Hyppää sisältöön

Nykymuotoinen syyttäjälaitos täytti 20 vuotta

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 5.12.2017 12.34
Tiedote

Valtakunnansyyttäjänvirasto järjesti 1.12.2017 valtakunnallisen Syyttäjälaitospäivän Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuudessa juhlittiin nykymuotoisen syyttäjälaitoksen 20-vuotispäivää – Valtakunnansyyttäjänvirasto perustettiin tasan 20 vuotta sitten 1.12.1997. Seminaariin oli kutsuttu koko syyttäjälaitoksen henkilökunta ja sidosryhmien edustajia.

Joka kolmas vuosi järjestettävään Syyttäjälaitospäivään osallistui noin 400 kuulijaa.

Tilaisuudessa juhlittiin samalla syyttäjälaitoksen koulutusta. Syyttäjälaitos on järjestänyt omaa koulutusta syyttäjille ja sihteereille jo 40 vuotta. Vuosittain henkilöstölle tarjotaan noin 100 koulutuspäivää.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painotti avauspuheessaan syyttäjien ja koko syyttäjälaitoksen työn merkitystä ja vastuuta oikeusvaltion vahvistamisessa ja julkisen vallan käyttäjänä.

– Me syyttäjät käytämme merkittävää julkista valtaa. Meillä on yksinomainen toimivalta päättää siitä, ketä vastaan Suomessa nostetaan syyte. Syyteratkaisumme rajaa sen, missä laajuudessa tuomioistuin käsittelee asiaa. Me päätämme myös siitä, rajoitetaanko esitutkintaa vai ei tai jätetäänkö asiassa syyte nostamatta. Meidän ratkaisumme vaikutukset tuntuvat laajalti yksittäisten henkilöiden, yhtiöiden, yhteisöjen ja viranomaisten keskuudessa, Toiviainen painottaa.

Viranomaisen julkisen vallan käyttöön liittyy aina myös valvonta. Syyttäjäntoimintaa, erityisesti syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta valvoo valtakunnansyyttäjä.

– Korkeat eettiset periaatteet ovat välttämätön edellytys syyttäjälaitosta kohtaan tunnettavan luottamuksen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle. Ne menevät usein sääntöjä pidemmälle. Toimintamme virassa ja sen ulkopuolella tulee olla sellaista, että se varauksetta herättää kansalaisten ja yhteistyötahojemme silmissä luottamusta. Epäeettinen toiminta on syvässä ristiriidassa yhteiskunnallisen asemamme kanssa. Onkin ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että emme saavuta luottamusta pelkän asemamme perusteella. Meidän on ansaittava se joka päivä uudelleen, valtakunnansyyttäjä korosti puheessaan.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Raija Toiviainen käsitteli puheessaan myös toimintaympäristön muutosta. Vaativien rikosasioiden työmäärä kasvaa entisestään, rikollisuus kansainvälistyy, monimutkaistuu ja siirtyy virtuaaliseen ympäristöön. Lisäksi tapa tehdä työtä muuttuu digitaalisuuden myötä. Tekoäly tulee väistämättä myös syyttäjälaitokseen. Tulevaisuuden haasteisiin pystytään syyttäjälaitoksessa vastaamaan, kun ammattitaito ja osaaminen pidetään korkealla tasolla, erikoistutaan tiettyihin rikosasioihin ja kehitetään toimintaa.

Oikeusministeri Antti Häkkänen nosti puheessaan esiin muun muassa syyttäjän merkittävän roolin oikeusvaltiossa, syyttäjien työmäärän kasvun, rikosasioiden muutoksen ja toiminnan kehittämisen.

– Syyttäjälaitoksen osalta tullaan laatimaan pidemmän tähtäimen suunnitelma muutoksista toiminta- ja tehtäväkentässä sekä tulevista resurssitarpeista.

– Vaikka syyttäjälaitoksen kehys on tulevina vuosina aleneva, pyrin turvaamaan syyttäjälaitoksen toimintaedellytykset ja riittävät resurssit budjetti- ja kehysvalmistelussa, ministeri Häkkänen lupasi.

Oikeusministeri Antti Häkkänen onnitteli nykymuotoista 20-vuotiasta syyttäjälaitosta.

Valtakunnansyyttäjä myönsi syyttäjälaitosmitalin ja tunnutuspalkinnot

Syyttäjälaitospäivän ohjelmaan kuului myös syyttäjälaitosmitalin myöntäminen. Valtakunnansyyttäjä myönsi 15. syyttäjälaitosmitalin valtionsyyttäjä Christer Lundströmille hänen pitkästä ja vaikuttavasta urastaan Valtakunnansyyttäjänvirastossa aina sen perustamisesta lähtien.

Christer Lundström toimi hallintoyksikön päällikkönä vuodesta 2001 näihin päiviin saakka. Hän on käytännössä luonut syyttäjälaitoksen hallinnon ja vastannut siitä.

– Christer tuntee tulosohjauksen lainalaisuudet perusteellisesti. Hän on määrätietoisella toiminnallaan onnistunut turvaamaan syyttäjälaitoksen taloudelliset resurssit vaikeinakin aikoina. Hallinnon huippuosaamisen lisäksi Christer on syyttäjälaitoksen pätevin julkisuusasiantuntija ja yksi maan parhaita virkamieslainsäädännön tuntijoita. Christer hallitsee laajasti myös Ahvenanmaan itsehallintoasiat ja on lisäksi koko 20 vuoden ajan vastannut pohjoismaisesta yhteistyöstä ylimpien syyttäjien tasolla, Toiviainen luetteli Lundströmin ansioita.

Syyttäjälaitosmitali on arvokkain huomionosoitus, jonka valtakunnansyyttäjä voi myöntää. Syyttäjälaitosmitali myönnetään henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti palvellut syyttäjälaitosta.

Lisäksi valtakunnansyyttäjä jakoi kaksi syyttäjälaitoksen tunnustuspalkintoa: syyttäjänsihteeri Minna Sahlalle Itä-Suomen syyttäjänvirastosta ja Länsi-Suomen syyttäjänviraston tyhy-ryhmälle. Valtakunnansyyttäjä palkitsi Sahlan syyttäjäviraston osuuden hoitamisesta yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen AIPA-hankkeessa. Samanaikaisesti Sahla työskenteli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa.

Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinnon saivat kihlakunnansyyttäjät Katja Haavisto (vas.), Jesse Jokinen, Jonna Ryynänen, syyttäjänsihteerit Niina Haarala, Minna Sahla, Jasmin Hannonen, Maikki Peltonen, kihlakunnansyyttäjät Petri Hiltunen ja Arto Mikkonen.

– Sahla on merkittävällä tavalla edistänyt ja kehittänyt syyttäjälaitoksen työtä toimimalla sihteerin työn asiantuntijana AIPAn suunnittelussa ja erityisesti ns. sakko-AIPAn määrittelyssä, testauksessa ja käyttöönotossa. Sahla on ollut halukas oman työnsä lisäksi kehittämään syyttäjälaitosta kaikkien yhteiseksi hyväksi, Toiviainen kiitti.

– Länsi-Suomen syyttäjänviraston tyhy-ryhmä on oman työnsä ohessa tehnyt pitkäjänteistä ja monivuotista työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä kahden toimipaikan yhdistämiseksi yhdeksi virastoksi. Työhyvinvointi on syyttäjälaitoksen tärkeä arvo. Hyvinvoiva henkilöstö on innostunut, kannustava ja tuloksellinen. Länsi-Suomen tyhy-ryhmä on erityisellä tavalla edistänyt näitä arvoja ja luonut yhteenkuuluvuuden tunnetta, jollaista koko syyttäjälaitos tarvitsee etenkin nyt, kun pian yhdistymme yhdeksi virastoksi.

Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto jaetaan erityisestä ansioitumisesta liittyen esimerkiksi toiminnan laatuun ja kehittämiseen, työilmapiirin ja työhyvinvoinnin edistämiseen tai muuhun vaikuttamisen työyhteisössä. Tunnustuspalkinnon jakokäytäntöä uudistettiin kuluvana vuonna siten, että palkinto on mahdollista jakaa muulloinkin kuin joka kolmas vuosi Syyttäjälaitospäivässä.

Valtakunnansyyttäjä voi pyytää ehdotuksia tunnustuspalkinnon saajiksi eri tahoilta. Tunnustuspalkinnon myöntämisestä päättää valtakunnansyyttäjä kuultuaan syyttäjälaitoksen johtoryhmää. Tunnustuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007.

Syyttäjälaitoksen kronikan kirjoittaja Teuvo Arolainen.

Kronikka – aikakirja nykymuotoisen syyttäjälaitoksen toiminnasta

Syyttäjälaitospäivässä julkistettiin juhlavuoden kunniaksi koottu kronikka Kaksikymmentä vuotta rikosvastuun puolesta – Tjugo år på rättens sida. Julkaisu on eräänlainen nykymuotoisen syyttäjälaitoksen ja myös syyttäjien aikakirja. Siinä on tarkasteltu syyttäjälaitoksen niitä toimintoja, tapahtumakulkuja ja muutoksia, jotka ovat hallinneet riippumattoman syyttäjälaitoksen kahta ensimmäistä vuosikymmentä. Julkaisun on kirjoittanut viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen, joka on aiemmin työskennellyt pitkään Helsingin Sanomien oikeustoimittajana.

Ruotsin valtakunnansyyttäjä Anders Perklev kertoi Ruotsin kriminaalipoliittisista haasteista.

Tilaisuudessa kuultiin myös professori Juho Saaren katsaus "Miten Suomemme voi". Oppimisen tulevaisuudesta luennoi filosofian tohtori Petteri Kallio. Oikeustieteen tohtori Kaius Ervasti esitelmöi oikeudellisesta ajattelusta siirtymistä kohti ongelmanratkaisua.

Kuvat Markku Ojala, Compic ja Maria Turkia, VKSV