Annettu 15.3.2023, dnro SY/2575/2022
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemän ei näyttöä -perusteisen päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta ja aluesyyttäjän päätöksen olla aloittamatta esitutkintaa uudelleen sekä hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen epäiltyä kavallusta koskeneessa asiassa.
Päätelmät siitä, ettei riittävää näyttöä syytteen nostamiseksi varsin todennäköisesti saataisi, oli tehty asian laatuun nähden liian aikaisessa vaiheessa. Asianomistajalta pyytämällä saatavissa olleita kirjallisia todisteita ei ollut hankittu osaksi esitutkinta-aineistoa.
Aluesyyttäjän olisi tullut määrätä poliisi aloittamaan esitutkinta uudelleen siinä vaiheessa, kun asianomistaja oli toimittanut edellä tarkoitetut kirjalliset todisteet syyttäjälle ja esittänyt niihin vedoten pyynnön jatkaa esitutkintaa.
Aluesyyttäjä oli menetellyt virheellisesti, kun hän ei ollut perehtynyt huolellisesti hänelle esitettyihin kirjallisiin todisteisiin, määrännyt esitutkintaa uudelleen aloitettavaksi esitetyn uuden selvityksen perusteella ja perustellut lain edellyttämällä tavalla esitutkinnan jatkamista koskeneeseen pyyntöön antamaansa päätöstä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti vastaisen varalta aluesyyttäjän huomiota huolelliseen aineistoon tutustumiseen kulloinkin ratkaistavana olevassa asiassa ja päätösten perustelemiseen lain edellyttämällä tavalla.
