Hyppää sisältöön

Oikeudenhoidon uudistamisohjelma tervetullut syyttäjille

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 25.6.2013 9.49
Tiedote

 

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pohtii tuoreessa blogikirjoituksessaan oikeudenhoidon uudistamista syyttäjälaitoksen näkökulmasta. Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta esitti hiljattain ehdotuksen uudistamisohjelmaksi vuosille 2013-2025. Ohjelma sisältää niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimenpiteitä, joilla lisätään tehokkuutta oikeudenhoitoon. Osa toimenpide-ehdotuksista on jo valmisteluvaiheessa.

Nissisen mukaan syyttäjälaitoksen kannalta periaatteellisesti tärkeää on ensinnäkin sen uudelleenarviointi, mitä asioita käsitellään rikosasioina (ks. oikeudenhoidon uudistamisohjelman kohta 25). Suomessa käsitellään vuosittain rikosasioina esimerkiksi yli 400 000 liikenteeseen liittyvää rikkomusta, joista huomattava osa voitaisiin siirtää hallinnollisen sanktioinnin piiriin. Tällöin liikennevirhemaksun määräisi poliisi ja maksun saanut voisi tarvittaessa saattaa asian hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentaminen vähentäisi erityisesti syyttäjien mutta myös tuomioistuinten työmäärää.

Rikosasioiden käsittelyn tulee olla kaikissa työvaiheissa tehokasta. Syyttäjälaitoksen osalta tähän pyritään muun muassa tarkoituksenmukaisella työnjaolla, erikoistumisjärjestelyillä ja parhaiden työmenetelmien käytön edistämisellä (kohta 43). Nissisen mukaan koko rikosasioiden käsittelyketjua tulee arvioida kriittisesti ja kysyä, voidaanko sitä joidenkin asioiden osalta lyhentää alusta, keskeltä tai lopusta. Neuvottelukunta ehdottaa raportissaan selvitettäväksi, miten kirjallista rikosprosessia olisi mahdollista kehittää ja rikosprosessia muutoin tiivistää näytöllisesti selvissä rikosasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi myönnetyt rattijuopumustapaukset, jolloin rangaistusta voisi vaatia syyttäjän sijasta poliisi. (kohta 26)

Neuvottelukunta esittää nykyistä useammin käytettäväksi nopeutettua käsittelyä, syyttäjähaastetta ja ns. yhden kosketuksen toimintamallia rikosasioissa. Nämä vähentäisivät erityisesti haastamiseen liittyvää etsintää ja muuta työtä sekä peruuntuvista pääkäsittelyistä johtuvaa työtä, mikä helpottaisi myös syyttäjien työtaakkaa (kohta 29). Tähän tapaan toimitaan jo eräissä asioissa Helsingissä. Rikosasioiden käsittelyä nopeuttaisi myös syyteneuvottelumenettelyn käyttöönotto (kohta 42).

Syyttäjälaitoksen kannalta erittäin myönteinen uudistus olisi videotallenteiden käyttö hovioikeuksissa, jolloin moninkertaisesta asianomistajien ja todistajien henkilökohtaisesta kuulemisesta voitaisiin luopua (kohta 33). Tehokkuutta toisi myös jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen rikosasioissa. Sen myötä pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa yksin näytön arvioinnin riitauttamisen perusteella tulisi kysymykseen nykyistä harvemmin. (kohta 15)

Syyttäjälaitoksen organisaatiota uudistetaan. Syyttäjänvirastojen toimialueet on tarkoitus saattaa vastaamaan poliisilaitosten toimialueita niin, että syyttäjänvirasto olisi samanrajainen yhden tai useamman poliisilaitoksen alueen kanssa. Syyttäjiä on tarkoituksenmukaista sijoittaa niille paikkakunnille, joilla tehdään vaativaa esitutkintaa. Tällä hetkellä syyttäjänvirastoja on 13, mutta lähivuosina määrä supistuu 2-3:lla.

Lisätietoja: valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, puh. 029 56 20801

Linkki: Valtakunnansyyttäjän blogikirjoitus Oikeudenhoidon uudistamisen ABCLinkki: Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025