Annettu 14.2.2023, dnro 72/21/20
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti vastaisen varalle poliisirikosasian tutkinnanjohtajana toimineen aluesyyttäjän huomiota esitutkintapäätöksen asianmukaiseen perustelemiseen.
Kantelija oli pyytänyt tutkimaan, olivatko poliisit syyllistyneet rikokseen, kun he olivat määränneet kantelijalle ajokiellon. Korkein hallinto-oikeus oli kumonnut ajokieltopäätöksen ja palauttanut asian poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan poliisin olisi tullut huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.
Kantelijan tutkintapyyntö oli koskenut myös erään tutkinnanjohtajan tekemää päätöstä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä kantelijan tekemän tutkintapyynnön johdosta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli ollut selvästi kantelijan pääargumentti esitutkinnan aloittamisen puolesta ajokieltopäätöksen osalta. Sen merkitys olisi siksi tullut arvioida avoimesti osapuolillekin toimitettavassa esitutkintapäätöksessä eikä pelkästään vastauksessa kanteluun. Esitutkintapäätöksessä olisi tullut myös perustella, miksi esitutkintaa ei ollut aloitettu tutkinnanjohtajan tekemän päätöksen osalta.
Perustelujen puutteellisuuden vuoksi kantelijan mahdollisuudet arvioida esitutkintapäätöksen oikeudellista hyväksyttävyyttä olivat jääneet heikoiksi.
Aluesyyttäjä oli kuitenkin päätöksensä lopputuloksen osalta toiminut harkintavaltansa rajoissa, ja asia jäi hänen päätöksensä varaan.
