissyyttäjä (sotilasoikeudenkäyntilaki 4 §). Hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjänä voi toimia valtakunnansyyttäjän määräyksestä sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä ilman erikseen annettua määräystä (sotilasoikeudenkäyntilaki 4 §, laki syyttäjälaitoksesta 11 § 2 mom). Valtakunnansyyttäjä voi määrätä tietyn sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjäksi myös valtionsyyttäjän.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa pidetään luetteloa sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätyistä syyttäjistä.

Valtakunnansyyttäjän sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjiksi määräämillä syyttäjillä on näissä asioissa toimivalta koko maassa.

Sotilasoikeudenkäyntiasia voidaan sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä käsitellä samassa oikeudenkäynnissä tavanomaisen rikosasian kanssa (yhdessä käsitteleminen). Yhdessä käsitteleminen on eräissä tapauksissa mahdollista myös normaalikokoonpanossa olevassa käräjäoikeudessa sekä muissakin kuin sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelemään määrätyissä käräjäoikeuksissa.

Sotilasoikeudenkäyntilain 8 § sisältää myös säännöksiä yhdessä käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä.

Koska yhdessä muun rikosasian kanssa käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian hoitaminen edellyttää syyttäjältä yhtäläistä erityisasiantuntemusta eikä muilla syyttäjillä ole toimivaltaa käsitellä sotilasoikeudenkäyntiasioita, tulee myös yhdessä käsiteltävien asioiden syyttäjänä olla sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä.

Sotilasasioiden syyttäjän, joka harkitsee sotilasoikeudenkäyntiasian ja tavallisen rikosasian yhdistämistä normaalikokoonpanossa toimivan käräjäoikeuden käsiteltäväksi, tulee yhdessä käsittelemisen tarkoituksenmukaisuutta arvioidessaan ottaa huomioon sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:ssä mainittujen prosessiekonomiaan liittyvien seikkojen lisäksi myös seuraavat seikat:

Tuomioistuimella on sotilasasiassa samanlainen erityisasiantuntemuksen tarve kuin syyttäjällä. Sotilasoikeudenkäyntiasioissa tämä ei toimivaltaisten käräjäoikeuksien osalta yleensä aiheuta vaikeuksia, koska niissä voi siviilikokoonpanoonkin kuulua sotilasoikeudenkäyntiasioihin perehtynyt tuomari. Sen sijaan muissa käräjäoikeuksissa ei sotilasasioiden asiantuntemusta yleensä ole.

Käräjäoikeuden yhdistetyssä asiassa normaalikokoonpanossa antamaan tuomioon haetaan muutosta tavalliseen tapaan kysymyksessä olevan hovioikeuspiirin hovioikeudelta. Näin ollen ainoastaan Helsingin hovioikeuspiirin valitusasiat käsitellään ylioikeudessa, joka on perehtynyt sotilasasioihin.

Sotilasrikosasioiden syyttäjien tulee pyrkiä siihen, että tavallisten rikosasioiden kanssa käräjäoikeuden normaalikokoonpanossa käsiteltäväksi vietäisiin lähinnä vain sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja "epävarsinaisia" sotilasoikeudenkäyntiasioita ja niitäkin vain siinä tapauksessa, ettei asiassa ole nähtävissä erityisempää sotilasasiantuntemuksen tarvetta.

Rikoslain 45 luvun sotilasrikokset taas tulisi niiden erityislaadun vuoksi käsitellä sotilaskokoonpanossa toimivassa käräjäoikeudessa.

3 Syyttäjän tehtävistä sotilasoikeudenkäyntiasioissa

3.1 Yhteistyö

Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäntehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää sotilasrikosasioihin liittyvien rikos- ja prosessioikeudellisten kysymysten hallitsemisen lisäksi myös riittävää perehtyneisyyttä sotilaallisen toiminnan erityispiirteisiin. Asianmukaisten hyvien yhteistyösuhteiden luominen ja ylläpitäminen oman toimialueen kannalta tärkeimpiin puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen viranomaisiin kuten joukko-osastojen oikeusupseereihin ja yksiköihin on sen vuoksi välttämätöntä.

Sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkinta toimitetaan useimmissa tapauksissa joukko-osastoissa sellaisten sotilashenkilöiden toimesta, joilla on vain suppea koulutus rikostutkintaan. Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjien on sen vuoksi erityisen huolellisesti seurattava ja arvioitava esitutkinnan laatua sekä pyrittävä yhteistyössä sotilasviranomaisten kanssa suoritettavin ohjaus- ja koulutustoimenpitein poistamaan siinä mahdollisesti esiintyviä puutteita.

Esitutkintalain 5 luvun 1 §:ssä säädetty ilmoitusmenettely koskee myös sotilasoikeudenkäyntiasioita. Valtakunnansyyttäjä on antanut ohjeen VKS 2023:X ”Syyttäjälle ilmoitettavat asiat”. Kyseistä ohjetta sovelletaan myös sotilasoikeudenkäyntiasioihin. Puolustusvoimat viittaa omassa ohjeessaan vuodelta 2016 ”Esitutkinta joukko-osastoissa” kohdassa 2.8 valtakunnansyyttäjän ohjeeseen koskien syyttäjälle ilmoitettavia asioita. 

Yksittäisiä asioita koskevassa esitutkintayhteistyössä on syyttäjien osaltaan huolehdittava siitä, että syyteharkinnan ja mahdollisen pääkäsittelyn edellyttämät seikat tulevat asianmukaisesti selvitettyä.
Esitutkinnan päättymisen jälkeen, mikäli asiaa ei ratkaista sotilaskurinpitomenettelyssä, joukko-osaston komentajan on ratkaistava, toimitetaanko asia syyttäjälle syyteharkintaa varten (sotilasoikeudenkäyntilaki 14 §).  Syyttäjän tulee syyteharkintaa tehdessään varmistua siitä, että joukko-osaston komentajan päätös asian lähettämisestä syyttäjälle syyteharkintaan on olemassa.

Sotilasoikeudenkäyntilain 4 §:n 3 momentin mukaan sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta syyttäjän on nostettava syyte, vaikka asianomistaja ei olisikaan esittänyt syyttämispyyntöä. Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta syyttäjä ei myöskään saa jättää syytettä nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 7 §:ssä säädetyillä perusteilla.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 35 §:n 2 momentin mukaan sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitava syyttäjä voi määrätä esitutkinnan pääesikunnan toimitettavaksi.

3.2 Päätöksistä ilmoittaminen 

Syyttäjän on toimitettava sotilasoikeudenkäyntiasiassa tekemänsä syyttämättäjättämispäätös tiedoksi sille sotilasoikeudenkäyntilain 14 §:ssä tarkoitetulle joukko-osaston komentajalle tai muulle esimiehelle, joka on toimittanut asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Tuomioistuimet ilmoittavat sotilasoikeudenkäyntiasioissa antamistaan päätöksistä viran puolesta asianomaisille sotilasviranomaisille sotilasoikeudenkäyntiasetuksen 9-10a §:n nojalla.

3.3 Sotilaskurinpitoasiat

Sotilasrikosasia voidaan tietyin edellytyksin käsitellä sotilaskurinpitomenettelyssä. Sotilaskurinpitomenettely soveltuu erityisesti vähäisiin ja yksinkertaisiin sotilasrikoksiin, joissa on kyse sotilaallisen kurin ja järjestyksen ylläpitämisestä ja sen myötä tarpeesta puuttua asiaan nopeasti.

Syyttäjä ei ole asianosainen sotilaskurinpitoasiassa. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain tultua voimaan 1.5.2014 ei syyttäjä enää ole osallisena myöskään kurinpitovalitusasian käsittelyssä.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 48 §:n 2 momentin mukaan niissä tapauksissa, joissa esitutkinta on suoritettu syyttäjän määräyksestä, kurinpitoesimiehen on ilmoitettava esitutkinnassa tekemästään ratkaisusta  syyttäjälle. Ilmoituksen saatuaan syyttäjällä on oikeus ottaa asia syyteharkintaansa, jos asian laatu sitä vaatii tai jos siihen muutoin on erityistä syytä.

3.4 Kirjallinen menettely

Sotilasoikeudenkäyntiasia voidaan käsitellä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä, mikäli sanotun luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. Kirjallista menettelyä sotilasoikeudenkäyntiasiassa käyttäessään tulee syyttäjän, kuten muissakin kirjallisen menettelyn asioissa, esittää seuraamuskannanottonsa siten, että haastehakemuksessa ilmoitetaan ainakin syytteessä kuvatusta teosta vaadittavan rangaistuksen laji ja vähimmäismäärä.

3.5 Syyteneuvottelu

Menettelyssä tulee noudattaa, mitä syyteneuvottelusta ja tunnustamisoikeudenkäynnistä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8-12 §:ssä ja 5 b luvussa. Esitutkinnan rajoittamisesta tunnustuksen perusteella säädetään esitutkintalain 3 luvun 10 §:ssä. Lisäksi on huomioitava, mitä valtakunnansyyttäjän ohjeessa 2015:6 ja siihen liitetyssä muistiossa Dnro 26/21/14 on syyteneuvottelusta ohjeistettu.

Syyttäjän harkitessa syyteneuvottelun soveltuvuutta yksittäiseen sotilasrikosasiaan tulee erityisesti kiinnittää huomiota asian laatuun (esimerkiksi sotilasrikoksen luonne virkarikoksena ammattisotilaan kohdalla), asianomistajan suostumuksen saamiseen säädetyin tavoin, syyteasian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä ilmeisesti aiheutuvat kustannukset ja aika, epäiltyyn rikokseen liittyvät osallisuuskysymykset sekä syyteneuvottelusta ja tunnustamisoikeudenkäynnistä mahdollisesti saatava prosessiekonominen säästö.  Syyteneuvottelu on lähtökohtaisesti sallittu sotilasoikeudenkäyntiasioissa.

4 Asioiden jakaminen syyttäjille ja syyttämistoiminta

Valtakunnansyyttäjän toimiston, pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen esikunnan välillä on sovittu, että sotilasviranomaiset toimittavat syyttäjälle tulevat sotilasoikeudenkäyntiasiaa koskevat ilmoitukset sekä esitutkinta-aineiston ensisijaisesti sen syyttäjäalueen toimipaikkaan, jonka toimialueella olevalle sotilasasioita käsittelevälle käräjäoikeudelle asia kuuluu sotilasoikeudenkäyntilain 5 § 1 momentin säännöksen perusteella ja jossa on sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä.

Sotilasoikeudenkäyntilain 6 §:n tai 7 §:n 2 tai 3 momentin nojalla hovioikeudessa ensimmäisenä asteena käsiteltävien sekä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 29 §:n nojalla Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden osalta toimitetaan edellä tarkoitetut ilmoitukset ja esitutkintapöytäkirjat Valtakunnansyyttäjän toimistoon juttujen syyttäjälle jakamista varten.  Asian laadun perusteella voi olla tarkoituksenmukaista jakaa näitä asioita myös muille, kuin Etelä-Suomen syyttäjäalueella toimiville sotilasasioiden syyttäjille.  

Johtavan aluesyyttäjän tulee huolehtia sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäpalveluiden riittävyydestä syyttäjäalueellaan sekä tehdä tarvittaessa valtakunnansyyttäjälle esityksiä näitä tehtäviä koskevien syyttäjänmääräyksien antamisesta. Koska sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätyt syyttäjät ovat toimivaltaisia koko maassa, voi syyttäjäalue sopia sotilasoikeudenkäyntiasioita koskevien syyttäjäntehtävien tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta myös yhteistyössä toisen syyttäjäalueen kanssa. Pysyvää yhteistoimintaa koskevista sopimuksista on ilmoitettava Valtakunnansyyttäjän toimistoon.

Kaikkien sotilasasioiden syyttäjien tulee osaltaan huolehtia siitä, että sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään sotilasoikeudenkäyntilain 5-8 §:n säännökset huomioon ottaen tarkoituksenmukaisessa tuomioistuimessa.

Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään tuomioistuimissa kiireellisinä. Tämän vuoksi syyttäjän on huolehdittava siitä, että myös näiden asioiden esitutkinta toimitetaan ja syyteharkinta suoritetaan ilman tarpeetonta viivytystä.

5 Sijaisuudet

Sotilasasioiden syyttäjän ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ensisijaisesti toinen saman syyttäjäalueen sotilasasioiden syyttäjä. Ellei alueella ole toista sotilasasioiden syyttäjää, toimii sijaisena jonkun muun syyttäjäalueen sotilasasioiden syyttäjä syyttäjäalueiden keskenään sopimalla tavalla.

6 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjän toimiston sähköpostiin ([email protected]).