Valikko
FI

Esitutkinnan rajoittaminen, vähäisyysperuste

Syyttäjälaitos 13.5.2020 17.24
Uutinen

Annettu 6.5.2020, dnro 301/21/19

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta epäiltyä petosta koskevassa asiassa..

Rikosepäilyn mukaan asianomistajaa oli erehdytetty maksamaan kauppahinta osakeyhtiön koko osakekannasta salaamalla se, että myyjiltä oli puuttunut omistusoikeus yhteen osakkeeseen. Kyseisen osakkeen omistajan nimi oli kadonnut osakasluettelosta.

Aluesyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä päättänyt, että esitutkinta lopetetaan vähäisyysperusteella, koska mainitun osakkeen arvo oli ollut vähäinen. Kyseessä oli myös saattanut olla pikemminkin vahinko kuin tahallinen erehdyttäminen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, ettei ostajaa eikä myyjiä ollut kuulusteltu eikä puhutettu. Siksi oli jäänyt pelkän arvailun varaan se, mikä merkitys oli ollut yhden osakkeen omistuksen salaamisella. Ei tiedetty esimerkiksi, olisiko osakkeita saatu myydyksi lainkaan, jos ostaja olisi tiennyt, ettei kyse olisi koko osakekannasta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaisun mukaan epäillyn petoksen vähäisyyden arvioinnissa on siten otettava huomioon yksittäisen osakkeen omistajalle aiheutuneen vahingon lisäksi myös teolla oikeudettomasti tavoitelluksi epäillyn hyödyn määrä. Lisäksi rikoksesta epäiltyjen syyllisyyden astetta ei pystytty hankitun aineiston pohjalta arvioimaan riittävän luotettavasti.

Tutkinnanjohtajan arvion mukaan asiassa oli syytä epäillä perusmuotoista petosta. Sen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää tahallisuutta, eikä sitä voida yleensä pitää vähäisenä. Apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaisun mukaan epäillyn rikoksen katsominen kokonaisuutena arvostellen vähäiseksi oli perustunut tässä tapauksessa liian suppeaan esitutkintaan.

Vaikka apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi eri ratkaisuun kuin aluesyyttäjä, oli tämä toiminut harkintavaltansa rajoissa. Asia ei antanut aihetta muihin apulaisvaltakunnansyyttäjän toimiin kuin että hän saattoi ratkaisunsa aluesyyttäjän tietoon.